Usein kysyttyä

YLEISTÄ METROSTA

Milloin länsimetro on valmis?

Metron valmistumisaikataulu riippuu monista tekijöistä. Nopeimmillaan metro voi liikennöidä Matinkylään vuoden 2015 syksyllä.

Milloin metro jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen?

Metron jatkaminen Matinkylästä länteen edellyttää selvityksiä ja suunnittelua. Vielä ei ole tiedossa milloin rakentamispäätöksiä päästään tekemään. Suunnittelu on kutenkin käynnissä, lisää tietoa Espoon kaupungin sivuilta: http://www.espoo.fi/hankkeet/?Path=1098;68844;131102 ja www.lansimetronjatke.fi.

Onko länsimetro automatisoitu vai onko metrossa kuljettaja?

Sekä Länsimetro että nykyinen Helsingin metro automatisoidaan, jolloin metrot kulkevat automaattisesti, mutta niissä säilyy kuljettaja. Automatisointi alkaa nykyisen metron puolelta. HKL tekee päätöksen puoliautomaattimetrosta kevään 2012 aikana.

Minkä pituiset laiturit metroasemille tulee?

Asemien suunnittelussa varaudutaan kahteen vaunupariin eli noin 90 m.

Julkisuudessa on paljon keskusteltu Länsimetron laiturien pituudesta. Miksi laitureista tulee 90 metriä pitkät? Riittääkö kapasiteetti kaikkien matkustajien kuljettamiseen myös tulevaisuudessa?
Länsimetron asemista tulee kahden vaunuparin mittaisia. Junien vuoroväli lyhenee ruuhka-aikaan nykyisestä 4 minuutista 2,5 minuuttiin. Tämän tekee mahdolliseksi kulunvalvontajärjestelmän uusiminen, joka tehdään riippumatta automaattimetrohankinnasta. Kulunvalvontajärjestelmän uusimisella metron kapasiteetti kasvaa noin 7 prosenttia. Kun nykyinen junakalusto uusiutuu vuoden 2025 tuntumassa, siirrytään automaattiajoon, jossa kyetään 2 minuutin vuoroväliin. Tällöin kapasiteetti kasvaa vielä lisää yli 20 prosenttia.

Asemamitoitusta tarkasteltiin huolellisesti Länsimetron hankesuunnitelman (2007) yhteydessä. Tätä varten tehtiin metrolinjan kysyntäennuste vuodelle 2030 ja maksimiennuste vuodelle 2050. Kysyntäennusteeseen vuodelle 2030 sisältyivät olettamukset, että mm. Pisara-rata, Kruununvuorenselän raitioliikenneyhteys ja metro Kivenlahteen on toteutettu ja että 10 prosenttia henkilöautoilijoista on siirtynyt joukkoliikenteeseen. Vuoden 2050 ennusteeseen oli kerätty kaikki mahdollinen maankäytön kehittyminen, mm. Östersundomin rakentaminen ja metroyhteys, Etelä-Espooseen 25 000 asukasta enemmän kuin yleiskaavassa, metro jatkettu Kauklahteen, 20 prosenttia henkilöautoilijoista siirtynyt joukkoliikenteeseen ja jopa Santahaminaan oli sijoitettu 25 000 asukasta.

Selvitysten perusteella määritettiin metrolinjojen kuormitus ja mm. mitoitettiin laitureiden pituus Länsimetrossa. Metron kysyntäennusteen rinnalla on arvioitu myös muun joukkoliikenteen tarpeen kehitystä. Matkamäärät Helsingin niemelle eivät ole viimeisen 20 vuoden aikana juurikaan muuttuneet. Sen sijaan seudun poikittaisliikenne kasvaa voimakkaasti ja joukkoliikenteen lisätarjonnan painopisteen tuleekin olla koko seudulla poikittaisten ja kehämäisten yhteyksien kehittämisessä.

Metron osalta riittävä kuljetuskapasiteetti toteutuu ohjausjärjestelmästä riippumatta. Länsimetron asemat ovat riittävän pituisia myös tulevan maankäytön ja liikennemäärien kasvun kannalta.

Tuleeko Espooseen varikko, josta voitte syöttää junat aamuisin linjalle ja vaihtaa rikkoutuvat pois tarvittaessa?

Matinkylässä varaudutaan metrovaunujen säilytys- ja siivoustilaan, jossa voidaan säilyttää joitakin vaunupareja. Ratkaisu tehostaa aamulla metroliikenteen käynnistymistä, kun junia saadaan liikkeelle radan molemmista päistä. Kääntöraiteille voidaan myös tarvittaessa ohjata junia, jotka tarvitsevat huoltoa kesken päivän.

Tuleeko liikenteenohjauskeskus?

Päävalvomo on yhteinen olemassa olevan metron kanssa.

Tuleeko espoolaista henkilökuntaa vai ainoastaan uusi yhtiö pääkaupunkiseudulle hoitamaan kaiken?

Liikennöinnin järjestäminen kuuluu lain mukaan HSL:lle.

Otetaanko aiemmat asemat käyttöön ennen Matinkylää vai vasta, kun koko reitti on valmis?

Länsimetro otetaan käyttöön samalla kertaa Ruoholahdesta Matinkylään asti. Joukkoliikenneliityntää ei ole mahdollista toteuttaa yksin Tapiolaan, joten metroliikenteen käynnistyessä tulee Espoossa olemaan kaksi liityntäliikenneterminaalia: Matinkylä ja Tapiola.

ASEMAT

Asennetaanko uusiin asemiin portit, jotka estävät ainakin jonkun verran ilman lippua matkustavia. Tämä toimii erittäin hyvin suurkaupungeissa kuten Lontoossa.

Porttirahastukseen varaudutaan. Päätös sen käyttöönotosta on isompi kysymys, mutta tilavaraus tehdään.

Minkälaiset liukuportaat metroasemille aiotaan asentaa? Toivoa sopii, ettei tule korkeita portaita (Ruoholahti, Kamppi), sillä ne ovat turvallisuusriski ja pakottavat hissien käyttöön.

Metron suunnittelussa tavoitellaan liikkumisen kannalta sujuvia ratkaisuja. Pyrkimyksenä on rakentaa asemat mahdollisimman lähellä maanpintaa kuitenkin niin, että metrotunneli on kokonaisuudessaan kalliossa. Kalliotunneli on huomattavasti edullisempi kuin välillä maakerroksia läpäisevä tunneli. Näillä ratkaisuilla koetetaan mahdollisuuksien mukaan välttää kovin pitkät liukuportaat.

Voidaanko metro toteuttaa ilman Koivusaaren rakentamista ja sen asemaa?

Metron suunnittelussa varaudutaan Koivusaaren aseman rakentamiseen. Koivusaaren aseman rakentamisesta on päätetty metron rakentamispäätöksen yhteydessä. Koivusaaren rakentaminen on Helsingin kaupungin maankäytön suunnittelun hanke eikä siitä päätetä metron yhteydessä. Suunnittelu tehdään siten, että sekä metro että Koivusaari voidaan rakentaa tai jättää rakentamatta.

Onko metro maan alla myös Koivusaaressa? Mistä tulevat Koivusaaren pysäkin kulkureitit matkustajille?

Myös Koivusaaren asema on maan alla. Näillä näkymin Koivusaaren aseman pääsisäänkäynti sijaitsee Koivusaaren itärannalla pursisataman laiturialueella. Toinen sisäänkäynti sijaitsee Lauttasaaren länsirannalla, Katajaharjussa Sotkatiellä.

Tuleeko Niittykumpuun asema?

Ensimmäisessä rakennusvaiheessa Niittykummun asemaa ei vielä välttämättä toteuteta. Nykyinen maankäyttö Niittykummussa ei vielä täytä metroaseman edellyttämiä käyttäjämääriä. Niittykummun aseman käyttöönotto edellyttää maankäytön kehittymistä niin, että tilaa vievien autokauppojen ja muiden kauppojen tilalle tulee asuntoja ja/tai työpaikkoja. Asemaan kuitenkin varaudutaan niin, että mm. maanalainen laituritila louhitaan metron rakentamisen yhteydessä. Aseman käyttöönotto on sidoksissa Merituulentien varren maankäytön ratkaisuihin ja aikatauluihin. Vastaavalla tavalla meneteltiin aikanaan Helsingin metrossa Kaisaniemen aseman suhteen.

Mikä on Urheilupuiston metroaseman arvioitu käyttäjämäärä päivittäin ja kapasiteetti suurtapahtumien yhteydessä. Onko arkikäyttäjäkunnaksi arvioitu asukkaat ja harrastusurheilijat, vai onko mukaan laskettu mahdolliset Orionin alueen työntekijät?

Urheilupuiston metroaseman matkustajamäärä vuorokaudessa on hankesuunnitelmassa arvioitu olevan n. 9000 kävijää. Myös osan Orionin työntekijöistä uskotaan siirtyvän metron käyttäjäksi. Lisäksi aseman edustalle Merituulentien viereen suunnitellaan lisää asuntoja.

Metron tarkoituksena on tietenkin helpottaa mahdollisimman monien kävijäryhmien liikkumista mukaan lukien niin harrastusurheilijat kuin alueen asukkaatkin. Suurtapahtuminen ruuhkat ovat olleet paikallisten asukkaiden riesana - tarkoitus on, että metro palvelisi tätäkin ryhmää.

Annetaanko Teknillisen korkeakoulun opiskelijoille mahdollisuus ja vapaus personalisoida Otaniemen tuleva asema teekkarikulttuuria edustavaksi?
Länsimetron asemilla suunnitellaan yhteisiä piirteitä, joka tekee metrolinjasta kokonaisuuden ja tekee sen matkustajille helppokäyttöiseksi ja helposti omaksuttavaksi. Jokaiselle asemalle tulee kuitenkin myös niille ominaisia erityispiirteitä, joiden avulla matkustajat pystyvät heti tunnistamaan paikan junan tullessa asemalle. Otaniemen aseman suunnittelussa otetaan huomioon ympäröivä kampus, ja kun asemia aletaan suunnitella, voivat arkkitehdit halutessaan hyödyntää myös opiskelijoiden ja asukkaiden ideoita aseman ilmeen suunnittelussa. Vielä tässä vaiheessa aseman sisustus ja personointi eivät kuitenkaan ole ajankohtaisia. Kannattaa seurata nettisivustoltamme rakentamisen edistymistä. Otaniemen aseman suunnittelusta vastaa Konsulttiyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto ALA Oy & Arkkitehtitoimisto Esa Piironen Oy.

LIITYNTÄLIIKENNE

Miten Lauttasaaresta pääsee keskustaan, jos ei halua käyttää metroa? Miten liikutaan esim. Katajaharjusta Erottajalle?
Valtaosa suorista bussilinjoista Lauttasaaren ja Helsingin keskustan välillä loppuu Länsimetron valmistuttua. Tämänhetkisen käsityksen mukaan Lauttasaaren liityntäliikenne järjestetään kolmella liityntälinjalla, jotka päättyvät Lauttasaaren metroasemalle, josta on sujuvat yhteydet asemalaiturille. Katajaharjusta Erottajalle kuljetaan vaihtamalla bussia Lauttasaaressa tai vaihtamalla bussista metroon, joka vie Rautatientorille. Yksi Lauttasaaren busseista jatkaa metron valmistumisen jälkeenkin Helsingin keskustaan. Keskustan suuntaan jatkavasta bussilinjasta, sen reitistä tai päätepysäkistä ei ole tässä suunnitteluvaiheessa päätöksiä. Lopulliset päätökset liityntälinjoista ja niiden reiteistä tekee HSL noin kaksi vuotta ennen varsinaisen liikennöinnin alkua. Metron vuoroväli on ruuhka-aikoina 2,5 min ja päivällä noin 4 min. Espoosta ei enää tule Lauttasaaren läpi busseja vaan seutulinjat muutetaan liityntälinjoiksi Matinkylään tai Tapiolaan, josta espoolaiset jatkavat metrolla Helsinkiin.

Bussiliityntä Haukilahdesta Niittykumpuun olisi varmasti kokonaisuudessaan nopeampi vaihtoehto kuin esillä ollut ruuhkaiseen Tapiolaan suuntautuva reitti tai 'taakse päin' Matinkylään.

Bussiliikenteen suunnittelusta vastaa HSL. Linjastosuunnittelun aikajänne on 3-5 vuotta eli linjastoja kehitetään jatkuvasti vastaamaan mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita.

Kuinka suurelle automäärälle rakennetaan parkkitilaa eri asemille? Niittymaan ja Matinkylän kohdalla on maininta 300 auton parkkitiloista. Uskotteko tosiaan, että se riittää? Julkisen liikenteen käyttöä voitaisiin edistää sujuvalla liityntäpysäköinnillä.

Ensisijaisena tavoitteena on kevyen liikenteen ja liityntäbussiyhteyksien käyttö asemille tuloon. Sen lisäksi asemille tarjotaan liityntäpysäköintipaikkoja, joiden määrää rajoittavat paitsi rakentamiskustannukset myös käytettävissä oleva tila ja ympäröivä maankäyttö.

Matinkylän ja Urheilupuiston asemien autoparkkipaikkojen lukumäärä vaikuttaa pieneltä. Onko mahdollista saada niitä lisää?

Molemmille asemille voidaan toteuttaa suunnitelmassa esitettyjä suurempiakin pysäköintijärjestelyjä. Viimekädessä kyse on ko. paikkojen rahoituksesta.

Miksi Lauttasaaren liityntäbussit on suunniteltu kulkemaan kapean Gyldenintien kautta, eikä Särkiniementietä?

Liityntäliikenne pyritään tuomaan lähelle metroaseman sisäänkäyntejä. Asia ilmenee liityntäliikenteen linjastokartasta.

Koska kaikki eivät ole Helsingin keskustassa töissä niin toivottavasti Espoon bussiyhteydet Munkkiniemen kautta säilyvät. Miten metro vaikuttaa näihin linjoihin? Siellä on espoolaisillakin paljon työpaikkoja mm. sairaaloissa ja kouluissa. Seurasaaressakin espoolaiset käyvät.

Ns. 500-sarjan linjat jäävät liikennöimään Munkkiniemen suuntaan.

Loppuvatko Länsimetron valmistuttua suorat bussilinjat Kamppiin myös Espoon keskiosista?

Metron toteuttaminen vaikuttaa Länsiväylää Kamppiin ajaviin linjoihin, jotka muuttuvat liityntälinjoiksi Matinkylään ja Tapiolaan. Metron myötä suorat bussilinjat Espoon eteläosista Helsingin niemelle loppuvat.

Kuinka isoiksi ja hyvinvarustelluiksi polkupyöräparkit rakennetaan? Niiden kunnolla rakentaminen ei ole kallista, mutta sitäkin suositeltavampaa ympäristön ja kansanterveydenkin kannalta.

Polkupyöräparkit suunnitellaan kaikille metroasemille ja mitoitus tehdään niin, että parkkeja on tarvittaessa mahdollista laajentaa. Pyöräily on mainio liityntäliikennetapa.

Voisiko osan pyöräpaikoista rakentaa 'valvottuihin sisätiloihin'? Vähentäisi vandalismin riskiä ja pyörä pysyisi sadekuuroillakin kuivana. Tilaa ei menisi kuin muutaman parkkiruudun verran.

Pyörien liityntäpysäköintipaikat pyritään sijoittamaan niin, että pyöräliityntä olisi varteenotettava ja mukava liityntäliikennevaihtoehto.

REITTI JA LINJAUS

Mihin metrotunneli tarkasti ottaen rakennetaan? Meneekö se Niittymaalta Tontunmäen kautta Matinkylään vai meneekö osa linjauksesta myös Haukilahden ali? Jos niin mistä sieltä?

Metrotunnelin reittiin voi tulla tutustumaan tänne Tapiolan Länsimetro Oy:n toimitiloihin osoitteeseen Tapiontori 3 A, 02100 Espoo. Myös nettisivuillamme kohdassa Asemat löytyy tunnelin reittikuvausta.

Metrotunneli kulkee Urheilupuiston asemalta Tontunmäen kautta Merituulentien alta Haukilahdenkadun liittymän kohdalta alittaen Haukilahdenkadun. Sieltä se jatkaa Niittykummun kautta, alittaa Länsiväylän ja saapuu Matinkylään.

Tarkemman kuvan saa, jos tutkii reittiä vaikkapa täällä toimistossamme tai seurantapalvelumme kautta.

Niittykummussa on asukkaita, toimistoja, koulu, kirkko, hautausmaa, autokauppoja, posti, ostoskeskus, Alko, urheilukenttä jne. Ehdotan, että Koivusaareen tehdään asemavaraus ja Niittykumpuun asema.

Sekä Niittykumpu että Koivusaari voidaan ottaa käyttöön jo ensimmäisessä vaiheessa. Kyse on ensimmäisen toteutusvaiheen laajuuden määrittämisestä. Niittykummussa on huomattavasti enemmän käyttäjiä kuin Koivusaaressa, mutta laskelmissa näyttää siltä, että nykyinen käyttäjämäärä ei vielä ole riittävä aseman avaamiselle.

Onko joskus mahdollista jatkaa metroa Matinkylästä Kirkkonummelle tai Kauklahteen?

Metroa voidaan jatkaa Matinkylästä länteen. Periaatepäätöstä jatkamisesta saati siitä, mihin asti raiteet tulevaisuudessa jatkuvat ei ole vielä tehty.

Olisiko mahdollista venyttää Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -osuus Saunalahteen asti? Näin päästäisiin aivan Espoon läntiseen päätyyn ja taattaisiin hyvät liikenneyhteydet nopeasti kasvavalle Saunalahdelle.

Tämäkin linjaus olisi teknisesti mahdollinen. Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu raidevaraus. Päätöstä metron jatkamisesta Matinkylästä länteen ei vielä ole tehty.

Onko tarkoitus rakentaa raideyhteys maan päälle Niittymaasta Matinkylään?

Raide kulkee tunnelissa koko matkan.

Miksi metroa ei suunnitella kulkevaksi Haukilahden kautta?

Metrolinjauksen suunnittelussa tavoitellaan ratkaisua, jossa metron ja liityntäliikenteen yhteisvoimin saadaan mahdollisimman paljon käyttäjiä metroon. Linjaus on suunniteltu tästä lähtökohdasta.

Miksi metro tekee 3 km lenkin Otaniemen kautta, mutta Olarin kautta, joka on valtavan iso asumalähiö, raide ei samanlaista lenkkiä tee?

Keilaniemi - Otaniemi - Tapiola muodostaa Espoon merkittävän innovaatio- ja teknologia-alueen, jonka toimintaedellytyksiä tehokas metro parantaa. Kytkemällä Otaniemi pääkaupunkiseudun muihin yliopistokampuksiin turvataan hyvät joukkoliikenneyhteydet oppilaitosten välille ja tuetaan monipuolista kouluttautumista.

Miksi länsimetro ei koukkaa Olarin kautta, vaikka sieltä monia matkustajia nousisi kyytiin?

Linjausvaihtoehtoja tarkasteltaessa Espoon eteläosien liikenteen kannalta nyt suunnitteilla oleva linjaus osoittautui Olarin kautta kulkevaa linjausta edullisemmaksi (www.espoo.fi > Espoon palvelut > Kaavoitus > Liikennesuunnittelu > Liikennesuunnittelun julkaisuja).

Miksei Niittykummun aseman kanssa toimita kuten vaikka Helsingin Kalasataman eli asema tulee seudulle useita vuosia aiemmin kuin asuin- ja työpaikkarakentaminen, jotta asema palvelisi kehittyvää aluetta heti alusta alkaen.

Niittykummun aseman käyttöönotto riippuu alueen maankäytön kehittymisestä sekä asemaan liittyvästä päätöksenteosta.

Missä voi nähdä Niittykummun aseman suunnitelmat?

Niittykummun asemasta ei vielä ole laadittu suunnitelmia.

Miksi rakentaa Urheilupuiston asema keskelle ei mitään, vaikka me sankat joukot tämän seudun asukkaita (Niittykummun) tarvitsisimme sitä lähemmäksi?

Urheilupuiston aseman toteuttaminen liittyy liikuntapaikkojen suurtapahtumien liikenteen järjestelyihin. Samalla tavoitetaan kävelymatkan piiriin myös Koivumankkaan alueen asukkaita ja työpaikkoja.

Kehä I:n kupeeseen olisi hyvä saada asema. Voisiko siihen varautua suunnitelmissa?

Lähinnä Kehä I:stä olevat asemat ovat Otaniemi (n.400 metriä läntiseen sisäänkäyntiin) ja Keilaniemi (n.100 metriä pääsisäänkäyntiin).

Jos Länsimetroa jatketaan Matinkylästä länteen, voiko Soukan jälkeen/ennen Soukkaa tulla Soukanniemi?

Matinkylästä länteen tulevalle osuudelle on tehty vasta aivan alustavia suunnitelmia. Ei ole vielä selvää tuleeko raide osin vai kokonaan tunneliin Matinkylän länsipuolella. Tälläkin seikalla on vaikutusta niin linjaukseen kuin asemien sijainteihin.

Milloin aloitetaan (näillä näkymin) länsimetron rakentaminen Matinkylästä eteenpäin? Miltä sivuilta näkee miten reittivaihtoehdot (mikäli ei vielä päätetty)kulkevat Iivisniemen ohi?

Rakentamisen ensimmäinen vaihe, jossa metro rakennetaan Matinkylään, käynnistyi syksyllä 2009. Metro on valmis liikenteelle aikaisintaan syksyllä 2015. Jatko länteen edellyttää melkoisesti suunnittelu- ja selvittelytyötä. Teoriassa voisi olla mahdollista jatkaa rakentamista heti ensimmäisen vaiheen valmistuttua, mutta se edellyttää edellä mainittujen töiden lisäksi myös päätöksiä niin linjauksesta, aikataulusta kuin rahoituksestakin.

Tuleeko Länsimetron jatko kulkemaan Soukan kautta - onko tämä totta? Jos on niin milloin se valmistuu?

Alustavissa suunnitelmissa mm. Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksessa on esitetty raideliikennevaraus, joka jatkuu Matinkylästä Soukan kautta Kivenlahteen. Metropäätöksessään 25.9.2006 Espoon valtuusto edellyttää, että metroa jatketaan nyt suunnitteilla olevan osuuden valmistuttua välittömästi Kivenlahteen.

Missä kohtaa metro siirtyy Länsiväylän pohjoispuolelta eteläpuolelle? Ennen vai jälkeen Kehä II:n liittymän?

Alustavan linjauksen mukaan Länsiväylä alitetaan hiukan Kehä II:n itäpuolella.

Onko mahdollista, että länsimetro haarautuisi joskus Otaniemen kohdalta Leppävaaran suuntaan ja mahdollisesti myös Leppävaarasta takaisin päin tullessa Otaniemestä Tapiolan suuntaan?

Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksessa on raidevaraus Tapiolasta Leppävaaraan suuntaan. Parhaillaan on käynnistymässä selvitys tämän yhteyden toteuttamiseksi pikaraitiotienä.

Miksi metro ei voi kulkea Länsiväylän vieressä välillä: Lauttasaari (Katajaharju) - Karhusaari. Se osoittaa suurta rahallista tuhlausta, ja matkustajien merellisen silmänilon karsimista.

Rakenneratkaisut metron saamiseksi tunnelista maanpinnalle ja jälleen tunneliin ovat vaativia taitorakenteita. Pintavaihtoehto ei olisi halvempi. Lisäksi asiaan liittyy myös muita arvoja, joita on arvioitu ja arvotettu YVA-raportissa (http://www.raideyva.fi/).

RAKENTAMINEN

Onko tunnelityömaan suulla räjäytysten jälkeen nähtävät höyry- ja pölypilvet vaaraksi ympäristölle?
Tunnelista tulevaa vesihöyryä luullaan usein erheellisesti pölyksi tai savuksi. Räjäytykset synnyttävät kuitenkin pölyä vain vähän, sillä räjäytykset tehdään pohjavedenpinnan alapuolella ja porausten huuhteluun käytetään vettä. Suurin osa ulospuhallettavista kaasuista onkin vettä. Räjäytyksen yhteydessä tunnelin sisäilma lämpenee, joten se ulos tullessaan muuttuu vesihöyryksi. Räjäytyksen jälkeen tunnelia tuuletetaan noin tunnin ajan työturvallisuussyistä, koska räjäytysaineiden palamisen seurauksena tunneliin syntyy haitallisia pitoisuuksia typpidioksidia ja hiilimonoksidia. Tuuletuksen tarkoituksena on saada tunnelin hengitysilma HTP-arvojen alapuolelle, jotta siellä voidaan työskennellä. Tuuletettaessa haitalliset pitoisuudet vähenevät nopeasti sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan.

Saimme ilmoituksen, että kotiimme ollaan tulossa tekemään katselmusta. Mitä se tarkoittaa? Miksi katselmus tehdään?

Katselmuksessa Länsimetron valtuuttama katselmoija käy asunnoissa sisällä yhdessä isännöitsijän/huoltoyhtiön edustajan kanssa ja tavoitteena on kartoittaa kiinteistöjen rakenne ja kunto sekä dokumentoida kohteet. Lisäksi asuntojen mahdolliset "herkät laitteet" suojataan. Tavallisimpia kotoa löytyviä herkkiä laitteita ovat kovalevylliset pöytätietokoneet, sen sijaan kannettavia tietokoneita, videotykkejä tai tallentavia digiboxeja ei tarvitse erikseen suojata. Kaikkia herkkiä laitteita ei voida välttämättä suojata alkukatselmuksen yhteydessä. Tällöin sovitaan uudesta käynnistä kohteessa tai asukas/toimiston henkilökunta saa katselmoijalta ns. suojatassut, jotka on helppo itse asentaa laitteen alle. Urakan loputtua kaikissa kohteissa tehdään loppukatselmus, jossa todetaan mahdollisesti aiheutuneet vauriot. Länsimetro on velvollinen korjaamaan kaikki kohteissa tapahtuneet vahingot, jotka ovat aiheutuneet Länsimetron louhintatöistä.

Mihin aikaan räjäytyksiä tullaan tekemään?
Melua aiheuttavaa louhintaa tehdään vain arkipäivinä (ma–pe) rajoitettuina aikoina seuraavasti:
- klo 7 - 22 poraustyö (klo 18 jälkeen melutaso ei saa ylittää 40 dB:tä)
- klo 7 - 22 räjäytykset
- Tarkemmista kellonajoista tiedotetaan ennen töiden alkamista Rakentaminen-sivullamme.

Aiheuttaako metron rakentaminen suuria meluongelmia talomme alla Lauttasaaren Meripuistotien kohdalla? Tunneli menee suoraan talomme alla.

Metrotunnelin rakentaminen ei ole täysin äänetöntä. Pyrkimyksenä on ajoittaa työt ja mitoittaa työtekniikat niin, että asukkaille ei koidu kohtuutonta haittaa.

Lauttasaaren metroaseman alue: Ostoskeskukseen tuleva metrotyömaa osuu koko saaren ruuhkaisimpaan kohtaan, joka jo nyt on tavara- toimitusten ym. liikenteen takia täysi sumppu! Työmaan oma liikenne kiviä kuljettavine kuorma-autoineen ei yksinkertaisesti mahdu kulkemaan ostoskeskuksen alueella.

Työmaaliikenne pyritään ratkaisemaan niin, että siitä koituva haitta muulle liikenteelle olisi mahdollisimman vähäinen. Vastaavan kaltainen hankala hanke on viimeksi ollut Kampin rakentaminen ja siinä onnistuttiin hyvin, vaikka työmaa sekä kiviaines kuljetettiin vielä Lauttasaartakin ruuhkaisemmalla alueella.

Jos Niittymaan asema tulee pohjoisemman vaihtoehdon mukaan niin se tullee kulkemaan Tontunmäen läpi mahdollisesti juuri talomme alitse. Vaikuttaako metrotunneli kallioperään niin että se vaikuttaa talon perustuksiin ja tulee halkeamia tai tärinää? Talomme on vanha ja rakennettu kallion päälle.

Työtekniikat valitaan niin, että olemassa oleville rakennuksille ei koidu vaurioita. Ennen töiden aloittamista rakennuskannan kunto inventoidaan. Jos kuitenkin käy niin, että rakennuksille koituu vaurioita, niin rakentaja vastaa niiden korjaamisesta. Junien aiheuttamien tärinä- ja meluhaittojen poistaminen on yksi suunnittelun perusperiaatteista.

Kenen vakuutus korvaa, mikäli yksityisen henkilön asunnossa tapahtuu vahinko räjäytysten vuoksi? Esim. painava maljakko tippuu tärähdyksen voimasta lattialle tehden parkettiin kolon tms.? Onko urakoitsijalla vakuutus myös tällaisia tapauksia varten, vai tuleeko asukkaiden huolehtia kotivakuutuksensa kuntoon?

Esittämäsi ikävät tilanteet, kuten maljakon putoaminen ja rikkoutuminen, käsitellään aina tapauskohtaisesti, mikäli niitä jostain syystä pääsisi tapahtumaan. Louhintatöitä ja räjäytyksiä seurataan tarkasti ja näistä johtuvat vahingot pystytään paikallistamaan. Joka tapauksessa suosittelen, että kotivakuutus on ajan tasalla, sillä vakuutusyhtiö voi tarvittaessa periä korvaamansa vahingon urakoitsijalta.

Onko metron kulkua mahdollista kuulla tai tuntea sen valmistuttua talossa, joka on suoraan metrotunnelin päällä?

Runkomelun vaimennus tehdään ratarakenteisiin ja jyrkkien kaarteiden vaimennusta vielä täydennetään katon ja seinien akustisilla rakenteilla. Myös käytön aikainen tärinä on vähäistä. Kiskot ovat yhteen hitsattuja ja ne makaavat sepelitukialustalla, joten metrojunan kulku on erittäin tasaista.

Metrotunneli tulee kulkemaan Lauttasaaressa osoitteessa Lauttasaarentie 20-22 olevan kerrostalon alta. Kuinka syvällä maan alla tunneli kulkee tässä kohdassa? Entä kuinka voimakkaita räjäytykset ovat, eli onko räjäytykset mahdollista tuntea tässä kohdassa olevan kerrostalon toisessa kerroksessa? Tärähteleekö lattia? Entä jos talon perustuksissa tapahtuu räjäytysten johdosta jotain: minkä tahon vakuutus vastaa mahdollisista vahingoista? Millaiset vakuutukset metron rakennuttajataholla on?

Metrotunneli kulkee Lauttasaaressa 20-30 metrin syvyydessä. Lauttasaarentie 20-22 kohdalla tunnelin katto on ylimmillään noin 22-23 metrin syvyydessä, alimmillaan noin 28 metrissä. Räjäytyksiä on noin 3 päivässä. Kuukauden aikana tunneli etenee noin 250 metriä. Räjäytysten voimakkuus tuntuu sitä suuremmalta mitä lähempänä taloa ne tapahtuvat. Panostus määritetään niin, että rakennuksille ei koidu vaurioita.

Ennen töiden aloittamista jokainen reitin varrella oleva kiinteistö inventoidaan, jotta mahdolliset räjäytyksistä johtuvat viat voidaan asianmukaisesti ja ripeästi korjata. Urakoitsijat ovat sopimuksen mukaan velvollisia korjaamaan mahdolliset räjäytystöistä aiheutuneet vahingot kiinteistöille, sillä räjäytykset pitää mitoittaa niin, ettei niistä ole haittaa kiinteistöille. Lisäksi urakoitsijoilta vaaditaan riittävät vakuutukset.

MUUTA

Onko Espooseen tulevien metroasemien käyttäjämääriä arvioitu? Kuinka monta ihmistä kävelee tulevaisuudessa esimerkiksi Tapiolan tai Otaniemen metroasemien läpi päivittäin?

Matkustajamääriä on ennustettu ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (http://www.raideyva.fi/). Tapiolan aseman käyttäjämääriksi vuoden 2030 ennustetilanteessa saatiin noin 30 000 matkustajaa ja Otaniemeen noin 12 000 matkustajaa.

Kuinka paljon Kampista lähtevien ja tulevien Espoon bussien määrä vähenee länsimetron kulkiessa? (Asun Lapinrinteellä ja kiinnostaa tietää ikkunan alla kulkevien bussien määrä tulevaisuudessa.)

Suorat linjat Kampista Espooseen loppuvat metron liikennöintiaikana. Kauempaa lännestä tulevat linjat kuten Kirkkonummen suunta jäävät käyttöön.

Lauttasaaren aseman kohdalla on annettu siirtymäajat metrosta katutasoon. Mitkä ovat Espoon asemien vastaavat ajat?

Siirtymäaikoja muiden asemien osalta ei ole vielä laskettu.Lähtökohtaisesti ne ovat samaa suuruusluokkaa Lauttasaaren asemalle esitettyjen kanssa. Pyrkimyksenä on saada metron laituritaso mahdollisimman lähelle maanpintaan mutta kuitenkin kallion sisään. Tällä tavoitellaan lyhyitä siirtymäaikoja laiturilta maanpinnalle.

Miten metro aikoo houkutella tarvittavat lisämatkustajat joukkoliikenteen piiriin? Matka-ajat Helsingin keskustaan pitenevät vaihtojen vuoksi ja merelliset maisemat vaihtuvat kallion tuijotteluun maanalaisessa tunnelissa.

Metron kilpailukyky perustuu säännölliseen ja häiriöttömään liikennöintiin. Järjestelmäratkaisua tehtäessä on vertailtu eri ratkaisuja keskenään. Tähän aineistoon voi tutustua mm. osoitteessa http://www.raideyva.fi/.

Miten jatkossa käy Lauttasaaren aseman alueen asukaspysäköinnin? Nyt paikkoja häviää liittymäliikenteen vuoksi, lisäksi autoja tulee alueelle lisää.

Yhtenä tavoitteena on, että liityntäliikenteen vuoksi asukkaiden ja yritysten käytössä olevia kadunvarsipaikkoja vähenee mahdollisimman vähän. Maanpäällisten liikennejärjestelyjen suunnittelu jatkuu edelleen.

Mikä tulee lipun hinnaksi jos ylitän kuntarajan? Miten tätä käytännössä valvotaan?

Lippujen hinnat ovat vielä ratkomatta. Kuntarajan ylittävä liikennöinti on pääkaupunkiseudulla nykyisen lainsäädännön mukaan HSL:n vastuulla.

Kuinka kauan kestää tulla metrolla Ruoholahdesta Otaniemeen?

Matka-aika tulee olemaan noin 9 minuuttia. Lisää matka-aikoihin liittyviä arvioita löytyy YVA-raportin luvusta 6 sivuilta 52-58 ja metron aikatauluista sivulta 57 (http://www.raideyva.fi/).