Länsimetron turvallisuusratkaisuissa on hyödynnetty uusinta teknologiaa

Automatisoidut turvajärjestelmät mahdollistavat ripeän toiminnan hälytys- ja poikkeustilanteissa.   

Länsimetrolla on kunnianhimoinen tavoite rakentaa maailman turvallisin metro. Länsimetron teknisenä johtajana toimivan Raimo Kaunismäen mukaan maailman turvallisimmasta metrosta ei voida kuitenkaan puhua ilman nykyaikaisia teknologisia ratkaisuja.

– Länsimetron kohdalla on alusta asti priorisoitu turvallisuutta, jolloin oli myös selvää, että tulemme käyttämään ratkaisuissamme nykyaikaisinta digitaalista teknologiaa. Teknisenä johtajana on ollut ilo huomata, ettei tälläkään osa-alueella haluttu tinkiä turvallisuudesta, Kaunismäki kertoo.

Työmaavaatteisiin pukeutunut mies seisoo Matinkylän metroaseman asemalaiturilla.
Raimo Kaunismäki on tyytyväinen Länsimetron automatisaation kykyyn reagoida hälytys- ja poikkeustilanteisiin.

Länsimetron turvallisuusratkaisuissa on hyödynnetty laajasti automatisoituja kiinteistönvalvonta- ja turvajärjestelmiä. Järjestelmien avulla valvotaan reaaliajassa muun muassa asemia, metro- ja huoltotunneleita, poistumiskuiluja, ovia, hissejä, liukuportaita, savunpoistoa ja hälytystoimintoja.

– Päivittäin tuhansia ihmisiä kuljettava metrorata on todella laaja kokonaisuus valvottavaksi. Automatisaation avulla pystymme nopeasti reagoimaan hälytys- ja poikkeustilanteisiin sekä koordinoimaan niitä etäyhteyden avulla pelastusviranomaisen toiveiden mukaan, Kaunismäki kertoo.

Hankkeen mittakaava ja sen teknologiaan pohjautuvat rakennusratkaisut tekevät Länsimetrosta Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatiohankkeen.

IO-pisteiden tärkeät roolit

Länsimetron kiinteistövalvonta- ja turvajärjestelmän on toteuttanut Hitachi ABB Power Grids. Yrityksen MicroSCADA Pro -valvontajärjestelmän myötä Länsimetron asemilla ja metroradalla on yli 50 000 IO-pistettä. IO-pisteet ovat tiloja ja kiinteistöelementtejä, jotka valvovat ja välittävät reaaliaikaisesti tietoa asemien turvallisuuteen liittyen.

IO-pisteet voivat olla esimerkiksi ovissa, savu- ja lämpötilailmaisimissa, rullaportaissa tai tuulettimissa. Normaaliolosuhteissa ne varmistavat asemien toimivuuden ja käytännöllisyyden matkustajille. Hälytys- ja poikkeustilanteissa niillä on kuitenkin tärkeä rooli matkustajien turvallisuuden kannalta.

– Asemien ja metrotunnelien savu- ja lämpötilailmaisimet rekisteröivät esimerkiksi pienimmätkin alkavaan tulipaloon viittaavat muutokset ja tekevät niistä hälytyksen. Silloin valvomosta voidaan yhdellä komennolla aktivoida muita IO-pisteitä ja esimerkiksi eristää paloalueen, aktivoida poistumistiemerkinnät sekä käynnistää savunpoistojärjestelmän, Kaunismäki avaa automatisaation hyötyjä.

Länsimetron turvallisuusratkaisut hakevat vertaistaan

Hitachi ABB Power Gridsissä työskentelevä myyntijohtaja Juha Muhonen on nähnyt läheltä, miten raidehankkeiden turvallisuusteknologia on kehittynyt. Hän oli muun muassa projekti-insinöörinä suunnittelemassa kiinteistövalvontajärjestelmiä Helsingin metroradalle vuonna 1990.

– Silloin keskityttiin pitkälti asemakohtaiseen valvontaan, koska turvallisuustekniikka ei ollut niin kehittynyttä. Teknologisen kehityksen ansiosta yhä laajempia kokonaisuuksia on voitu ottaa reaaliaikaisen valvonnan piiriin. Tämä kehitys on hyvin esillä Länsimetron tilaamassa ratkaisussa, jossa koko metrorata tunneleita myöten on reaaliaikaisessa valvonnassa ja täydennettynä nykyaikaisella turva-automaatiolla, Muhonen kertoo.

Länsimetron lisäksi Hitachi ABB Power Gridsin järjestelmät ohjaavat ja valvovat myös esimerkiksi Delhin metroa Intiassa, Bangkokin Skytrainia Thaimaassa, Hai Van Pass -tietunnelia Vietnamissa sekä Varsovan metrolinjaa Puolassa.

Muhosen mukaan Länsimetro eroaa edellä mainituista hankkeista turva-automatisaation laajuuden osalta.

– Länsimetron turvallisuusjärjestelmä on yksi edistyksellisimmistä, jonka olemme koskaan toimittaneet. Mielestäni kaikilla maailman raidehankkeilla on opittavaa siitä laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta, jolla Länsimetro on käyttänyt modernia teknologiaa osana turvallisuusratkaisujaan, Muhonen toteaa.

Teksti: Teemu Pynnönen
Kuva: Timo Kauppila

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 2/2020-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Kooste Länsimetron hallituksen kokouksesta 17.12.2020

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Länsimetro Oy:n tekninen johtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden käyttöönoton suunnittelun tilannetta. Käyttöönoton suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti.

Hallitus valtuutti toimitusjohtajan allekirjoittamaan sopimus Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden käyttöönoton valmisteluun ja varsinaiseen käyttöönottovaiheeseen liittyvistä tehtävistä HKL:n kanssa. Tehtävät liittyvät mm. valvomopalveluihin ja koeajoihin.

Hallitus hyväksyi Länsimetro Oy:n 2021 budjettiesityksen.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti. Talousjohtaja esitteli myös vuoden 2020 tilinpäätösaikataulun.

Toimitusjohtaja esitteli Länsimetro Oy:n rekrytointeja.

Seuraava hallituksen kokous on 28.1.2021.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Länsimetron digitaalinen tulevaisuus: Datan avulla tehdään parempia päätöksiä ja varaudutaan muuttuvaan maailmaan

Metro on monelle pääkaupunkiseudun asukkaalle jokapäiväinen osa arkea. Kun kulkee asemalla ja matkustaa metrojunan kyydissä, ei tule ajatelleeksi, miten paljon tiloja ja tekniikkaa on katseilta piilossa. Sujuvan ja turvallisen metroliikenteen taustalla on paljon myös sähköistä dataa: tiedonhallintaportaali ja sähköinen huoltokirja.

Tuttu tuoksu, turvallinen jarrujen ujellus, oma lempipaikka ikkunan vieressä. Metro on monelle kaupunkilaiselle päivittäinen osa arkea ja kätevin tapa päästä perille. Metron toiminnan taustalla tapahtuu valtavan paljon asioita, joita tavallinen matkustaja ei ollenkaan tule ajatelleeksi.

”Meille käyttäjille tuntuu itsestään selvältä, että valot ovat päällä ja liukuportaat pyörivät. Länsimetro on kuitenkin valtava kokonaisuus, jonka saumattomasta toiminnasta tarvitaan ajantasainen tieto. Näin tiloissa on turvallista ja sujuvaa kulkea kaikissa olosuhteissa – myös poikkeustilanteissa.  Erilaisia tilanteita voidaan ennakoida ja niihin reagoida”, kertoo metron tiedonhallintajärjestelmän rakentaneen Assetpointin toimitusjohtaja Tuomas Hörkkö.

Metroverkoston näkymättömät puurtajat tuottavat tietoa

Tiedonhallintajärjestelmän tarkoitus on koota yhteen kaikki länsimetroon liittyvä tieto – olipa kyse sitten uusien asemien rakentamisesta tai nykyisen metron ylläpidosta. Suuren tietomäärän niputtaminen edellyttää alustaa, josta tallennetut tiedot löytyvät nopeasti. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi huolto-ohjeet ja pelastussuunnitelmat sekä uuden suunnittelun ja rakentamisen lähtötiedoksi tarvittava aiemman rakentamisen loppudokumentaatio.”

Mies seisoo käytävällä metroaseman tiloissa Matinkylän metroaseman läntisellä sisäänkäynnillä.
Metrojärjestelmät tuottavat valtavan määrän dataa, jota kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä tarvitsee työssään.

Järjestelmän voi ajatella tietopankkina, joka palvelee jokaisessa elinkaaren vaiheessa rakentamisesta ylläpitoon. Tarvittava tieto kulkeutuu tiedonhallintajärjestelmästä myös sähköiseen huoltokirjaan. Siihen on ohjelmoitu, milloin ja miten laitteita pitää huoltaa sekä kuvattu tehtävässä huomioitavia työturvallisuusasioita”, kertoo Länsimetro Oy:n kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä.

Metrojärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä varten tarvitaan monipuolista informaatiota ja suuri määrä erilaisia asiakirjoja. Pelkästään nyt liikenteessä olevalla länsimetron osuudella on yli 50 eri järjestelmää, ja jokaisella niistä on oma käyttötarkoituksensa. Metroverkoston näkymättömät puurtajat suorittavat väsymättä tehtäväänsä omassa toimintaympäristössään ja antavat tietoa toiminnastaan jatkuvalla syötöllä.

Pelkästään nyt liikenteessä olevalla länsimetron osuudella on yli 50 eri järjestelmää, ja jokaisella niistä on oma käyttötarkoituksensa.

”Metron valvomojärjestelmistä näkee esimerkiksi, että liukuportaat ja hissit toimivat tai että sähköt ovat kytkettynä. Videoyhteydellä voi katsoa kameroista, miten matkustajavirrat liikkuvat. Kaikkea liikennöintiin liittyvää voidaan valvoa”, Penttilä jatkaa.

Sähköinen huoltokirja on kehitetty metron huoltoon koko elinkaaren ajan.  Huollon suorittajalla on tietoportaalin kautta käytössään kulloisenkin työkohteen huollettavaa laitetta tai rakennetta koskevat yksityiskohtaiset työohjeet, manuaalit ja muut valmistajan laitetta koskevat tarpeelliset tiedot. Huoltokirjajärjestelmästä huoltoja koskevaa tietoa voi hakea mukana kulkevan kännykän mobiilisovelluksesta.

”Nykyaikaisen tiedonhallintajärjestelmän tärkeimpiä hyötyjä on se, että niistä haettu tieto on ajantasaista ja heti saatavilla – siis oikeiden henkilöiden käytettävissä oikeaan aikaan”, Tuomas Hörkkö havainnollistaa.

Data päätöksenteon apuvälineenä

Länsimetro on suunniteltu kestämään sata vuotta, mutta kaikki sen järjestelmäosat eivät kestä yhtä pitkää aikaa vaan vaativat elinkaarensa päähän tulleen osan vaihtamista uuteen jo huomattavasti aiemmin. Yksityiskohtaisen tiedon kerääminen ja tallentaminen yhteen paikkaan auttaa tekemään kustannustehokkaita ratkaisuja ja ennakoimaan tulevaisuutta.

”Esimerkiksi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä asennuksesta voimme joutua vaihtamaan elinkaarensa päähän tulleita yksittäisiä osia tai laitekokonaisuuksia. Kun järjestelmistä ja niiden kunnosta on ajantasainen tieto saatavilla, on elinkaaren hallinta tehokasta kaikissa vaiheissa”, Juhani Penttilä selventää.

Teksti: Aleksandra Meyer
Kuva: Timo Kauppila

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 2/2020-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Kooste Länsimetron hallituksen kokouksesta 19.11.2020

Projektijohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen ja kustannusseurannan tilannekatsauksen tilannehuoneen seurantanäkymän kautta. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman riskiarvioidun aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Länsimetro Oy:n tekninen johtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden käyttöönoton suunnittelun tilannetta. Käyttöönoton suunnittelu etenee aikataulun mukaisesti.

Hallitus päätti hankkia Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen Sammalvuoren varikon vastaanoton jälkeisten töiden johtamisen sekä kunnossapitotehtävät Sweco PM Oy:ltä puitesopimukseen (27.10.2017) perustuen.

Länsimetro Oy:n talousjohtaja esitteli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kustannusseurannan. Rakentaminen etenee hankesuunnitelman kustannusarvion mukaisesti.

Viestintäjohtaja esitteli Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden asemista tuotetun DESIGN.TUNNE.METRO. -videosarjan, jonka tavoitteena on avata asemien arkkitehtuurien taustalla olevaa suunnittelua ja yksityiskohtia.

Seuraava hallituksen kokous on 17.12.2020.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359

Länsimetro Oy toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086

Median yhteydenotot: viestintäjohtaja Satu Linkola, puh. 046 877 3392

 

Onko jättiprojekti kuin labyrintti vai tankkeri? – Länsimetron tilannehuone opettaa paljon johtamisesta

On helppo kuvata, miten valtavan Länsimetro-projektin johtamista tukeva tilannehuone on rakennettu. Huomattavasti haastavampaa on toteuttaa tilannejohtamisen periaatteita käytännössä, kertovat Länsimetron Ville Saksi ja Timo Heiskanen.

Perin tavallisen näköisessä toimistotalossa Espoon Matinkylän metroaseman liepeillä sijaitsee huone, jossa käy säännöllisesti vierailijoita muun muassa rakennusyrityksistä, varustamoista ja viranomaistahoilta. Heitä kiinnostaa Länsimetro Oy:n tilannehuone, jonka avulla johdetaan länsimetron kakkosvaiheen rakennusprojektia.

Liukuportaita asennetaan liukuporraskuilussa. Liukuportaat ovat liukuporraskuilussa nostotaljojen varassa. Asennusta on tekemässä yksi rakennusmies.
Suomen pisimpiä liukuportaita asennettiin Finnoon tulevalle metroasemalle marraskuussa 2020. Kuva: KONE Corporation

Länsimetro on valtavan kokoinen ja monimutkainen hanke. Sen ykkösvaiheen ongelmat opettivat, että koko projektiin vaaditaan parempaa johtamista ja uudenlaista ajattelua.

”Perinteisessä tilaajaorganisaatiomallissa suunnittelu, rakentaminen sekä ylläpito ja huolto on erotettu omiin organisaatioihinsa, jotka vastaavat omista tonteistaan. Me liputamme sellaisen omistajamallin puolesta, jossa omistaja näkee kokonaisuuden ja optimoi kustannukset sen mukaisesti”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Itse tilannehuone sisältää joukon digitaalisia näyttöjä, joille on koottu valtavasti dataa projektin tilasta mahdollisimman selkeässä muodossa. Liikennevalot ja muut visualisoinnit kertovat heti, missä kohtaa asiat etenevät toivotusti ja missä näkyy riskejä.

Näyttöjen taakse kätkeytyvän informaation määrä on huikea:

”Kohdekohtaisesti on 7–10 nimikettä, joissa seurataan kolmea asiaa. Lisäksi tilannehuoneessa seurataan 24:ä sivu-urakkaa, joissa on neljä seurattavaa asiaa, kaikki eri sijainneissa. Jos nämä koottaisiin kirjaksi, tulisi siitä sivuja yli 30 000 eli 60 Kalevalan verran kaksi kertaa kuukaudessa”, laskee tilannekeskuspäällikkö Timo Heiskanen.

Saksi ja Heiskanen tietävät kuitenkin kokemuksesta, että taulut ja data eivät yksinään takaa projektin sujumista toivotusti.

Länsimetron kakkosvaihe, missä mennään?

Länsimetron kakkosvaiheessa rakennetaan seitsemän kilometriä rataa, viisi uutta asemaa ja Sammalvuoren maanalainen metrovarikko. Hankkeen kustannusarvio on 1,16 miljardia euroa.

Kakkosvaiheen rakennustyöt alkoivat vuonna 2019 ja liikenne käynnistyy vuonna 2023. Hankkeessa on mukana 6 projektinjohtourakoitsijaa, varikkourakka ja 30 sivu-urakkaa.

Rakennustyöt etenevät tällä hetkellä aikataulussa ja niiden odotetaan valmistuvan syksyllä 2021. Sen jälkeen alkaa käyttöönottovaihe, jossa testataan projektin osien yhteensopivuus ja toiminnan turvallisuus.

Järjestelmä tukee toimintaa, ei päinvastoin

Kun Saksi tuli tehtäväänsä länsimetron ykkösvaiheen loppupuolella, hän näki heti tarpeen hankkia tiedolla johtamista tukeva järjestelmä. Alan yritykset tarjosivat omia ratkaisujaan, jotka vertautuivat massiivisuudellaan lähinnä puolustusvoimien tasoiseen tietokoneeseen.

”Olen oppinut ERP-järjestelmähankkeista, että niissä mennään usein järjestelmä edellä ja yritetään pakottaa oma toiminta järjestelmän logiikkaan, vaikka pitäisi olla järjestelmä palvelemassa omaa toimintamallia”, sanoo Saksi.

Niinpä Länsimetro rakensi tilannehuoneensa itse huomattavasti kevyemmäksi kuin valmisohjelmistot olisivat olleet. Ratkaisu on teknisesti yksinkertainen, ja hankkeen johto pystyy muokkaamaan sitä itse tarpeidensa mukaan.

Ison projektin johtamisongelmia kuvaa Ville Saksin mukaan hyvin labyrintti, jossa ihmiset seisovat eri paikoissa: jokaisen edessä avautuu erilainen näkymä.

”Osa on umpikujassa, ja osa on harhautunut reitiltä eikä hahmota tietä ulos. Johdon tehtävä on katsoa tilannetta ylhäältä ja nähdä kokonaisuus. Maaliin voi myös olla vaihtoehtoisia reittejä”, sanoo Saksi.

Tärkeää on, että kaikki projektiin osallistuvat jakavat yhden ja saman tilannekuvan. Tiedon pitää kulkea paitsi ylhäältä alas myös alhaalta ylös ja sivusuuntaan urakoitsijoiden kesken.

Myös tukifunktiot mukana kuvassa

Tilannehuoneeseen kootaan tieto metrohankkeen tilasta monesta eri näkökulmasta. Siellä seurataan projektin aikatauluja, kustannuksia, riskejä, laatua ja dokumentaatiota, yhteistyön toimivuutta ja turvallisuutta.

”Aikataulu, kustannukset ja riskit ovat näistä ne kolme kovaa, tiivistää Heiskanen.

”Tärkeintä on tietää, missä mennään. Aikataulu on se ydinasia: jos siinä ei pysytä, tulee lisää kustannuksia. Kustannukset tietysti kiinnostavat omistajia ja päättäjiä. Riskien seurannassa tunnistetaan millaisia asioita tullaan kohtaamaan ja pyritään poistamaan riskit tai ainakin pienentämään niiden vaikutusta.”

Projektin tilannekuva on kuvattu kolmiona kolmella eritasolla. Kolmion huipulla on projektitaso, jossa tarkastellaan projektitason aikataulua, budjettia, keskeisiä riskejä ja prioriteetteja sekä seurataan yhteisiä tavoitteita ja päätöksiä. Toisena tasona on kohdetaso, jossa tarkastellaan yhden kohteen edistymään, budjettia ja lähitulevaisuuden välitavoitteita. Jokaisella kohteella on oma organisaatio. Kolmantena tasona kolmion pohjalla on hankkeen ydintoiminnot, joita ovat hankinta, suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto. Tällä tasolla seurataan yksittäisten vaiheiden edistymistä joko kohdetasolla tai läpi koko projektin. Lisäksi seurataan yhteisiä riskejä ja haasteita.

Projektilla on kokonaisaikataulu, jonka aikaikkunoiden perusteella urakoitsijat laativat omat aikataulunsa. Jokaisella on oma tonttinsa, jolla toimitaan ottaen naapurit huomioon.

Vaikka jotkut tilannehuoneen näkökulmat painavat enemmän kuin toiset, kaikilla on oma merkityksensä. Kokonaiskuvan kannalta on tärkeää, että myös pehmeämmät, tukifunktioina pidetyt asiat ovat seurannassa.

”Tyypillisesti projekteissa tukifunktiot elävät omaa elämäänsä, tässä taas tuodaan kaikki langanpäät samaan paikkaan”, sanoo Saksi.

Projektien helmasynteihin kuuluu Saksin mukaan esimerkiksi, että rakentajat eivät dokumentoi laatua riittävän tarkasti.

”Se kostautuu sitten myöhemmin huolto- ja kunnossapitotöiden vaikeutumisena. Me teemme dokumentointia ja seuraamme sitä ottaen huomioon tulevan kunnossapidon.”

Yhteistyön laatua Länsimetro mittaa neljä kertaa vuodessa vakiomuotoisella kyselyllä eri urakkakohteissa. Tämäkin mittari voi ennustaa tulevia ongelmia hyvissä ajoin.

Juurisyyt löytyvät pintaa syvemmältä

Timo Heiskanen vertaa tilannehuoneen infotauluja eri mittakaavan karttoihin: taulujen päällimmäinen näkymä tarjoaa karkean yleiskuvan eli Suomen kartan, mutta dataan pystyy porautumaan kerroksittain syvemmälle aina hyvin tarkkaan maastokarttaan asti.

Tarkemmassa mittakaavassa esiin nousee myös enemmän ongelmakohtia ja riskejä: tieto lisää tuskaa, sanoo Heiskanen.

”Siksi meillä on näitä porautumismahdollisuuksia, jotta löydämme ongelmien juurisyyt, tiedämme miksi ja osaamme pienimmillä mahdollisilla liikkeillä korjata tilannetta. Tunnistetaan juuri oikeat asiat ja keskitytään olennaiseen.”

Kun järjestelmään syötetään valtavasti tietoa, on myös varmistettava tiedon oikeellisuus. Suurin osa tiedosta on urakoitsijoiden tuottamaa ja se voi perustua joko kiistattomaan dataan tai inhimillisiin arvioihin.

Kiistatonta dataa on esimerkiksi valettujen betonikuutioiden määrä, inhimillinen arvio taas se, miten urakka lähitulevaisuudessa etenee. Data tuodaan järjestelmään aina valmiiksi harmonisoidussa muodossa.

”Järjestelmä ei pysty tunnistamaan sinne syötettyä virheellistä tietoa. Joudumme itse tekemään tarkistuksia, jotta ei synny rikkinäistä tilannekuvaa”, Saksi kertoo.

Kuvassa näkyy jo lähes valmista metrorataa metrotunnelissa.
Ratalinja Matinkylän ja Finnoon välillä näyttää jo hyvin valmiilta.

Siksi esimerkiksi aikatauluasioissa urakoitsijat esittävät tarkkojen arvioidensa lisäksi suullisen taustatarinan, jolla arvio perustellaan. Keskeistä on, että data tukee esitettyä tarinaa. Kahden viikon välein pidetään tilannekeskuskokous, jossa osallistujat käyvät kukin viidessä minuutissa läpi tulevat aktiviteetit ja välitavoitteet sekä riskit ja haasteet.

Tarinoissa vaikuttavat Heiskasen mukaan myös psykologiset asiat: ihmiset eivät halua aina myöntää ongelmia ajoissa, vaan osa antaa hieman todellista optimistisemman kuvan.

”Toisaalta on ilahduttavaa joskus löytää myös liian pessimistisesti raportoitu tilanne. Joka tapauksessa jos järjestelmään syötetään väärää tietoa, on syntyvä päätös todennäköisesti väärä”, Heiskanen muistuttaa.

Reagoidaan ennen kuin ongelmat laajenevat

Tilannehuoneessa ei käytetä keinoälyä apuna datan tulkitsemisessa, vaan tilannekuva syntyy dataan perustuvien ihmisten näkemysten kautta. Tarvitaan sekä urakoitsijoiden, valvonnan että johdon näkemys siitä, missä mennään ja mihin tilanne on kehittymässä.

Keskeistä tilannehuoneen keräämässä datassa on, että sitä käytetään johtamisessa eteenpäin katsovasti eikä turhaan analysoida menneitä.

”Jos tekisimme perinteisiä kuukausiraportteja, ne sisältäisivät 1,5 kuukautta vanhaa tietoa. Perinteinen raportointi on peruutuspeiliin katsomista”, Saksi sanoo.

Johto haluaa, että ongelmat tuodaan avoimesti esille ja rohkaisee siihen, että vaikeatkin asiat saadaan nopeasti käsittelyyn.

”Tässä on koko ajan menossa aikamoista vääntöä ja ongelmiin puututaan jatkuvasti”, kuvaa Heiskanen.

Länsimetron kakkosvaiheen varrella on huomattu esimerkiksi, että tietyt työt eivät lähtenetkään liikkeelle silloin kuin piti. Tämä taas johtui siitä, etteivät niiden edellytykset olleet vielä kunnossa ja niihin piti johdonkin puuttua.

”Dokumentoinnin tahtia olemme parantaneet. Siihen piti asettaa vastuuhenkilöt, ja otimme asian seurantaan. Nyt näemme sen edistymisen eikä tule yllätyksenä, jos se jää jälkeen muusta urakasta.”

Kustannuksista taas tilannehuoneessa havaittiin, että useilla urakoitsijoilla kustannusennuste alkoi kasvaa. Projektin johto tiesi aiemmasta kokemuksesta, että tästä seuraa lisätyö- ja muutosesityksiä, jotka kiristävät ilmapiiriä. Lisätyöt ovat nimittäin urakoitsijoiden tapa paikata omaa kannattavuuttaan.

”Aika moni asia on johtanut uusiin päätöksiin: on tehty sopimuksia sekä aikataulu- ja resurssimuutoksia ja pyritty säätämään painopistealueita projektin tilanteen mukaan”, listaa Heiskanen.

Labyrintin ja kartan lisäksi vielä kolmas vertaus: Saksin mukaan projektin johtaminen on kuin ison tankkerin ohjaamista.

”Tankkeria ajettaessa pitää koko ajan tehdä pieniä ohjausliikkeitä. Jos yrittää kerralla isoa jyrkkää liikettä, tankkeri ei käänny. Meillä on tavoitteena tässä tehdä elämämme tylsäksi niin, ettei tule suuria sydämentykytyksiä.”

Teksti: Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 14.12.2020 MustReadissä.

Soukantorilla kiilaustöitä viikoilla 1–2

Soukan metroaseman Soukantorin sisäänkäynnillä poistetaan kalliota kiilauksella 4.1.2021 alkaen. Kiilaustyöt kestävät kaksi viikkoa (viikot 1–2). Kiilausta tehdään kartassa merkityllä sinisellä alueella osoitteessa Soukantie 14. Kiilaukseen kuuluva poraus aiheuttaa vähäistä melua lähiympäristöön. Porausta tehdään Espoon kaupungin ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina arkipäivisin klo 7–18. Kiilauksia ei tehdä loppiaisena (6.1.2021).

Kalliota poistetaan Soukantorin sisäänkäyntialueella polkupyöräpaikkojen esteettömyyttä varten.

 

Pahoittelemme louhinnoista aiheutuvaa häiriötä.

 

Lisätietoja

Soukan urakoitsijan, työyhteenliittymä YIT–ARE:n 24/7-puhelin: 040 628 8161

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Länsimetrolla oma joulukuusi Soukassa – kuusipuisto avautuu maanantaina 7.12.2020

Länsimetro osallistui tänäkin vuonna Espoonlahden seurakunnan Soukan kappelin kuusitempaukseen koristelemalla joulukuusen. Seurakunta pystyttää Soukan kappelin pihalle kuusipuiston ilahduttamaan ohikulkijoita. Kuusipuiston joulukuusien koristelusta vastaavat paikalliset toimijat. Yksi kuusista on Länsimetron koristelema: koristeina kuusessa on itseneulotut joulukellot. Soukan metroasema sijaitsee noin 300 metrin päässä kappelista, joten tulevaisuudessa kirkolle pääsee kätevästi myös metrolla.

Kuusipuisto avautuu maanantaina 7.12.2020 ja kuusia voi käydä ihailemassa 20.12.2020 saakka Soukan kappelin pihalla. Kuuset koristeineen lahjoitetaan vähävaraisille perheille jouluksi. Vähävaraiset perheet voivat osallistua kuusipuiston kuusten arvontaan. Lisätietoja arvonnasta ja kuusipuistosta seurakunnan sivuilta.

Kuvassa Länsimetron koristelema joulukuusi Soukan kappelin pihalla. Kuusessa kultaista nauhaa ja oransseja kelloja.
Länsimetron koristelemaa kuusta koristavat itseneulotut joulukellot.  Paikallisten toimijoiden koristelemat kuuset ovat ihailtavissa Soukan kappelin pihalla 7.-19.12.2020

Tavarantoimituksia metrotyömaalle Soukanraitin ja Soukantorin kautta vielä tammikuun loppuun saakka

Poikkeusjärjestelyt tavarantoimituksissa Soukantorin sisäänkäynnille jatkuvat vielä tammikuun 2021 loppuun. Soukantorin sisäänkäynnillä tehtävien tukimuuritöiden vaativuuden vuoksi osa metrotyömaalle tulevista tavaroista toimitetaan poikkeuksellisesti Soukanraitin ja Soukantorin kautta vielä joulu–tammikuun ajan. Poikkeusjärjestelyt alkoivat kesäkuussa 2020. Kävely- ja pyöräreitit ovat normaalisti käytössä, mutta tavarantoimitusten ja kuormanpurkujen aikana ohjaamme jalankulkijoita ja pyöräilijöitä alueella sekä varmistamme heidän turvallisen liikkumisen ja mm. pääsyn Soukantorin laidalla oleviin kiinteistöihin.

Pahoittelemme tavarantoimituksesta johtuvia hetkittäisiä häiriöitä kävely- ja pyöräreiteillä.

Lisätietoja

Soukan urakoitsijan, työyhteenliittymä YIT–ARE:n 24/7-puhelin: 040 628 8161

Länsimetron palautepuhelin (ma–pe klo 9–13): 050 377 3700

Metroliikennettä Espoossa jo kolme vuotta – metroasemat alueidensa ikonisia tunnusmerkkejä

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.

Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.

Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).

”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus.  Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

DESIGN.TUNNE.METRO -videot YouTubessa.

Kuvia Ruoholahti–Matinkylä-osuuden asemista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemahavainteet.

Sepelin lastausta Hyljetiellä arkisin klo 7–21

Länsimetron ratalinjan työmaatukikohdassa Hyljetiellä tehdään ratasepelin lastausta Espoon kaupungin ympäristökeskuksen määritteleminä työaikoina arkipäivisin klo 7–21. Lastausalue on merkitty alla olevaan karttaan punaisella. Sepelin lastaus jatkuu maaliskuun 2021 loppuun saakka.

Ratasepelin lastaus liittyy metroradan päällysrakenneurakkaan, joka alkoi kesäkuussa 2020. Päällysrataurakassa sisältää sepelin lisäksi kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen.

Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja

Ratalinjan urakoitsijan GRK Infra Oy:n päivystävä puhelin, 050 516 7606

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700