Länsimetron väki kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta 2022. Oheiselta videolta voit katsoa mitä kaikkea vuoteen 2022 mahtui.
Vuosi: 2022
Taidematka metrolla Finnooseen
Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset? Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.
Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Nyt vuorossa on Finnoon metroasema.
Finnoossa on Leena Nion ”Haavekuvia”
Teoksen sijainti: Finnoon metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: figuratiivinen teos
Taiteilija: Leena Nio
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.
Finnoon metroseman taideteos on Leena Nion ”Haavekuvia”. Teos muodostuu laituriseinän kahdesta eri kuvakerroksesta. Päällimmäisessä kerroksessa on noin kolmekymmentä erilaista kuvaneliötä, jonka laserleikatuista aukoista näkyy takalevyn liukumaalattu kirkas sävymaailma. Teoksen yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta. Metromatkustajalle teos luo kimmokkeen vapaaseen assosiaatioon tai haaveiluun.
Alla on Nion kuvia ja videoita Haavekuvia-teoksen tekoprosessista. Nio kuvaa ”Haavekuvia”-teoksen tekoprosessia seuraavasti:
– Teoksen suunnittelussa tärkeä vaihe toteutettiin ihan perinteisillä piirustusvälineillä, kynällä paperille. Kun teoksen muoto ja mitat oli päätetty, alkoi kuvissa esiintyvien lajien valinta sekä muodon hahmottelu piirtäen. Suunnittelussa tuli ottaa huomioon kokonaisuus sekä se miten eri kuvat toimivat yhteen. Piirtäessä oli myös oltava tarkkana, että kuvat pysyisivät kasassa, kun ne myöhemmin leikattaisiin laserleikkurilla. Reikää ja tasaista pintaa tuli olla sopivassa suhteessa. Myös suuri määrä ruuvinreikiä piti osua oikeisiin kohtiin, mikä loi haastetta suunnittelulle.
Piirustustyön jälkeen suunnittelua jatkettiin tietokoneella. Kaikki kuvat piirrettiin puhtaaksi ja vektoroitiin niin, että ne olivat mahdollista laserleikata. Kuvista leikattiin paperiset pienoismallit. Mallikuvien perusteella tutkittiin kuvien rakennetta ja tehtiin tarvittavat muutokset lopullisen teoksen valmistusta varten.
Teoksen suunnittelu lähti liikkeelle luonnosten piirtämisellä. Kuva: L. Nio.
Teoksen suunnittelu lähti liikkeelle luonnosten piirtämisellä. Kuva: L. Nio.
Kuvat vektoroitiin ja niistä laserleikattiin paperiset mallit. Kuva: L. Nio.
Taustan liukuvärin sävyjä työstettiin tietokoneella. Kuva: L. Nio.
Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!
Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Länsimetron yhteistyökumppaneille
Taidematka metrolla Kaitaalle
Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset? Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.
Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Nyt käydään tutustumassa Kaitaan metroaseman ”Juurtumiseen”
Kaitaalla on Antti Tantun ”Juurtuminen”
Kaitaan aseman asemalaiturilla matkustajat ottaa vastaan Antti Tantun teos ”Juurtuminen”.
Teoksen sijainti: Kaitaan metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: graafinen teos
Taiteilija: Antti Tanttu
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.
Kaitaan metroaseman taideteos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla. Teos on toteutettu laituriseiniin laserilla leikatusta 5 mm alumiinilevystä. Aukoista näkyvä violetti takalevy muodostaa juurien verkoston.
Teoksen nimi ”Juurtuminen” viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi. Juurtuminen ei tapahdu hetkessä; tarvitaan aikaa, elämäntapahtumia ja kanssaihmisiä.
Taidematka metrolla Soukkaan
Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset? Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.
Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Nyt astutaan Soukan aseman sfääreihin.
Soukassa on Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”
Soukan asemalla on Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Teoskokonaisuus kuljettaa matkustajan eri sfäärien läpi maan kuoreen louhitusta metrotunnelista ilmakehän eri kerroksiin ja aina valovuosien päässä oleviin toisiin tähdistöihin.
Teoksen sijainti: Teoksen eri osat sijaitsevat vertikaalisesti eri kohdissa Soukan metroasemaa
1. Eksosfääri – Tähtikuviot Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynneillä
2. Mesosfääri – Tähdenlennot Soukantorin sisäänkäynnin hissikuilussa
3. Troposfääri – Pilviverho metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa
4. Litosfääri – Kallioleikkaukset metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa
Teoksen tekniikka: tilataideteos
Taiteilija: Taneli Rautiainen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.
Eksosfääri –Tähtikuviot (1)
Eksosfääri on ilmakehän ylin osa. Sille ei ole määritelty ylärajaa. Ilmakehän kaasu harvenee vähitellen ja ilmakehä vaihtuu avaruuteen.
Tähdet syntyvät tiivistymällä tähtien välisistä kaasupilvistä. Tähti on painovoimansa koossa pitämä ja kasaan puristama plasmapallo. Maata lähin tähti on Aurinko. Tähtikuvio on muutaman tähden muodostama selvästi erottuva kuvio taivaalla. Tähdet on teoksessa jaettu kuuteen kokoluokkaan niiden magnitudin perusteella. Magnitudi kertoo, kuinka kirkas tähti on maapallolta katsottuna. Teoksen tähtien korkeudet perustuvat niiden etäisyyteen maapallosta. Matalimmalla olevat tähdet ovat lähinnä maapalloa ja korkeimmat kauimpana. Tähtien ja tähtikuvioiden väliset etäisyydet teoksessa perustuvat niiden todellisiin sijainteihin. Tähdet on yhdistetty tähtikuvioiksi Ursan tähtikarttojen mukaisesti.
Teoskokonaisuudessa tähtikuviot sijoittuvat molempien sisäänkäyntirakennusten kattoon. Eteläisellä Soukantorin sisäänkäynnillä on tähtikuvioita taivaanpallon eteläpuoliskolta ja pohjoisella Yläkartanontien sisäänkäynnillä pohjoisen taivaan kuvioita. Alla on kartat kummankin sisäänkäynnin tähtikuviosta.
Soukantorin sisäänkäynnin kattoon on valittu kuusi tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon eteläpuoliskolta:
- Kurki (Grus),
- Sulatusuuni (Fornax),
- Feenix (Phoenix),
- Etelän kolmio (Triangulum Australe),
- Lentokala (Volans) ja
- Iso koira (Canis Major).
Yläkartanontien sisäänkäynnin kattoon on valittu kahdeksan tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon pohjoispuoliskolta. Katselupaikaksi on valittu Espoo ja ajankohdaksi 12.12.2022 kello 22.22. Tähtikuviot on asemoitu asemarakennukseen todellisten ilmansuuntien mukaisesti. Kuviot ovat
- Lohikäärme (Draco),
- Pieni karhu (Ursa minor),
- Kirahvi (Camelopardalis),
- Perseus,
- Ajomies (Auriga),
- Härkä (Taurus),
- Orion ja
- Jänis (Lepus).
Mesosfääri –Tähdenlennot (2)
Mesosfääri on ilmakehän kylmin kerros. Tähdenlennot syntyvät mesosfäärissä.
Tähdenlento eli meteori syntyy, kun avaruudesta saapuu Maan ilmakehään pieni kivi tai hiukkanen. Valtavalla nopeudella liikkuva kappale kuumenee ja höyrystyy törmäyksessä ja synnyttää hehkuvan pilven, joka nähdään taivaalla tähdenlentona.
Tähdenlennot on toteutettu hissikuilun neljälle seinälle eripituisina valoviivoina.
Troposfääri – Pilviverho (3)
Troposfääri on ilmakehän alin kerros, jossa esiintyvät sääilmiöt, kuten sade ja pilvet.
Pilviverho on laaja yhtenäinen pilvi tai pilvipeite.
Hissiaulan katossa oleva valolippa muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Valaistus seuraa vuorokauden aikoja kirkastuen keskipäivällä ja himmentyen iltaa kohti.
Litosfääri -Kallioleikkaukset (4)
Litosfääri on maapallon uloin kuori, kivikehä, johon kuuluvaan peruskallioon metrotunneli on louhittu.
Soukan alueella olevat kalliot ovat satoja miljoonia vuosia sitten pois kuluneen vuoriston juuriosia. Kallioleikkaus on louhittu kallioseinämä.
Teoksen taitteiset seinälevyt esittävät metrotunnelin louhittuja kallioleikkauspintoja.
Taidematka metrolla Espoonlahteen
Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset? Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.
Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Toisena on esittelyvuorossa Espoonlahden metroaseman taide.
Espoonlahdessa on Hans Rosenströmin ”Varjot veden pinnalla”
Teoksen sijainti: Espoonlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: valo- ja ääniteos
Taiteilija: Hans Rosenström
Sävellys: Martin Ehrencrona ja Philip | Schneider
Teoksessa laulavat Amanda Bergman, Julia Hanberg, Katinka Fog Vindelev, Troels Abrahamsen, Josephine Philip ja Hannah Schneider.
Tekninen toteutus: Pro Av Saarikko
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.
Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Teoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Valokuvio näkyy asemalaiturilla eri aikoina eri viikonpäivinä. Katon keskiosaan ilmestyvän orgaanisen valokuvion liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon.
Teokseen kuuluu myös epäsäännöllisin ajoin ja yllätyksellisesti esiin nousevat äänimaisemat, jotka syntyvät ja kasvavat tilassa, kunnes taas katoavat asemalaiturin ääniin. Samoin kuin teoksen valot, äänetkin kuuluvat eri aikoina eri viikonpäivinä.
Taideteoksen tunnelma on rauhallinen ja meditatiivinen. Se pyrkii aktivoimaan hetkiä, jolloin koemme yhteyden ympäröivään tilaan ja toisiimme.
Taidematka metrolla Kivenlahteen
Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset? Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.
Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Ensimmäisenä vuorossa on Kivenlahden metroaseman taideteos.
Kivenlahdessa on Kalle Mustonen ”Kulkijat”
Teoksen sijainti: Kivenlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: puuveistos
Taiteilija: Kalle Mustonen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.
Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla. Puiset hahmot ovat kaksi- ja kolmemetriä korkeita. Lämminsävyinen oranssi veistos on vastakohta Kivenlahden vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat ovat orgaanisia ja pyöreitä.
Teoksen elävää pintaa saa kosketella. Pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista. Kulkijoiden runko on lämpökäsiteltyä mäntyä ja pinta on tervaleppää.
Teoksen toteutusta on tukenut Oy Lunawood Ltd.
”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Alis on matalampi ja Ylis korkeampi hahmo veistosparista. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.
Alla olevasta kuvagalleriasta voit katsoa Kalle Mustosen valokuvia Kulkijoiden työvaiheista.
Pienoismallista otettujen mittojen perusteella rungon työpiirrokset tehtiin millimetripaperille. Kuva: K. Mustonen
Rungon materiaaliksi valikoitui lämpökäsitelty mäntypalkki. Kuva: K. Mustonen
Teos syntyi pienehkössä 40 neliömetrin pajassa. Kuva: K. Mustonen
Osa tärkeistä mitoista teipattiin lattiaan. Kuva: K. Mustonen
Moderneinta teknologiaa pajalla edusti laser-linjain. Kuva: K. Mustonen
Isompi hahmo koostuu kuudesta osasta. Kuva: K. Mustonen
Pienemmässä hahmossa on viisi osaa. Kuva: K. Mustonen
Pintalaudoitus on tehty tervalepästä. Kuva: K. Mustonen
Jokainen laudoituksen osa on viistetty ja muotoiltu yksittäin. Kuva: K. Mustonen
Pieni työtila oli käytössä lattiasta kattoon. Kuva: K. Mustonen
Pintalaudoitus on kiinnitetty pitkillä puutapeilla. Kuva: K. Mustonen
Ketjutalja mahdollisti teoksen valmistumisen ilman aputyövoimaa. Kuva: K. Mustonen
Teoksen sisäosat muistuttavat pientä majaa.. Kuva: K. Mustonen
Käsinveistäminen ei ole tehokasta tai nopeaa. Kuva: K. Mustonen
Teoksen fyysinen veistäminen vei yli vuoden. Kuva: K. Mustonen
Teosten pinnassa on erotettavissa eri työkalujen jäljet. Kuva: K. Mustonen
Muodon jatkuvuuden poikkeukset eivät ole virheitä, vaan veistäjän kädenjälkeä, jota teollinen prosessi ei voi toistaa. Kuva: K. Mustonen
Kuinka syvällä ollaan?
Länsimetro kulkee koko matkan Ruoholahdesta Kivenlahteen maan alla. Metroaseman asemalaiturilla seisoessa voi mieleen juolahtaa kysymys, kuinka syvällä meren- tai maanpinnasta oikein ollaan ja miksi länsimetro on rakennettu maan alle.
Alla on kerrottu, kuinka syvällä meren- ja maanpinnasta metroasemien asemalaiturit ovat:
- Lauttasaari: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
- Koivusaari: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
- Keilaniemi: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
- Aalto yliopisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
- Tapiola: metrolaituri on noin 30 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 35 metriä.
- Urheilupuisto: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
- Niittykumpu: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
- Matinkylä: metrolaituri on noin 20 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 25 metriä.
- Finnoo: metrolaituri on noin 40 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 45 metriä.
- Kaitaa: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta noin 30 metriä.
- Soukka: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 45 metriä.
- Espoonlahti: metrolaituri on noin 15 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
- Kivenlahti: metrolaituri on noin 25 metriä merenpinnasta, maanpinnasta 35 metriä.
Miksi metro on rakennettu maan alle?
Maan alle rakennettu metrorata asemineen jättää maanpäälliset alueet muuhun käyttöön mm. asumiseen ja muuhun rakentamiseen. Espoon kaupunki kehittyy ja kasvaa metroasemien läheisyydessä ja metron päällä oleva tila tarvitaan kasvavan kaupungin tarpeisiin. Nykyaikainen metroasema vaatii runsaasti tilaa, sillä sen laajuus on noin 20 000 neliötä. Pääosa tiloista on matkustajalle näkymättömissä olevia teknisiä tiloja. Nyt maanpintaan jääville rakennuksille, eli sisäänkäynneille ja kuiluille, on niillekin ollut vaikea löytää tila rakennetusta kaupunkiympäristöstä. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja bussiterminaalien järjestäminen maanalaisille asemille on huomattavasti helpompaa kuin maanpäällisiin ratkaisuihin.
Metrolinjaus kulkee tiiviisti rakennetun asuinalueen läpi ja asemat sijoittuvat liikkumisen solmukohtiin palveluiden yhteyteen. Maanpäällinen vaihtoehto olisi tuonut mukanaan mittavat ja kalliit rakennustyöt katuverkkoon, kuten radan ylittävien siltojen ja alittavien tunneleiden rakentamisen. Myös liikenteen sujuvuus maanpinnalla olisi heikentynyt, mikä olisi aiheuttanut ruuhkia muulle liikenteelle ja vaikeuttanut kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta.
Matinkylä–Kivenlahti-osuuden maanpäällinen metrolinjaus kulkee liito-oravametsäalueella. Maanpäällisen metron toteuttamien näillä alueilla ei olisi ollut mahdollinen.
Lisäksi maanalaisen metron toiminta on varmempaa kuin maanpäällisen, sillä esimerkiksi sää ei vaikuta metron kulkemiseen maan alla. Maanalaisen linjan tuominen välillä maanpintaan ei myöskään ole mahdollista, koska avoimia tunnelin suuaukkoja tulisi lisää. Avoimet tunnelisuuaukot vaikeuttaisivat lämpötilojen hallintaa tunnelissa. Korkeuserot muodostuisivat myös ratageometrisistä syistä ongelmaksi.
Tähtikuviot taivaalla ja Soukan metroaseman sisäänkäynnin katossa 12.12.2022 klo 22.22
Jokaisella uudella Länsimetron asemalla on ainutlaatuista asemataidetta osana asemien arkkitehtuuria. Taiteen avulla on haluttu lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Taiteesta löytyy myös mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi Soukan metroasemalla Yläkartanontien sisäänkäynnin katossa on kahdeksan tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon pohjoispuoliskolta. Katselupaikaksi on valittu Espoo ja ajankohdaksi 12.12.2022 kello 22.22. Tähtikuviot on asemoitu asemarakennukseen todellisten ilmansuuntien mukaisesti.
Tähtikuviot ovat
- Lohikäärme (Draco),
- Pieni karhu (Ursa minor),
- Kirahvi (Camelopardalis),
- Perseus,
- Ajomies (Auriga),
- Härkä (Taurus),
- Orion ja
- Jänis (Lepus).
Valokuva: : Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Tähtikuviot ovat yksi osa Soukan asemalla olevaa Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Teoskokonaisuus kuljettaa matkustajan eri sfäärien läpi maan kuoreen louhitusta metrotunnelista ilmakehän eri kerroksiin ja aina valovuosien päässä oleviin toisiin tähdistöihin. Teoksen eri osat sijaitsevat vertikaalisesti eri kohdissa Soukan metroasemaa
- Eksosfääri – Tähtikuviot Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynneillä,
- Mesosfääri – Tähdenlennot Soukantorin sisäänkäynnin hissikuilussa,
- Troposfääri – Pilviverho metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa ja
- Litosfääri – Kallioleikkaukset metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitalin
Länsimetro Oy:n toimitusjohtajalle Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitali itsenäisyyspäivänä 6.12.2022. Espoo-mitali myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta Espoon kaupungin hyväksi ja mitaleja on myönnetty vuodesta 1972 alkaen. Mitalit jaettiin Espoon kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa. Tänä vuonna Espoo-mitali myönnettiin 15 henkilölle.
Ville Saksi on työskennellyt Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2016 alkaen. Hänen johdollaan mittava Länsimetro-rakennusprojekti valmistui ja Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamiselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Saksi on profiloitunut muutoksen läpiviejänä, rohkeana ja isoja kokonaisuuksia hallitsevana johtajana. Länsimetro-projektin toiminta- ja johtamistapoihin tehtiin suuria uudistuksia ykkösvaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-rakennusvaiheen oppien ja kokemusten pohjalta.
– Arvostan erittäin paljon saamaani tunnustusta. Länsimetron rakentaminen oli yhteispeliä, jossa onnistuimme hyvin. Oli suuri ilo olla rakentamassa Suomen yhtä suurinta rakennushanketta, joka palvelee yhteiskuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Länsimetron tehtävänä on pitää asemat ja metroinfra vetovoimaisina, luotettavan ja toimia vastuullisesti nyt ja tulevaisuudessa, Ville Saksi jakaa ajatuksiaan tunnustuksen äärellä.
Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkoi matkustajaliikenne lauantaina 3.12.2022. Rakennusprojekti päättyi syyskuussa. Asemien ja radan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.
Katso myös tallenne Espoon Itsenäisyyspäivän juhlakonsertista.