Mediatiedotteet

Metron uuden radioverkon hankinta etenee neuvotteluvaiheeseen

30.1.2024

Metroon hankittavan uuden radioverkon hankinnan neuvotteluihin etenee kolme ehdokasta. Hankinnalla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta.

Kaupunkiliikenteen hallitus (23.1.), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta (18.1.) ja Länsimetron hallitus (24.1.) päättivät kokouksissaan, että metroon hankittavan uuden radioverkon neuvotteluvaiheeseen etenee kolme osallistumishakemuksen jättänyttä ryhmittymää: Elisa Oyj, Telia Finland Oyj sekä ryhmittymä MetroTrust Networks DNA & Edzcom Alliance. Osallistumishakemuksen jätti yhteensä neljä ehdokasta.

Osallistumishakemukset käsiteltiin kahdessa vaiheessa: ensiksi tarkistettiin ehdokkaiden soveltuvuus, ja sen jälkeen osallistumishakemusten osallistumispyynnön mukaisuus. Hakemusten käsittelyyn osallistui yhteensä kymmenen asiantuntijaa. Asiantuntijaryhmä koostui hankintayksikön edustajien työryhmän lisäksi konsulttiyritysten henkilöistä.

Metrossa nykyisin käytössä oleva radioverkko täytyy uusia, jotta se tukee tulevaa junakulunvalvontajärjestelmää. Aiemmin päätettiin, että uusi radioverkko toteutetaan mobiiliverkkoteknologialla, sillä sen nähdään parhaiten soveltuvan uuden junakulunvalvontajärjestelmän sekä metron tarpeisiin.

Hankinta etenee rinnakkain junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen kanssa

Hankinta jatkuu niin, että neuvottelukutsut lähetetään helmikuun aikana, ja alustavat tarjoukset pyydetään toimittamaan huhtikuussa. Helmi- ja maaliskuun aikana neuvotteluihin kutsutut järjestelmätoimittajat tulevat tutustumaan Helsingin metrojärjestelmään.

Hankinta toteutetaan rinnakkain junakulunvalvontajärjestelmän hankinnan kanssa vuosien 2023–2025 aikana. Tavoitteena on saada junakulunvalvontajärjestelmän ratalaiteasennukset valmiiksi vuoden 2029 aikana, ja sen toiminnan mahdollistavan radioverkkojärjestelmän toteutusaikataulu tarkentuu hankintaneuvottelujen aikana.

Radioverkon ja junakulunvalvontajärjestelmän uusimishankkeet ovat osa METKA-hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. METKA on Kaupunkiliikenne Oy:n, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke.

Lisätiedot:

Heikki Viika, hankejohtaja, etunimi.sukunimi@kaupunkiliikenne.fi, puh. 040 664 0879

Metroinfraa kehittämällä varmistetaan turvallinen metroliikenne myös tulevaisuudessa

16.11.2023

Eri elinkaaren vaiheessa olevan metroinfran kunnossapitäminen vaatii päivittäisten ylläpito- ja huoltotehtävien lisäksi mittavampia investointeja, jotta metro on luotettava, sujuva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto myös tulevaisuudessa. Helsingin kaupungin parhaillaan käsittelyssä olevassa talousarviossa on otettu huomioon muun muassa kantametron asemien vaatimia peruskorjausinvestointeja.

Metrolinja idästä länteen on keskeinen osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Linjalla oleva metroinfra on elinkaaren eri vaiheissa. Metron uusimmalla osuudella Espoossa metro on kulkenut vasta vajaan vuoden, ja vanhin osuus Helsingin rautatieasemalta Itäkeskukseen on palvellut matkustajaliikennettä jo yli 40 vuotta.

Elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä uusitaan kapasiteetin ja luotettavuuden varmistamiseksi

Päivittäisen ylläpitämisen ja huoltamisen lisäksi metroinfra vaatii myös suurempia korjauksia ja investointeja. Esimerkiksi metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään lähivuosina mittavia toimenpiteitä.

Kantametrossa on käytössä elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä, joita on pakko uudistaa turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko metroradalle saadaan yhtenäinen järjestelmä. Uudistuksia täytyy tehdä erityisesti liikenteenohjausjärjestelmään, ja sen nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä sekä kantametron raidevirtapiirit.

Junakulunvalvontajärjestelmänä tällä hetkellä käytössä olevasta pakkopysäytysjärjestelmästä siirrytään puoliautomaattiseen junakulunvalvontaan. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamiseksi tehdään myös muita toimenpiteitä, kuten pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, sekä kehitetään matkustajavirtojen ohjausta asemilla ja junissa.

Vanhat M100- ja M200-junasarjat korvaava M400-sarjan kalusto toimitetaan tämänhetkisen arvion mukaan vuosina 2030–2032. Liikennöinnin tihentäminen edellyttää myös lisäjunien hankintaa. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen myötä voidaan siirtyä puoliautomaattiseen liikennöintiin sekä tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Metroinfra uudistuu

Kantametron puolella infra on pääosin jo yli 40-vuotiasta, joten Kaupunkiliikenne Oy on tehnyt asemien peruskorjauksia ja tekee niitä jatkossakin. Viimeisimmät perusparannukset on tehty Sörnäisten ja Hakaniemen metroasemilla. Tulevien kymmenen vuoden aikana peruskorjauksia on suunniteltu noin kymmenelle kantametron asemalle.

Myös metroasemien turvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi kesällä 2024 Rautatientorin metroasemalla tehdään merkittäviä parannuksia paloturvallisuuteen, mikä edellyttää aseman sulkemista remontin ajaksi ja metroliikenteen osittaista katkaisemista. Liikennekatkon ajankohta tarkentuu loppuvuoden aikana. Kesällä 2024 liikennekatkoa edellyttää Länsimäentien metrosiltojen peruskorjaus Kontulan ja Mellunmäen välissä. Samaa katkoa hyödynnetään myös Kontulan metroaseman peruskorjauksessa, joka saadaan katkon avulla toteutettua nopeammassa aikataulussa kuin muuten olisi mahdollista. Samassa yhteydessä Mellunmäen haaralla tehdään myös esim. vaihteiden vaihtoja, jotta liikennekatkoilta vältyttäisiin jatkossa.

Muina hankkeina muun muassa Kampin läntinen sisäänkäynti ja lippuhalli uusitaan Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen hankkeen yhteydessä vuosina 2023-2027.

Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamissa peruskorjauksissa ohjaavana tekijänä on mm. se, että hankkeet toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti niin kustannustehokkuuden kuin ympäristövastuunkin kannalta. Hankkeissa tehdään myös yhteensovituksia – esimerkiksi tulevan kesän liikennekatkoa hyödynnetään niin, että mahdollisimman monta hanketta saadaan toteutettua samassa yhteydessä.

Kaupunkikehitys näkyy länsipuolen asemilla

Metrolinjan länsipuolella on kaupunkikehitykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Helsingissä Koivusaaren alueen kehittyessä myös metroaseman toisen sisäänkäynnin rakentamiseen valmistaudutaan ja sisäänkäyntiä suunnitellaan. Lännen pääteasemalla Kivenlahdessa aseman toisen sisäänkäynnin loppuunsaattaminen odottaa asemaympäristön rakentamista. Kaitaalle ja Finnooseen rakennetaan liityntäpysäköintilaitokset. Näiden rakentamisesta vastaa Länsimetro Oy.

Koko pääkaupunkiseudun metrolinjan huolto- ja kunnossapitotehtävistä huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Metro-osuuden Helsingin Ruoholahdesta itään eli kantametron omistaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos. Länsimetro omistaa metrolinjan Helsingin Ruoholahdesta länteen Espoon Kivenlahteen saakka. Omistajat suunnittelevat, ohjaavat ja seuraavat omistamansa metroinfran kehittämis-, ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua.

Lisätiedot:

Kaupunkiliikenne Oy:

metron järjestelmien uusiminen: projektijohtaja Heikki Viika, puh. 040 664 0879

metro-omaisuus: yksikön johtaja Antti Nousiainen puh. 040 579 6074

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos:

toimitusjohtaja Saara Kanto, puh. 050 363 6799

Länsimetro Oy:
kiinteistö- ja infrajohtaja Juhani Penttilä, puh. 044 087 4042

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu

1.11.2023

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu, kun Ville Saksi on ilmoittanut siirtyvänsä toisen työnantajan palvelukseen tammikuussa 2024. Länsimetro Oy on aloittanut uuden toimitusjohtajan rekrytoinnin. Saksi hoitaa toimitusjohtajan tehtävät vuoden 2023 loppuun saakka. Talousjohtaja Matias Johansson toimii 1.1.2024 alkaen vt. toimitusjohtajana uuden toimitusjohtajan hakuprosessin ollessa kesken.

– Kiitän Villeä lämpimästi Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana toimimisesta ja Länsimetro-hankkeen toisen vaiheen erinomaisesta läpiviennistä. Hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Rakentaminen päättyi vuonna 2022 ja hanke alitti budjetin 100 miljoonalla eurolla. Rakentamisen päättymisen jälkeen Saksi on vienyt onnistuneesti läpi Länsimetro Oy:n toiminnan painopisteen muutosta rakentamisesta metroinfran omistamiseen, sanoo Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

– On ollut hienoa olla mukana Suomen suurimmassa infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektissa ja toimia Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana. Tässä tehtävässä olen saanut toimia ainutlaatuisella näköalapaikalla ja tehdä yhteistyötä erinomaisten ammattilaisten kanssa, sanoo Saksi.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinnan neuvotteluihin etenee kolme ehdokasta

19.10.2023

Metron kapasiteettia sekä turvallisuutta ja luotettavuutta parantavan järjestelmän hankinta jatkuu seuraavaksi neuvotteluvaiheella.

Kaupunkiliikenteen hallitus (10.10.2023), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta (11.10.) ja Länsimetron hallitus (12.10.) päättivät kokouksissaan, että metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän neuvotteluvaiheeseen etenee kolme osallistumishakemuksen jättänyttä ryhmittymää: Alstom, CAF GROUP sekä GTS-NRC. Hanke herätti kiinnostusta, sillä potentiaalisia järjestelmätoimittajia on rajallisesti, ja lopulta viisi ehdokasta jätti osallistumishakemuksen.

Osallistumishakemuksia käsiteltiin kolmessa vaiheessa. Ensin tarkistettiin, onko osallistumishakemus osallistumispyynnön mukainen ja täyttääkö ehdokas soveltuvuusvaatimukset. Tämän jälkeen pakolliset vaatimukset täyttäneet osallistumispyynnön mukaiset hakemukset arvioitiin ja pisteytettiin: ehdokkaiden esittämät referenssit aiemmin tehdyistä vastaavanlaisista hankkeista käytiin läpi ja ehdokkaiden kyvykkyyttä vertailtiin projektin- ja tuotteen elinkaarenhallintaan sekä suunnittelun ohjaukseen liittyvissä arviointiperusteissa. Hakemusten arviointiin osallistui 35 Kaupunkiliikenteen, Länsimetron, liikenneliikelaitoksen ja konsulttiyritysten asiantuntijaa.

Hankinta jatkuu neuvotteluvaiheella, jonka on arvioitu kestävän noin vuoden. Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Järjestelmä on osa metron kapasiteettia ja luotettavuutta parantavaa hankekokonaisuutta

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta. Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankintojen kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista.

Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on Kaupunkiliikenteen, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen ja Länsimetron yhteinen hankinta. Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana myös HSL ja Espoon kaupunki. Kokonaisuuteen kuuluu mm. pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, toimenpiteitä metrolinjalla ja varikolla sekä matkustajaohjauksen parantamista.

Lisätiedot:

Hankejohtaja Heikki Viika, 040 664 0879, etunimi.sukunnimi@kaupunkiliikenne

 

Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinta on käynnistetty

18.4.2023

Uusi järjestelmä parantaa metron luotettavuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaa matkustajakapasiteetin kasvattamisen. Hankinta on osa Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteuttamaa hanketta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta.

Nykyisestä pistemäisesti metrojunan kulkua valvovasta järjestelmästä siirrytään jatkuvatoimiseen junakulunvalvontaan. Uusi järjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta.

Metrojunien liikkuminen radalla turvataan tulevaisuudessa samoin periaattein kuin nykyään: vain yksi juna saa olla kerrallaan tietyllä rataosuudella, jolloin junien väliin jää aina suojaväli.

Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankinnan kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista.

Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Hankintavaihe kestää puolitoista vuotta

Järjestelmän hankinta käynnistettiin tiistaina 18.4.2023.

—Ensimmäiseksi julkaisemme osallistumispyyntöhakemuksen, jonka liitteenä toimitetaan lyhyt kuvaus hankkeesta, toimittajan vastuista ja keskeisistä sopimusehdoista. Vaatimusmäärittely on edelleen käynnissä ja jatkuu myös hankintaprosessin ajan. Hankintavaiheen on arvioitu kestävän noin puolitoista vuotta, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.

Markkinavuoropuheluiden kautta hankkeessa on tunnistettu noin viisi potentiaalista ja kiinnostunutta järjestelmätoimittajaa, jotka voivat toimittaa Helsingin metroon sopivan junakulunvalvontajärjestelmän. Hankinta on kuitenkin avoin osallistumispyynnöille muiltakin toimittajilta.

Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on 115 miljoonaa euroa elokuun 2022 hintatasossa.

Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa METKA-hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. METKA on Kaupunkiliikenne Oy:n, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke.

Yhteystiedot
Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi
HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi
Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi
Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on valmistunut – käyttöön lauantaina 1.4.2023

31.3.2023

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on valmistunut ja se avataan lauantaina 1.4.2023. Pysäköintilaitoksen rakentaminen kuului Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-hankkeeseen, jossa rakennettiin 7 km mittainen rataosuus, 5 metroasemaa ja maanalaisen metrovarikko. Kivenlahden liityntäpysäköintilaitoksen rakennusurakan toteutti Fira Oy. Rakentaminen alkoi marraskuussa 2021.

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos sijaitsee metrolinjan läntisessä päätepisteessä Kivenlahdessa. Liityntäpysäköintilaitos tulee palvelemaan entistä paremmin liityntäpysäköinnin käyttäjiä ja metromatkustajia, kun Kivenlahden läntinen sisäänkäynti otetaan myöhemmin käyttöön. Kuva: M. Partanen.

Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos sijaitsee Espoon Kivenlahdessa osoitteessa Kiviruukinkatu 2. Liityntäpysäköintilaitoksessa paikkoja on 650. Sähköautojen latauspaikkoja on 22. Pysäköintilaitoksen katolle on asennettu aurinkovoimala, joka tuottaa sähköä pysäköintilaitoksen omaan kulutukseen. Huipputeho tulee olemaan 100 kWp.

Pysäköintilaitosta operoi EuroPark Finland Oy. Pysäköintilaitos on auki 24 h. Liityntäpysäköinti maksaa 2 €/12 h, lisätunnit 1 €/h. Lisätietoja maksamisen käytännöistä löytyy pysäköintilaitoksen opasteista ja HSL:n sivuilta avauspäivästä alkaen. HSL:n liityntäpysäköintisivulle on koottu kaikki joukkoliikenteen asiakkaille tarkoitetut liityntäpysäköintipaikat. Liityntäpysäköinnin maksamisen käytännöt vaihtelevat eri pysäköintikohteiden välillä.

Kivenlahti kehittyy metroaseman länsipäässä

Liityntäpysäköintilaitos palvelee entistä paremmin liityntäpysäköinnin käyttäjiä ja metromatkustajia, kun Kivenlahden läntinen sisäänkäynti otetaan myöhemmin käyttöön. Tällä hetkellä Kivenlahden asemalla on matkustajien käytössä vain yksi sisäänkäynti Kivenlahdentorilla. Sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä on toistaiseksi 98 liityntäpysäköintipaikkaa parkkikentällä. Aseman toinen sisäänkäynti tullaan ottamaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristön rakentaminen valmistuu.

– Kivenlahden metroaseman ympäristöön rakennetaan uusia asuntoja ja kaupunginosa tiivistyy. Länsiväylän suuntaisesti kulkevan uuden Höyrylaivantien varteen tulee alueen uusi liikekeskus, jonka tiloihin on muuttamassa myös Laurea-ammattikorkeakoulu ja tämän yhteydessä on toinen metron sisäänkäynti. Tavoitteena on liikekeskuksen valmistuminen syksyllä 2025, mutta aikataulu tarkentuu, kun alueella sijainneiden pysäköintipaikkojen siirtämistä koskevat sopimusjärjestelyt saadaan viimeisteltyä, projektinjohtaja Hilkka Julkunen Espoon kaupungilta kertoo.

Lisätietoja Kivenlahden alueen kehityksestä Espoon kaupungin artikkelista ”Metro tuo Kivenlahteen uusia asukkaita, työpaikkoja, palveluja ja oppilaitoksia – Kiviruukista kasvaa ainutlaatuinen bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymä”.

Lisätietoja

Kiinteistö Oy Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos, hallituksen puheenjohtaja Matias Johansson,
puh. 040 590 0313, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö, Marianne Partanen, puh. 043 825 9607, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Kiinteistö Oy Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on yksi Länsimetro Oy:n tytäryhtiöistä. Omistajan tehtävänä on järjestää liityntäpysäköintilaitoksen operointi, ylläpitää ja kehittää pysäköintilaitoksia palvelemaan entistä paremmin liityntäpysäköinnin käyttäjiä.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-hanke alittaa budjetin 100 miljoonalla eurolla

29.3.2023

Hankkeen ennustetaan alittavan tarkennetussa hankesuunnitelmassa asetettu kustannustavoite. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa 2022.

Länsimetron toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisen loppukustannusennuste on 1 042–1 050 miljoonaa euroa. Ennuste alittaa vuonna 2018 päivitetyn hankesuunnitelman kustannusarvion (1 159 M€) noin 100 miljoonalla eurolla, eli 9 %:lla. Lisäksi hankkeen rahoituskustannukset olivat alle puolet hankesuunnitelmassa ennustetusta ja tämä säästö heijastuu suurelta osin myös metron vuosittaisiin rahoituskuluihin tulevaisuudessa.

–  Tärkeimmät syyt hankkeen valmistumiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti olivat Ruoholahti–Matinkylä-hankkeesta saatu luotettava kustannustieto, hankkeen laajuuden tiukka hallinta ja ammattitaitoinen henkilökunta. Projektissa käytetty tilannejohtamisen malli oli tärkeä työkalu, jolla organisaation osaaminen ja tieto saatiin käyttöön. Kustannustavoitteita ei voida saavuttaa, ellei myös laajuus-, laatu- ja aikataulutavoitteita saavuteta. Onnistuneet projektit ovat aina onnistunutta tiimityötä, arvioi Länsimetro Oy:n talousjohtaja Matias Johansson.

Vuonna 2012 tehty Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hankesuunnitelma tarkennettiin ja täydennettiin vuonna 2018 sen jälkeen, kun Länsimetro-projektin ensimmäinen vaihe eli Ruoholahti–Matinkylä-osuus valmistui ja matkustajaliikenne osuudella alkoi marraskuussa 2017. Ensimmäisestä vaiheesta saatiin ajantasaista tietoa maanalaisen metron rakentamisen teknisistä vaatimuksista ja toteutuneista kustannuksista toisen vaiheen käyttöön. Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä kustannusarvio nousi 801 M€:sta 1 159 M€:oon. Keskeisiä kustannusmuutosten syitä olivat mm. asemien pinta-alojen muutos, rakennustöiden toteutuskustannusten arvion tarkentaminen ensimmäisen vaiheen kustannustietojen pohjalta, Espoonlahden bussiterminaalin toteutustavan muutos, asemien verkotus, Kivenlahden kääntöraiteen pidentäminen, Finnoon palomieskuilun lisäys, tilaajaorganisaation vahvistaminen ja aikataulumuutokset.

–  Kaupungin strategisena tavoitteena oli jatkaa metron kehityskäytävää Matinkylästä Kivenlahteen ja mahdollistaa kaupungin kasvu tehokkaan joukkoliikenteen äärelle. Suotuisa suhdannevaihe, yhtiön projektinjohtamiskäytäntöjen kehittäminen sekä aikataulu- ja kustannushallinnassa onnistuminen mahdollistivat, että metroinvestointi pystyttiin toteuttamaan suunnitellun laajuuden ja palvelutason mukaisesti. Investoinnin hyödyt kaupunki saa tulevien vuosien aikana elinvoiman kasvun, uusien työpaikkojen syntymisen sekä palveluiden parantumisen kautta. Samalla investointi edistää kaupungin kestävän kehityksen ja ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista, sanoo Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa

Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä tarkennettiin myös aikataulua: tavoitteeksi asetettiin, että hanke valmistuu vuonna 2023. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi jo 3.12.2022. Asemien ja radan rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen metrojunien koeajot jatkuivat syyskuulle asti.

– Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen valmistuminen asetettujen kustannus- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti oli mahdollista projektin tehokkaiden toimintatapojen ja tiiviin yhteistyön sekä projektiorganisaation vahvan osaamisen ja kokemuksen ansiosta. Projektin organisaatiomallia, toiminta- ja johtamistapoja kehitettiin toisen vaiheen rakentamisen alkaessa, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi kiteyttää.

Hankkeeseen kuuluu Matinkylä–Kivenlahti-osuuden 7 km mittaisen rataosuuden, 5 metroaseman ja maanalaisen metrovarikon lisäksi mm. Kivenlahden, Kaitaan ja Finnoon liityntäpysäköintilaitosten rakentaminen. Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on juuri valmistunut ja otetaan käyttöön huhtikuun alussa. Vasta kaikkien hankesuunnitelmaan kuuluvien töiden valmistumisen jälkeen Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen lopulliset kustannukset tiedetään kokonaisuudessaan.

Länsimetro Oy on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste on siirtynyt rakennushankkeesta metroinfran omistamisen tehtäviin. Länsimetron tehtävänä on huolehtia omistamastaan metroinfrasta elinkaariviisaasti, jotta infra säilyisi toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen.

Pääkaupunkiseudun metrolinjasto on joukkoliikenteen selkäranka länsi–itä-suunnassa. Länsimetro omistaa lähes 50% pääkaupunkiseudun metron ratakilometreistä: 21 kilometrin rataosuuden Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen, 13 metroasemaa, maanalaisen metrovarikon ja kaikki näihin liittyvät tekniset järjestelmät. Länsimetro omistaa myös metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja. Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö.

Vuonna 2022 vilkkaimmat asemat arkipäivisin Länsimetron osuudella olivat Matinkylä (20 700 kävijää päivässä), Lauttasaari (16 400 kävijää päivässä) ja Tapiola (14 200 kävijää päivässä) (Lähde: Kaupunkiliikenteen verkkosivut metroasemien käyttäjämääristä). Vuonna 2022 metron matkustajamäärä oli lähes 70 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti.

Lisätietoja

Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n talousjohtaja, Matias Johansson, puh. 040 590 0313,  etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö, Marianne Partanen, puh. 043 825 9607, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa

31.1.2023

Metron matkustajakapasiteetti paranee, kun elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä aletaan uusia. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa kapasiteettia. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa.

Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti. Liikenne-ennusteiden mukaan metron kapasiteetti ei ilman toimenpiteitä tule riittämään enää seuraavalla vuosikymmenellä.

Keskeinen ja maailmalla yleinen keino parantaa metron kapasiteettia on tihentää vuoroväliä. Vuorovälin tihentäminen onnistuu vain, kun Helsingin metron nykyisiä järjestelmiä on uusittu.

Kantametrossa on käytössä monia alkuperäisiä järjestelmiä, joiden elinkaari on päättymässä, ja uudistukset kohdistuvat erityisesti uusimpaan kalustosarjaan ja liikenteenohjausjärjestelmään. Investoinnit koskevat osittain myös länsimetron osuutta, jotta koko radalle saadaan yhtenäinen järjestelmä.

Liikenteenohjausjärjestelmän nyt uusittavia osia ovat junakulunvalvontajärjestelmä ja kantametron raidevirtapiirit. Molemmat järjestelmät vastaavat osaltaan metron turvallisesta liikennöinnistä. Niiden uusiminen on välttämätöntä, jotta metroa voidaan ajaa turvallisesti myös tulevaisuudessa.

Metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantamista toteuttava hankekokonaisuus koostuu useasta pienemmästä hankkeesta. Kokonaisuus toteutetaan vaiheittaisesti niin, että ensiksi mahdollistetaan siirtyminen 120 sekunnin vuoroväliin ja puoliautomaattiseen liikennöintiin. Lisäksi hanke toteutetaan niin, että luodaan edellytykset siirtyä vieläkin tiheämpään vuoroväliin, eikä poissuljeta automaatiotason nostamista tulevaisuudessa.

”Vaikka metron matkustajamäärät ovat vähentyneet koronapandemian myötä, metron kapasiteetin rajat tulevat silti vastaan tulevaisuudessa – vaikkakin hieman aiemmin ennustettua myöhemmin”, sanoo HSL:n Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin.

Järjestelmien uusiminen vaatii useiden vuosien työn

Junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen toteuttava hanke sai vihreää valoa, kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman 30.1.2023 ja Helsingin kaupunginvaltuusto 7.12.2022. Hanketta on kuitenkin valmisteltu jo pitkään.

“Viime syksyn aikana käytiin vuoropuhelua mahdollisten järjestelmätoimittajien kanssa, ja hankinta käynnistyy vuoden 2023 alussa. Vuoden 2024 alkupuolella on tarkoitus aloittaa toteutusvaihe, joka kestää useita vuosia. Järjestelmä valmistuu vuosikymmenen loppuun mennessä”, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa puoliautomaattisen liikennöinnin, jota tarvitaan, jotta vuoroväliä voidaan lyhentää. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metroa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Toinen metron luotettavan toiminnan kannalta keskeinen järjestelmä ovat raidevirtapiirit, jotka tarkkailevat metrojunien sijaintia radalla. Raidevirtapiirien uusimisprojekti on valmis vuonna 2025.

Tiheämmän vuorovälin ajaminen vaatii luonnollisesti myös lisää metrojunia. Uusien M400-sarjan junien hankintaan varaudutaan vuosina 2028–2032, mutta ajankohtaa tarkennetaan tarpeen mukaan. Samalla korvataan elinkaarensa päässä olevat M100- ja M200-junat. Järjestelmäuudistusten ja lisäjunien myötä voidaan siirtyä 120 sekunnin vuoroväliin.

Uudistukset parantavat metron palvelutasoa ja saavutettavuutta

Hanke parantaa metron palvelutasoa ja hyödyttää siten matkustajia: muun muassa metron luotettavuus paranee eli liikenne on sujuvampaa ja liikenteessä on vähemmän häiriöitä, vuorovälin lyhentyessä liikkuminen on nopeampaa, ja suuremman kapasiteetin ansiosta ruuhkaisuus vähenee.

Samalla voidaan kuljettaa enemmän ihmisiä rakentamatta uutta rataverkostoa, ja tuetaan laajenevan pääkaupunkiseudun liikkumistarpeita ekologisesti kestävällä tavalla.

Hanke on Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyöhanke.

Yhteyshenkilöt

Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi

HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi

Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi

Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi

 

 

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti hanke on valmis

13.10.2022

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektin tehokkaat toimintatavat ja tiivis yhteistyö sekä projektiorganisaation vahva osaaminen ja kokemus mahdollistivat hankkeen valmistumisen aikataulun mukaisesti. Matkustajaliikenne osuudella alkaa 3.12.2022.

Hanke valmistui hankesuunnitelmassa ja sen tarkennuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toteutuksesta vastasi pääasiassa Länsimetron ja Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen asiantuntijoista muodostettu integroitu tilaajaorganisaatio. Länsimetroa rakentamassa oli myös joukko muita toimijoita. Tiivis yhteistyö ja tehokkaat toimintatavat mahdollistivat Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektin valmistumisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Rakentamisen toisessa vaiheessa Länsimetro-projektissa rakennettiin seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti) sekä maanalainen metrovarikko Sammalvuoreen.

”Länsimetro-hankkeen ensimmäisen rakennusvaiheen kokemukset ja opit hyödynnettiin kakkosvaiheen rakentamisessa. Niiden pohjalta teimme muutoksia mm. johtamiseen ja hankkeen organisaatiomalliin. Aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatuasioita, yhteistyötä ja työturvallisuutta seurattiin tilannejohtamisen mallin mukaisesti”, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi tiivistää. ”Myös yhteisiä tavoitteita kirkastettiin ja yhteistyötä tiivistettiin organisaatiorajoista riippumatta. Länsimetron ja Swecon asiantuntijat työskentelivät yhteisissä tiloissa Big room -mallin mukaisesti. Riskit tunnistettiin ja tehokkailla riskienhallintatoimenpiteillä estettiin niiden toteutuminen.”

Länsimetron jatkeen rakentamisessa oli mukana myös onnea, sillä rakennusprojektin keskeiset vaiheet, kuten hankinnat, ajoittuivat aikaan ennen koronapandemian ja Ukrainan sodan kiihdyttämää inflaatiota.

”Kaikki projektin suuret hankinnat oli tehty ennen voimakasta kustannusten nousua. Jos nyt lähdettäisiin rakentamaan länsimetroa, projektin hintalappu olisi huomattavasti suurempi. Myöskään koronapandemialla ei ollut rakennusprojektiin suurta merkitystä, sillä rakentaminen oli pandemian alkaessa riittävän pitkällä. Projektiorganisaation toiminta oli jo vakiintunutta ja olimme hitsautuneet yhteen ennen kuin pandemia alkoi”, Ville Saksi toteaa.

Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen projektijohtajana toiminut Jaakko Naamanka Swecolta on tyytyväinen projektin lopputulokseen. ”Hanke valmistui päivälleen tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on huima suoritus tämän kokoluokan megahankkeessa. Tästä täytyy kiittää koko hankkeen toteutuksesta vastannutta yhteistä Länsimetron projektiorganisaatiota ja kaikkia hankkeen toteutukseen osallistuneita osapuolia”, kiittää Jaakko Naamanka.

Hankkeen johtamisessa käytettiin ensimmäistä kertaa tilannejohtamisen mallia tämän kokoluokan julkisessa rakennushankkeessa. ”Hankkeen tuloksellinen johtaminen perustui tilannejohtamiseen, jossa projektin päätöksenteko pohjautuu mahdollisimman reaaliaikaiseen ja oikeaan tilannetietoon. Tilannetiedon pohjalta projektinjohdon on mahdollista havaita poikkeamat asetettuihin tavoitteisiin nähden mahdollisimman aikaisin ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Onnistuneen tilannejohtamisen edellytyksenä on laadukas aikataulusuunnittelu sekä tavoiteasettelu ja tiedon oikeellisuus”, Jaakko Naamanka kertoo.

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisesta päätettiin vuonna 2014 ja monivuotinen rakennusprojekti alkoi louhinnoilla vuoden 2014 lopulla. Rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen koeajot jatkuivat syyskuulle asti. Länsimetro Oy on luovuttanut Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemien, radan ja varikon hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy jää Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.

Matkustajaliikenne ykkösvaiheella eli Ruoholahti–Matinkylä-osuudella alkoi marraskuussa 2017. Uudella Matinkylä–Kivenlahti-osuudella matkustajaliikenne alkaa 3.12.2022. Lisätietoja Espoon, HSL:n, Kaupunkiliikenne Oy:n ja Länsimetro Oy:n yhteistiedotteessa, joka on julkaistu Länsimetron sivuilla.


Lisätietoja:
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro-hanke, projektijohtaja Jaakko Naamanka, Sweco PM Oy, puh. 0400 421 143, etunimi.sukunimi@sweco.fi

Metron uusi osuus Matinkylästä Kivenlahteen avautuu 3.12.

13.10.2022

Metrojunat alkavat liikennöidä Espoossa aina Kivenlahteen asti lauantaina 3. joulukuuta. Avautuvan seitsemän kilometrin osuuden varrella on viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Metrossa on laajentumisen myötä yhteensä 30 asemaa. Metrorataa Helsingissä ja Espoossa on nyt yhteensä 43 kilometriä.

Metro laajeni vuonna 2017 kahdeksalla asemalla Ruoholahdesta Matinkylään, kun Länsimetron ensimmäinen vaihe valmistui. Sen jälkeen työt ovat jatkuneet Matinkylän länsipuolella

– Metron jatkeen rakentamisen aikataulussa ja kustannuksissa on pysytty Espoon valtuuston päätösten mukaisesti, toteaa Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja, Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

– Vaikka metro aloittaa liikennöinnin, rakentaminen asemien ympäristössä jatkuu. Jo olemassa olevat alueet Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti tiivistyvät asemien ympäristössä, ja niiden palvelut paranevat. Finnooseen syntyy kokonaan uusi asuinalue, Isotalo jatkaa.

– Metro on nyt valmis. Vuosikymmenien työ saa päätöksensä, vaikka metron kehittämistyö toki jatkuu. Metro on joukkoliikennevälineistämme pidetyin: 93 prosenttia asiakkaistamme antaa sille hyvän tai erinomaisen arvosanan. Ympäristöystävällisellä metrolla on omalla alueellaan mullistava vaikutus ihmisten liikkumiseen, ja se on erittäin tärkeä myös pääkaupunkiseudun ja koko Suomen elinvoimalle, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen.

Uuden osuuden avautuessa bussien liityntäliikenteeseen ei tule muutoksia, vaan metroa liikennöidään muutama kuukausi nykyisen liikenteen lisänä. Uuteen osuuteen sovitettu bussilinjasto otetaan käyttöön alkuvuodesta 2023. Lopullisesta päivämäärästä tiedotetaan myöhemmin.

Metron uudet aikataulut samoin kuin uusien bussilinjojen reitit ja aikataulut tulevat HSL:n Reittioppaaseen hyvissä ajoin ennen kuin muutokset tulevat voimaan.

Kaupunki kasvaa metron myötä

Vaikka metro kulkee Espoossa maan alla, muutokset näkyvät vahvasti myös maan päällä.

Metron jatke tuo mukanaan runsaasti uusia mahdollisuuksia, kuten uusia palveluja, asuntoja ja työpaikkoja ja lisää siten kaupungin elinvoimaisuutta. Metron myötä Espooseen syntyy kokonaan uusi asuinalue Finnoo ja jo rakennetut alueet kehittyvät entistä vetovoimaisemmiksi. Kasvupotentiaali Espoon metrovyöhykkeellä on 70 000 uutta asukasta ja sadan prosentin kasvu työpaikkojen määrässä vuoteen 2050 mennessä.

– Metro tukee Espoon verkostomaista viiden kaupunkikeskuksen rakennetta ja kestävää kaupunkikehitystä. Siinä raiteiden äärelle ja päälle rakentuvat tiiviit keskukset, ja niiden ympärille pientalovaltaiset alueet, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

– Länsimetron kasvukäytävä on myös ratkaisevan tärkeä Espoon ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, ja edistää merkittävästi yritysten, yliopistojen ja kaupunkien yhteistyötä, Mäkelä jatkaa.

HSL-alueen joukkoliikenteen suurin kasvupotentiaali on läntisessä Espoossa metron uuden osuuden varrella.

Tiheää liikennettä ja turvallista matkustamista

Metroa liikennöi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, joka vastaa myös kiinteistönhuollosta ja järjestelmien valvonnasta koko metrolinjan osuudella.

– Kaupunkiliikenne Oy ja noin 150 metrojunankuljettajaamme ovat valmiina metroliikenteen laajenemiseen. Olemme valmistautuneet liikennöinnin käynnistymiseen lukuisten valmistelevien töiden kautta; kuljettajakoulutusten ja koeajojen lisäksi esimerkiksi varmistamalla rataosuuden liikennöitävyyden ja että kaikki tekniset valvomojärjestelmät toimivat liikenteen alkaessa moitteettomasti. Metro on yksi toimintamme selkäranka, jonka turvallisuus ja luotettavuus on meille kunnia-asia, sanoo Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtajan sijainen, yksikön johtaja Antti Nousiainen.

Arkkitehtuuriosaaminen näkyy asemilla

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen päättyi syyskuussa. Rakennusprojekti valmistui kaikkien sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeella oli niin aikataulu-, kustannus-, riski-, laatu-, yhteistyö- kuin työturvallisuustavoitteitakin. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistaja, ylläpitäjä ja kehittäjä.

– Länsimetron asemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia, suomalaista arkkitehtuuriosaamista parhaimmillaan, ja ainutlaatuiset asemat toimivat alueiden käyntikortteina. Odotamme Länsimetrossa innolla, että matkustajat pääsevät uusille metroasemille ja nauttimaan nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupungin verkkosivut: www.espoo.fi
Helsingin seudun liikenteen verkkosivut: www.hsl.fi
Kaupunkiliikenne Oy:n verkkosivut: www.kaupunkiliikenne.fi
Länsimetro Oy:n verkkosivut: www.lansimetro.fi

Lisätietoja:

Espoo, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi

HSL, toimitusjohtaja Mika Nykänen, p. 09 4766 4040

Länsimetro Oy, Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086

Kaupunkiliikenne Oy, yksikön johtaja Antti Nousiainen, p. 040 579 6074