Ajankohtaista ratalinjalla

Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti päättyy

7.7.2022

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden viiden uuden metroaseman, maanalaisen metrovarikon ja metrolinjan rakennusurakat päättyivät toukokuussa. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Länsimetron tiedotuslehdessä julkaistu artikkeli kuvaa, mitä eri toimijat tekevät vielä ennen kuin matkustajaliikenne osuudella voi alkaa.

Ratalinjan ja viiden metroaseman rakennusurakat päättyivät toukokuussa sen jälkeen, kun rakennusvalvonnan lopputarkastukset oli pidetty hyväksytysti. Kesällä Länsimetro-projekti tekee muutostöitä liikenteellä olevan metrolinjan läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella. Täällä sijaitseva tarkastusraide ja junien yösäilö muutetaan matkustajaliikenteen käyttöön sopivaksi metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen. Syksyllä muutostöiden jälkeen Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti. Koko projekti etenee hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti aikataulussa ja budjetissa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat saatiin päätökseen keväällä 2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka vastaanotettiin jo aiemmin.

Kaupunkiliikenne varmistaa metrojärjestelmän käytännön toimivuuden liikennöinnissä

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy testaa ja valvoo uuden rataosuuden teknisiä valvomojärjestelmiä. Kuljettajakoulutukset ja perehdytys uuteen osuuteen alkoivat sen jälkeen, kun Finnoo–Kivenlahti-osuuden turvallisuuden takaava asetinlaite oli testattu ja hyväksytty alkukesästä. Koko Matinkylä–Kivenlahti-rataosuuden osalta asetinlaite testataan vielä radan viimeisten muutoksien jälkeen syksyllä. Sen jälkeen alkaa Kaupunkiliikenteen suorittama koeliikennöinnin vaihe. Vasta onnistuneen koeliikennöinnin jälkeen matkustajaliikenne Kivenlahteen saakka voi alkaa.

Suora metroyhteys Kivenlahteen uudistaa liikenneyhteyksiä – liikenteen aloittamisesta päättää HSL

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamispäivästä. HSL on tilannut liikennepalvelun pyörittämisen metron liikennöitsijältä eli Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä. Metrolinjan pidentyminen Kivenlahteen asti uudistaa myös alueen muita joukkoliikenneyhteyksiä.

Vuosina 2020–2021 HSL suunnitteli Etelä-Espoon alueelle uuden liityntälinjaston.HSL:n aikataulusuunnittelijat työstävät kesällä uusien linjojen lopulliset aikataulut. Ensimmäiset muutokset bussilinjastoon tehdään, kun metroliikenne Kivenlahteen alkaa. HSL hioo bussiliikennöitsijöiden kanssa uusia linjoja parhaaksi mahdolliseksi kokonaisuudeksi.

Uudistus edellyttää myös laajaa viestintäkampanjaa syksyllä alueen asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille, sillä uuden metro-osuuden ja liityntälinjaston muutokset matkustajille ovat tavanomaisia syyskauden muutoksia suurempia. Pysäkeillä ja terminaaleissa olevan matkustajainformaation muuttaminen vastaamaan uutta tilannetta on myös mittava työ.

”Matkustajainformaatiolla on tärkeä sija juuri uudessa tilanteessa, jotta matkustajien liikkuminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Siksi haluamme panostaa paljon matkustajainfon laatuun sekä digitaalisissa että perinteisissä opastuskanavissa”, HSL:n matkustajainformaatiosta vastaavan tiimin vetäjä Joona Packalén sanoo.

Suurin osa matkustajainformaatiosta on painettu opasteisiin ja opasteiden muuttaminen edellyttää uuden tiedon vaihtamista paikan päällä. Kuva: HSL.

Teksti: Marianne Partanen

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Länsimetron asemien ja ratalinjan rakennusurakat ovat päättyneet

16.5.2022

Jäljellä olevat työt on aikataulutettu siten, että Länsimetro Oy voi luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle syksyllä 2022. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen ja testaaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Kivenlahti ja Espoonlahti) ja ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Huhtikuussa tehtiin viimeiset matkustajaturvallisuuden varmistavien järjestelmien testaukset ja toukokuussa viimeiset viranomaishyväksynnät.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien sekä ratalinjan rakennusurakat päättyivät perjantaina 13.5.2022.

Koko hankkeen aikana eri urakoissa on perehdytetty noin 30 000 henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi noin 2 100. Suurimmillaan työmaavahvuus oli marraskuussa 2019, jolloin työmailla työskenteli 1 174 henkilöä. Yrityksiä eri urakoissa oli 905 kappaletta.

Finnoon metroaseman rakennusurakan toteutti GRK Infra Oy:n ja Aki Hyrkkönen Oy:n muodostama työyhteenliittymä, Kaitaan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Soukan YIT Suomi Oy:n ja Are Oy:n työyhteenliittymä, Espoonlahden SRV Rakennus Oy ja Kivenlahden Skanska Infra Oy. Ratalinjan urakan toteutti GRK Infra Oy. Varikon louhinta ja rakennusurakan toteutti työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy).

Tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt käynnissä Matinkylän aseman länsipuolella

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka- ja automaatioprojekti, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toukokuussa 9.5.2022 käynnistyivät metron nykyisen läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella olevan tarkastusraiteen ja junien yösäilön muutostyöt. Metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen kyseisen tilan käyttö metrojunien huolto- ja säilytysalueena päättyy, ja alue tulee olemaan metroliikenteen käytössä. Työt kestävät 20.7.2022 saakka. Muutostöiden jälkeen syksyllä Länsimetro Oy luovuttaa Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

Lisäksi Länsimetro Oy rakennuttaa Kivenlahden liityntäpysäköintilaitosta, joka valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Pysäköintilaitoksen rakentaminen alkoi marraskuussa 2021.

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. Uusia metroasemia ovat Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden metroasemat. Matkustajaliikenteen käytössä olevan rataosuuden pituus on 7 kilometriä. Lisäksi Sammalvuoressa on maanlainen metrovarikko. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamisesta Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi
Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö Marianne Partanen, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Työmaa-aitojen ja tukikohtien purkaminen metrotyömailla

22.9.2021

Työmaa-aidat ja -tukikohdat on jo purettu Soukasta ja Kaitaalta. Finnoossa ja ratalinjan työmaalla Hyljetiellä purkutöitä tehdään lokakuussa. Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa purkaminen on ajankohtaista keväällä 2022.

Metrotyömaiden ympärillä olevat työmaa-aidat poistettiin Soukasta keväällä ja Kaitaalta kesän aikana. Myös työmaatukikohdat on purettu Soukassa ja Kaitaalla. Kaitaalla muutamia työmaakoppeja siirrettiin metroaseman Kaitaantien sisäänkäynnin yhteyteen. Soukassa työmaakoppeja ei enää ole.

Kaitaan huoltotunnelin sisäänkäynnin maisemointityöt ovat jo loppumetreillä. Kaitaalla on parhaillaan myös käynnissä Kaitaantie 3 -osoitteessa olleen työmaatukikohdan maisemointityöt, joihin kuuluu murskeen poistaminen, mullan tuonti ja puiden istuttaminen.

Finnoon metrotyömaalla työmaa-aidat puretaan lokakuun aikana. Finnoon huoltotunnelilla tehdään myös maisemointia. Osa Finnoon työmaakopeista on jo purettu Finnoossa ja loput puretaan keväällä 2022. Myös ratalinjan työmaatukikohdan työmaakopit Hyljetieltä puretaan lokakuussa ja työmaa-aidat poistetaan kesään 2022 mennessä. Muiden toimijoiden rakentaminen Finnoon alueella jatkuu.

Kivenlahdessa ja Espoonlahdessa työmaatukikohtien ja -aitojen purkamiset ovat ajankohtaiset keväällä 2022. Espoonlahdessa metrotyömaan tukikohta ja aidat puretaan sekä alue siistitään seuraavaan työmaan käyttöön, sillä alueella alkaa muiden toimijoiden rakennustyöt. Espoonlahden huoltotunnelin sisäänkäynti maisemoidaan. Kivenlahdessa maisemointitöitä tehdään Kivenlahdentorin sisäänkäynnillä, mutta Kivenlahdentien sisäänkäynnin ympäristössä jatkuu alueen muu rakentaminen.

Valitsemalla ratalinjauksesta työmaatukikohdat ja työmaa-alueet, näet Länsimetron työmaiden sijainnit.

Yhteistyö sujuu ratalinjalla – jo kolmas yhteistyöpalkinto ratalinjan työmaalle

27.8.2021

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja on valikoitunut käynnissä olevien urakoiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Yhteistyöpalkinto jaettiin nyt viimeisen kerran.

Yhteistyö-palkinnon saaja on valikoitunut käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa vuoden 2020 alusta alkaen. Yhteistyöpalkinnon nappasi jo kolmannen kerran ratalinjan työmaa. Ratalinja on palkittu yhteistyöstä niin vuoden 2020 kuin vuoden 2021 alussa. Ratalinjan rakennusurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituinen ratalinja, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tutustu ratalinjan työmaahan.

Yhteistyön sujuvuus korostuu loppukirissä

Yhteistyön sujuvuutta työmailla on mitattu hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastasivat kyselyyn. Mittaamisessa on käytetty Celkee Insight -palvelua. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä. Yhteistyöpalkinnon kriteereitä olivat työmaan yhteistyökyselytuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.  Vuoden 2021 alussa uudeksi kriteeriksi otettiin vastaajaryhmien yhteinen näkemys yhteistyön sujuvuudesta, sillä tämä nähtiin erityisen tärkeäksi rakennustöiden loppuun saattamisen aikana. Uusi kriteeri korvasi yhteistyökyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon.

Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa

Ratalinjalla on myönteistä kehitystä tuloksissa ja vastauskattavuus oli hyvällä tasolla. Vastaajat antoivat myös aktiivisesti avoimia kommentteja. Myönteistä kehitystä oli siinä, että vastaajaryhmien näkemykset yhteistyön sujuvuudesta olivat lähempänä toisiaan kuin edellisellä kierroksella, eikä osapuolten arvioissa ollut suuria eroja. Merkille pantavaa oli myös se, että ratalinjalla ammattiylpeys on ollut koko mittauksen aikana korkealla tasolla.

– Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa. Pohjalla on yritysten arvot, ammattitaito ja sopimuksen kirjaukset, mutta suurin vaikutus on kuitenkin yksilöillä. Meillä ratalinjalla on ollut alusta lähtien todella hyvä porukka ja henki. Meillä ei ole käyty vain töissä, vaan me on aidosti ponnisteltu kohti yhteistä maalia, summaa ratalinjan voittotunnelmia ratalinjan rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka Länsimetro-projektista.

 

Metrojuna on Kaitaan metroasemana semalaiturilla.
Länsimetron rakenteilla olevalla Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on käynnissä testausvaihe. Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021. Esimerkiksi näistä metrojunien koeajoista iloitaan ratalinjalla ja koetaan ylpeyttä valmistuneesta työstä. Kuvassa on ensimmäinen koeajometro Kaitaan metroasemalla heinäkuussa 2021. Kuva: P. Salmi.

Kipupisteiden tunnistaminen on avain yhteistyön sujuvoittamiseen

Yhteistyömittauksia on tehty kesäkuusta 2018 alkaen sitä mukaa kuin rakennusurakat käynnistyivät. Urakoiden rakennustyöt ovat nyt loppusuoralla ja testaamisvaihe kiihtyy, joten yhteistyön mittaamiselle on luonteva lopettamisen paikka.

– Työmailla tehdään rakentamisen osalta jo viimeistelytöitä, mutta testaaminen sen sijaan käy kuumana. Yksittäisten työmaiden valmistuessa tekeminen siirtyy yhä enemmän koko hankekokonaisuuden hallintaan. Muutoksesta johtuen työmaakohtaisen yhteistyön mittaaminen on luontevaa päättää tässä vaiheessa, toteaa Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Mittaukset ovat antaneet Länsimetro-projektin ja työmaiden johdolle arvokasta tietoa yhteistyön laadusta.

– Rehellisesti sanottuna tulokset ovat välillä yllättäneet ja poikenneet minulle muodostuneesta mielikuvasta yhteistyön toimivuudesta. Tulosten pohjalta on pidetty yhteisiä tulosten purkutilaisuuksia, joissa on tunnistettu kipupisteitä ja määritetty toimenpiteitä yhteistyön parantamiseksi. Suurimmat haasteet yhteistyölle liittyvät erimielisyyksiin siitä, miten yhteiset tavoitteet saavutetaan.

Yhteistyöpalkintoa on jaettu neljä kertaa. Yhteistyöpalkinnon on voittanut kolme kertaa ratalinja ja kerran Finnoo.

Savunpoistopuhaltimia testataan viikolla 20

12.5.2021

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden savunpoistopuhaltimia testataan 17.–21.5.2021. Testaamisen aikana voi kuulua ajoittaista hurinaa lähiympäristöön.

Savunpoistopuhaltimien suoritustestejä tehdään viikolla 20 seuraavasti:

  • maanantaina 17.5.2021 klo 8–15 Kaitaan metroasemalla, Hyljetien kuilulla ja Riilahden kuilulla.
  • tiistaina 18.5. klo 8–15 Soukan metroasemalla ja Opettajantien kuilulla.
  • keskiviikkona 19.5. klo 8–12 Finnoon metroasemalla ja klo 12–15 Kauklahdenväylän kuilulla.
  • torstaina 20.5. klo 8-15 Espoonlahdessa ja Maininkitien kuilulla
  • perjantaina 21.5. klo 8–12 Kivenlahdessa

Testien aikana Länsimetron asemilta ja kuiluista voi kuulua ajoittaista hurinaa. Pahoittelemme mahdollista meluhäiriötä.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Savunpoistopuhaltimia on metrolinjan pystykuiluissa ja metroasemien itä- ja länsipäissä. Yhteensä savunpoistopuhaltimia on asennettu Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle 15 kappaletta. Lue savunpoistojärjestelmän toimintakokeista.

Lisätietoja
Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13) 050 377 3700

Kurkkaa metrotyömaalle: Soukanväylän työmaa-alueen maisemointi käynnissä

31.3.2021

Soukan metroaseman Soukanväylän työmaa-alueen maisemointityöt alkoivat maaliskuussa 2021 ja työt jatkuvat kesään saakka. Työmaa-alue ennallistetaan ja maisemoidaan ympäristösuunnitelman mukaisesti. Alueelle istutetaan lehti- ja havupuita, kuten rauduskoivuja, metsämäntyjä ja kotipihlajaa. Esimerkiksi metsämännyn taimia istutetaan 290 kappaletta. Lisäksi alueelle istutetaan sekametsää, pensaita ja nurmea. Osana maisemointia työmaata ympäröivä työmaa-aita poistetaan ja tilalle asennetaan verkkoaita. Yksittäisiä huonokuntoisia puita on kaadettu maisemointitöiden yhteydessä.

Soukanväylän työmaa-alueen maisemointityöt alkoivat maaliskuussa. Työmaa-aidat on poistettu ja tilalle on asennettu verkkoaita. Alueelle tullaan istuttamaan mm. lehti- ja havupuita sekä tehdään kävely- ja pyörätie. Vasen kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy, Vasen kuva: Juha Siimes

Alueella olevan huoltorakennuksen katto tulee olemaan viherkatto. Viherkatot tuovat vehreyttä ympäristöön ja niitä tulee olemaan lähes kaikilla metroasemien sisäänkäynneillä. Esimerkiksi Soukan metroaseman sisäänkäyntien katot tulevat olemaan viherkattoja. Niiden rakentaminen käynnistyy keväällä.

Viherkatto on rakennuksen katto, joka on peitetty kasvillisuudella. Kuvassa on Finnoon metroaseman sisäänkäyntien viherkatot. Viherkattoja tulee Finnoon lisäksi Kaitaan, Soukan ja Kivenlahden metroasemien sisäänkäyntirakennuksiin. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Osana maisemointia Soukanväylän varteen rakennetaan kävely- ja pyörätie valaistuksineen. Kävely- ja pyörätie valmistuu kesään mennessä, mutta turvallisuussyistä se otetaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön vasta kun työmaaliikenne huoltotunnelin kautta vähenee.

Länsimetron Soukanväylän työmaa-alueella on Soukanväylän huoltotunneli ja poistumistiekuilu. Rakentamisen aikana metron rakentajat kulkevat näiden kautta työmaalle. Metron valmistuttua Soukanväylän huoltotunneli jää satunnaiseen huoltokäyttöön Soukan metroasemalle. Poistumistiekuilu liittyy metron turvallisuuteen. Sen kautta matkustajat pääsevät poistumaan hätätilanteissa metrotunnelista. Poistumistiekuiluja on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella yhdeksän.

Vuoden 2020 ympäristöselonteko on laadittu

30.3.2021

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-projektin ympäristöselonteko vuodelta 2020 on valmistunut. Länsimetro on selvittänyt ympäristöselonteossa metrotunneleiden sekä viiden metroaseman (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti) sekä Sammalvuoren varikon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset vuonna 2020. Vuonna 2020 rakentamisen pääpainopiste oli asemien sisätilojen rakentamisessa ja radan rakennustöissä.

Vuoden 2020 rakentamisen osalta ympäristöselonteossa raportoitiin:

  • Pääraaka-aineiden kulutus
  • Energiankulutus
  • Rakentamisen ja materiaalien hiilidioksidipäästöt
  • Jätteiden muodostuminen ja käsittely
  • Vaikutukset pohjaveteen, maaperän painuntaan, vedenpintaan ja maaperään
  • Poistoveden määrä ja laatu
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Pölyäminen
  • Melu
  • Sidosryhmät ja vuorovaikutus, palautteet, ympäristövaatimukset

Vuoden 2020 alussa julkaistiin projektin ensimmäinen ympäristöselonteko, joka kattoi vuodet 2014-2019. Tämän jälkeen ympäristöselonteko laaditaan vuosittain siihen saakka, kun projekti valmistuu vuonna 2023.

Vesiä ja maaperää seurataan

Projektin aikana on toteutettu pohjavesitarkkailua, painumaseurantaa, vuotovesiseurantaa ja Hannusjärven vedenpinnan tason tarkkailua. Pohjaveden ja maaperän seuranta jatkui myös vuonna 2020, eikä pohjavedessä ja maaperässä havaittu merkittäviä muutoksia. Myöskään pohjavesiputkien vedenlaadussa ei havaittu todettavia muutoksia.

Myös painaumaseuranta jatkui vuonna 2020 niillä paikoilla, joilla seurantaa oli päätetty vielä jatkaa. Painumapisteissä ei havaittu merkittäviä muutoksia. Suurin osa painaumapisteistä jätettiin pois vuonna 2019 vähäisten muutosten vuoksi. Painumariski on tunnistettu merkittäväksi ympäristönäkökohdaksi, sillä tunneleiden louhinta saattaa aiheuttaa pohjaveden alenemista. Pohjaveden pinnan tason aleneminen saattaa taas aiheuttaa maan painumista painumaherkillä alueilla ja siten myös rakennusten painumista ja/tai vaikutuksia putkistossa.

Lisäksi rakentamisalueella sijaitsevan Hannusjärven vedenpinnantasoa on seurattu vuodesta 2013 alkaen. Hannusjärvi on todettu herkäksi ympäristökohteeksi johtuen järven pienestä valuma-alueesta ja järven pienestä vesitilavuudesta. Vuonna 2020 luontaisesta poikkeavia muutoksia ei havaittu maapohjaveden pinnan tasossa Kaitaantien ja Hannusjärven välisellä alueella eikä myöskään Hannusjärven vedenpinnan tasossa.

Maanpäällisten alueiden maisemointi alkoi

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti -projektin suurimmat suorat luontovaikutukset aiheutuvat metroasemien maanpäällisten osien rakentamisesta. Sammalvuoressa sijaitsevan metrovarikon maanpäällisten osien valmistumisen jälkeen aluetta maisemoitiin esimerkiksi puu- ja kunttaistutuksin, jotta Sammalvuoren alue voi toimia tulevaisuudessakin alueen asukkaiden virkistyspaikkana. Lue lisää Sammalvuoren maisemoinnista.

Liito-oravien kulkureitit säilyvät

Ratalinjauksen läheisyydessä Finnoon alueelta, Kaitaan alueelta ja Espoonlahden – Soukan alueelta on tunnistettu liito-oravan elinympäristön ydinalueita. Vuonna 2020 jatkettiin liito-oravien elinympäristön kartoittamista ja Espoon ympäristökeskuksen kanssa pidettiin liito-oravakatselmuksia. Katselmuksissa ei huomattu Länsimetron toimintaan liittyviä vaikutuksia liito-oravien kannalta tärkeisiin puihin. Liito-oravien pääkulkureitit eli latvayhteydet on säilytetty.

Muilta osin liito-oravien, viitasammakoiden tai Finnoon metroaseman lähteisten lintualueisiin liittyen ei ympäristöselonteossa havaittu muutoksia aiempiin vuosiin nähden.

Kolme oranssitakkista työmiestä ja yksi keltaliivinen nainen ovat metsässä tarkastelemassa puita.
Riilahden alue on liito-oravien elinympäristöä. Liito-oravien kulkureittejä ja liikkumisen kannalta säilytettäviä puita käytiin läpi Espoon ympäristöasiantuntijan kanssa elokuun 2020 alussa.

Sidosryhmät keskeinen osa projektia

Sidosryhmätyöskentely on tärkeä osa Matinkylä-Kivenlahti -projektia. Tärkeimmät sidosryhmät ympäristövastuullisuuden näkökulmasta ovat rakentamisalueen ympäristön asukkaat, yritykset ja muut toimijat, rakentajat, päättäjät ja omistajataho, viranomaiset sekä projektin oma henkilöstö.

Vuonna 2020 projektin sidosryhmäviestintä painottui verkko- ja videoviestintään koronarajoitteiden vuoksi. Palautteiden antamisen kanavat laajenivat vuonna 2020, kun palautetta pystyi antamaan myös WhatsApp-viesteillä verkkolomakkeen ja puheluiden lisäksi. Kaikki palautteet käsiteltiin ja niihin vastattiin.

Tutustu ympäristöselontekoon 2020 (pdf).

Ratalinja voitti toistamiseen Länsimetron Yhteistyö-palkinnon

15.3.2021

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja valikoituu käynnissä olevien urakoiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran ja yhteistyöpalkinnon nappasi toisen kerran ratalinjan työmaa. Ratalinja palkittiin yhteistyöstä ensimmäisen kerran vuoden 2020 alussa. Ratalinjan rakennusurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituista ratalinjaa sekä seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tutustu ratalinjan työmaahan.

Radan päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa 2020.  Päällysrakenneurakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen. Kesäkuussa otetussa kuvassa asennetaan Matinkylä–Kivenlahti-osuuden ensimmäisiä kiskoja Matinkylästä kohti Finnoota. Kuva: Markku Kari

–  Vuosi 2020 oli kiivastahtinen rakennusvuosi Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla oli käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Kun urakan valmistumispäivämäärä alkaa vielä lähestyä ja loppuunsaattamisen paineet alkavat nousemaan, niin hyvän yhteistyön merkitys hankkeen eri osapuolten välillä edelleen korostuu. Säännöllisellä yhteistyötason mittauksella pystymme seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa puuttumaan mahdollisiin yhteistyön haasteisiin riittävän varhaisessa vaiheessa ennen kuin niistä muodostuu ongelmia hankkeen etenemiselle, kertoo Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Yhteistyön sujuvuutta seurataan tilannehuoneessa, joka on Länsimetro-projektin oma tilannejohtamisen malli. Yhteistyön lisäksi tilannehuoneessa seurataan hankkeen aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatua ja työturvallisuutta. Yhteistyö-palkinnon saaja valikoituu käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa. Tavoitteena on yhteistyön ja luottamuksen jatkuva parantaminen. Länsimetro mittaa yhteistyön sujuvuutta työmailla hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa.  Mittauksia on tehty kesäkuusta 2018 sitä mukaa kuin rakennusurakat ovat käynnistyneet. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastaavat kyselyyn. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja eri teemoista. Mittaamisessa käytetään Celkee Insight -palvelua. Mittaaminen antaa tietoa tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä.  Palkinnon kriteereinä ovat kyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon lisäksi työmaan tuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.

Onnistuminen ruokkii ammattiylpeyttä

Ratalinjalla mitattavien teemojen keskiarvo oli korkealla tasolla. Ratalinjalla työskentelevien ammattiylpeys on kehittynyt positiivisesti vuoden takaisista tuloksista. Lisäksi vastaajat antoivat kiitettävän määrän kommentteja omalla nimellään. Avoimien kommenttien perusteella keskusteluun nostettiin rohkeasti myös haastavia aiheita rakentavassa hengessä. Ratalinjan vastauskattavuus oli 42 %. Vastauskattavuus laski kyselyssä kautta linjan.

– Onnistuminen ruokkii ammattiylpeyttä. Tällaisen himmelin tekemisestä sietääkin olla ylpeä. Rakentaminen on jo loppusuoralla ja käyttöönottovaihe hyvässä vauhdissa. Matkan varrelle on mahtunut monenlaista: on ollut onnistumisia, tiukkoja paikkoja, ratkottavia asioita ja tuntitolkulla yhteensovitusta naapurikohteiden kanssa. Rakennusurakan toteuttajan GRK Infran hyvä asenne heijastuu myös siihen, miten pystytään toimimaan muiden kanssa. Urakka tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien asemaurakoitsijoiden ja usean sivu-urakan kanssa. Uskon, että tällä porukalla pystytään edelleen tekemään hyvässä hengessä töitä yhteisten tavoitteiden eteen, iloitsee ratalinjan rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka yhteistyöpalkinnon voitosta vastaanottaessaan yhteistyöpalkinnon toistamiseen ratalinjalle.

Ratalinjan projektipäällikkö Sami Eskelinen GRK Infralta nostaa myös esille sen, että ratalinjan urakka on yhteistyön kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä osapuolia on poikkeuksellisen paljon ja rajapintoja on niin kaikille viidelle metroasemalle, Sammalvuoren varikolle, jo käytössä olevalle Ruoholahti-Matinkylä-osuudelle kuin liittyviin hankkeisiin, kuten esimerkiksi Kivenlahden liityntäpysäköinnin rakentamiseen.

–  ”Me emme käy vain töissä” on yksi GRK:n arvoista. Meille se tarkoittaa sitoutumista sovitun työn suorittamiseen. Tässä onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kaikkien hankkeen osapuolten kanssa. Se on ainoa vaihtoehto, jotta työt valmistuvat laadukkaasti ja aikataulussaan. Näin laajassa kokonaisuudessa on aina harmaita alueita, joita urakan aikana tulkitaan ja täsmennetään. Töiden eteneminen on kuitenkin koko ajan osapuolten ykkösprioriteettina. Yhteistyötä ei voi tehdä yksin. Kiitos omasta panoksesta hankkeen edistämiseksi kuuluu sen kaikille osapuolille ja yhteistyökumppaneille, Eskelinen korostaa.

Testaamisen ensimmäinen vaihe on pistetestaaminen – kulkeeko tieto eri toimintojen välillä ja valvomoon?

12.3.2021

Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmät ovat ikään kuin Länsimetron hermosto, jota pitkin viestit kulkevat eri toiminnoista metroliikenteen aivoihin eli HKL:n metrovalvomoon Herttoniemessä. Tiedon pitää kulkea myös valvomosta toimintoihin. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Kuvassa on työmiehiä työmaavaatteissa Keilaniemen metroasemalla.
Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Kuva on tulipalotilanteen testaamisesta Ruoholahti-Matinkylä-osuuden testaamisvaiheelta Keilaniemen metroasemalta vuodelta 2016.  Kuva: Satu Linkola.

Ensimmäisenä testaamisessa tehdään pistetestaukset (I/O-testaukset). Näissä osaltaan varmistetaan, että jokainen asennetuista 52 eri järjestelmän yksittäisistä laitteista, mittareista ja komponenteista on asennettu oikein ja toimii suunnitellun mukaisesti. Testaus on laaduntarkastuksen tärkeä osa, jota ilman modernia joukkoliikennejärjestelmää ei voida avata liikenteelle.

Pistetestauksessa testataan, että jokainen laitteesta lähtevä (input) ja siihen saapuva (output) viesti toimivat. Signaalin tulee liikkua laitteelta järjestelmän keskukselle ja keskukselta laitteelle. Signaalin kulku pitää jäljittää laitteelta aseman sisällä sijaitsevalla laitteen keskukselle, sieltä paikalliseen valvomoon ja lopulta HKL:n Herttoniemen valvomoon. Pisteitä on Matinkylä–Kivenlahti-osuudella kymmeniätuhansia. Ensimmäiset pistetestaukset asemalla tehtiin toukokuussa 2020 Kaitaalla. Ensimmäisissä pistetestauksissa testattiin LVI-säätölaitteitta. Sammalvuoren varikolla testausvaihe on jo ohi ja rakentaminen saatu päätökseen.

Testaamistakin seurataan verkossa

Rakentamisen sivulla on voinut seurata keväästä 2020 alkaen muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla sekä kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista. Uutena kokonaisuutena sivulla voi seurata testaamisen etenemistä. Ensimmäisenä tilannehuoneessa testauksen osalta seurataan LVI-automaatiojärjestelmän ja kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestausta. Testaamisen edetessä mukaan otetaan uusia seurattavia kokonaisuuksia.

Esimerkkinä LVI-automaatiojärjestelmän pistetestaus

Caverion Suomi Oy vastaa LVI-automaatiojärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle.

– Kun esimerkiksi metrolaiturilla olosuhteet muuttuvat kosteuden tai lämpötilan osalta, niin LVI-automaation avulla ilmanvaihtoa säädetään olosuhteiden palauttamiseksi ennalleen. Sama olosuhteiden valvonta koskee lähes kaikkia metroaseman tiloja. Maanalaisissa teknisissä tiloissa olosuhteiden valvonta on kriittistä. Liian korkeassa lämpötilassa teknisten tilojen laitteet ylikuumenevat, ja tämä johtaa toimintahäiriöihin. LVI-automaatiojärjestelmän avulla valvotaan jatkuvasti metroaseman tilojen lämpötilaa ja jäähdytetään ne pysymään sallituissa rajoissa. Automaatiojärjestelmä valvoo jäähdytyskoneiden toimintaa ja lämpötiloja, jotta tarvittavaa jäähdytysenergiaa on jatkuvasti tarjolla ja tilojen jäähdytys onnistuu, kuvaa automaatioasiantuntija Juha-Matti Välimaa Caverion Suomi Oy:stä LVI-automaatiojärjestelmän merkitystä metron turvallisuudessa.

LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 9 900 kappaletta. Helmikuun 2021 lopussa testauksia oli tehty 5 150 kappaletta. LVI-automaatiojärjestelmän pistetestauksissa testataan Matinkylä-Kivenlahti osuudelle asennettujen laitteiden yhteys valvomoon. Esimerkiksi testataan ilmanvaihdon palopeltien toimivuutta ja tarkistetaan, että palopellin ollessa auki/kiinni, signaali kulkee ja tieto näkyy oikein valvomossa. Kiinni ollessaan palopellit estävät savun leviämisen ilmanvaihdon kautta esimerkiksi tulipalon sattuessa. Palopeltejä on Matinkylä-Kivenlahti-osuudelle useita satoja.

Esimerkkinä kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestaus

Hitachi ABB Power Grids vastaa kiinteistövalvontajärjestelmän asennuksista, testauksista ja käyttöönotosta Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle. Kiinteistövalvontajärjestelmän avulla valvomosta valvotaan reaaliajassa ja etänä niin metroasemia kuin metro- ja huoltotunneleita, poistumiskuiluja, asemien ovia, hissejä, liukuportaita, valaistusta, savunpoistoa ja hälytystoimintoja. Poikkeustilanteissa kiinteistövalvontajärjestelmä käynnistää automaattihälytykset ja automaattiset toimenpiteet.

Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksia tehdään yhteensä 23 000 kappaletta, joista helmikuun 2021 lopussa oli tehty 14 140 testausta. Kiinteistövalvontajärjestelmän pistetestauksessa testataan, että asennetun kiinteistövalvontalaitteen signaalit päätyvät oikeaan paikkaan valvomon tietokannassa ja näytöllä. Samalla testataan, että viesti kulkee myös valvomosta laitteelle. Käytännössä pistetestauksissa esimerkiksi tarkistetaan, että lämpötila-, virtaus- ja savusensorien tiedot näkyvät oikein valvomossa.

Yksittäisistä pisteistä koko metroinfran testaamiseen

Pistetestauksessa testataan, että laite on asennettu oikein. Toimintakokoneissa ja järjestelmien testauksessa testataan esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Järjestelmiä on yhteensä 52. Asemakohtaisessa testauksessa testataan esimerkiksi kiinteistövalvontajärjestelmän toiminta yhdessä muiden aseman järjestelmien kanssa. Asemien välisessä testaamisessa testataan esimerkiksi palovesilinjan toiminta asemilla ja ratalinjalla. Lopuksi on koko metroinfran testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa.
Järjestelmien testaaminen etenee yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemakohtaisiin, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Pistetestauksen jälkeen toimintakokeissa testataan yksittäiset toiminnot esimerkiksi ilmanvaihdon toimivuus ja järjestelmien testaamisessa varmistetaan, että järjestelmät toimivat suunnitellusti eli esimerkiksi pystyykö ilmanvaihtoa säätämään suunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Näitä testauksia seuraa säädöt ja mittaukset, joissa esimerkiksi säädetään ilmamäärä ja mitataan, tuleeko oikea määrä ilmaa putkista. Tätä vaihetta seuraa asemakohtaiset koekäytöt, joissa esimerkiksi testataan, toimiiko kiinteistövalvontajärjestelmä yhdessä muiden aseman järjestelmien kanssa.  Asemakohtaisten testausten jälkeen vuorossa on asemien välisten toimintojen varmistaminen, kuten palovesilinjan toiminta asemilla ja ratalinjalla. Viimeisenä testataan järjestelmien toimivuus erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten tulipalotilanteissa, erimittaisten sähkökatkojen aikana ja tulvatilanteissa. Osaan testejä liittyy metrojunan ohjausjärjestelmä, ja nämä testaukset suoritetaan vielä yhdessä muun muiden metron järjestelmien kanssa.  Avaamme testaamisen eri vaiheita testaamisen edetessä.

Matinkylä-Kivenlahti -rakentamisprojekti päättyy, kun testausten ja viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro luovuttaa samanaikaisesti kaikki viisi asemaa ja raideinfran järjestelmineen liikennettä operoivan HKL:n käyttöön vuonna 2023. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin liikenne voi alkaa.

Kurkkaa metrotyömaalle: Ratatunnelin peseminen on käynnissä

16.2.2021

Yksi päällysrakenneurakan työvaiheista on ratatunnelin peseminen. Rakentamisessa aiheutuu aina pölyä, joka lopuksi siivotaan pois. Erityisesti pöly korostuu maanalaisessa rakentamisessa, jossa toimitaan kallioon louhituissa tiloissa. Tunneliin kertyy pölyä rakentamisen eri vaiheissa. Louhinnan aikana, tunnelin rakennekerrosten rakentamisen aikana (salaojakerros, kiilaus) betonitöiden aikana sekä lopulta ratatöiden aikana. Merkittävä osa pölystä tulee raidesepelistä, joka on karkeaa kalliomursketta. Sepeli on A-luokan vesiseulottua sepeliä, eli käytännössä se on jo kertaalleen pesty ennen kuin se tuodaan ratalinjalle, mutta sepelin käsittelyssä syntyy pölyä, koska sepelirakeet hioutuvat toisiansa vasten. Pölyä aiheutuu silloin kun sepeli levitetään tunneliin. Lisäksi pölyä aiheutuu silloin kun pölkkyjen ja kiskojen asentamisen jälkeen rata tuetaan eli säädetään oikeaan asemaan tukemiskoneella. Tukemiskoneessa olevat tarttujat nostavat rataa tarttumalla kiskoon ja koneen hakut asettavat sepeliä nousevien pölkkyjen alle. Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, sillä metroliikenteen myötä pöly leviäisi tunnelissa ja aiheuttaisi haittaa niin teknisille järjestelmille kuin ihmisille.

Päällysrakenneurakan loppuvaiheisiin kuuluu ratatunnelin peseminen pölystä, jota on kertynyt rakentamisen aikana. Tunnelin pesu tehdään kiskopyörillä liikkuvalla kaivinkoneella, jossa on kauhan tilalla letku suuttimineen. Kaikki radan osat pestään huolellisesti. Varsinkin radan päällysrakennesepelin peseminen on tarkkuutta vaativaa työtä. Tunnelin pesu on käynnissä tällä hetkellä Matinkylän ja Finnoon välisellä osuudella.

Myös käytössä olevalla metro-osuudella tunnelia pestään säännöllisesti pölyn poistamiseksi. Pölyä syntyy metroliikenteen hioessa raidesepeliä. Lisäksi raidesepeliä lisätään ja rataa tuetaan aina tarpeen vaatiessa, mikä aiheuttaa myös pölyä.

Päällysrakenneurakka alkoi kesällä 2020. Urakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen. Tammikuun 2021 lopussa pölkkyjen asennus on käynnissä Espoonlahden ja Kivenlahden välillä ja niitä on asennettu yhteensä 15 060 raidemetriä. Kiskojen asennus etenee Sammalvuoren varikon kohdalla ja niitä on asennettu 11 580 raidemetriä. Lisäksi on asennettu 34 vaihdetta. Muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla pääset seuraamaan verkossa.