Murskeen ja sepelin lastausta Hyljetiellä sekä kuljetuksia Kaitaantien huoltotunneliin touko–heinäkuussa 2022

Länsimetron ratalinjan työmaatukikohdassa Hyljetiellä Espoossa tehdään murskeen lastausta 26.5.–1.6.2022 ma–su klo 7–22 sekä ratasepelin lastausta 13.–17.6. ja 28.6–8.7.2022 ma–su klo 7–22. Lastauksesta voi aiheutua melua lähiympäristöön. Kiviaines kuljetetaan Hyljetien lastausalueelta Kaitaantien huoltotunnelin kautta metrotunneliin. Kuljetuksia tehdään edellä mainittuina ajankohtina ja ne lisäävät liikennettä lastausalueen ja huoltotunnelin välillä.

Lastausalue, huoltotunneli ja kuljetusreitti on merkitty alla olevaan karttaan sinisellä.

Murskeen ja sepelin lastaus- ja kuljetustyöt liittyvät metron nykyisen läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella olevan tarkastusraiteen ja junien yösäilön ennallistamiseen. Tilan nykyinen käyttö huolto- ja säilytysalueena poistuu ja metroliikenteen alkaessa alue on metroliikenteen käytössä. Muutostöiden aikana 8.5.–15.7.2022 Tiistilän kuilun (Suomenlahdentie 15) savunpoistopuhallinta käytetään ajoittain matalla teholla klo 7–22. Käytön aikana voi syntyä hurinaa ja pölyämistä Tiistillän kuilun lähiympäristöön.

Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja
Työmaan puhelinnumero puh. 050 516 7606

Kurkkaa metrotyömaalle: metroradan pohja sepelöidään tukevaksi ja runkomelu eristetään

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden radan päällysrakenneurakka alkoi kesäkuun alussa.  Päällysrakenneurakan ensimmäinen vaihe, pohjasepelöinti ja runkomelueristys, käynnistyi viikolla 24. Pohjasepelin toimittaja on Rudus.

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radan pohjasepelöinti alkoi keskiviikkona 10.6.2020. Sepelöinnissä radan pohjalle asetetaan sepeliä tukikerrokseksi, joka pitää metroraiteen oikeassa asennossa, jakaa metroliikenteen aiheutuvat kuormat alusrakenteelle sekä muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sepeli tukee rataa myös sivuttaissuunnassa. Sepelikerroksen alle asennetaan molempiin tunneleihin koko matkalle runkomelueriste, joka varmistaa sen, että metrojunan aiheuttama runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin. Runkomelua syntyy metrojunien kulkiessa kiskoilla aiheuttaen maan päällä oleviin rakennuksiin tärinää ja melua. Tämä melu vaimennetaan runkomelueristeillä.

Metroradalle tuleva sepeli on pölyämisen vähentämiseksi vesiseulottua ja raekooltaan ratateknisten määräysten mukaisesti 32-64 mm. Kuva on malliasennuksesta.

Sepeli tuodaan tunneliin kuorma-autoilla, yhdellä kuormalla sepeliä saadaan noin viiden metrin alueelle. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä ja sepeliä levitetään koko tälle matkalle. Koko osuudelle tarvitaan yhteensä noin 3 500 sepelikuormaa. Pieniä määriä sepeliä on varastoitu Hyljetielle, mutta valtaosa kuorma-autoista tulee metrotyömaille suoraan Ruduksen sepelipisteistä.  Tämä tarkoittaa säännöllistä kuorma-autoliikennettä metrotunneliin. Kuorma-autoja kulkee tunneliin käytännössä noin 20 minuutin välein. Pohjasepelöintitöiden edetessä tunnelissa sepeliä kuljettavien kuorma-autojen kulkureitit muuttuvat. Tunnelissa kuorma-auto kippaa sepelin oikeaan kohtaan radalla, jossa sepeli levitetään kaivinkoneella runkomelueristeen päälle.

Sepelin lisäksi päällysrakenneurakka sisältää kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen, joiden jälkeen uudelle osuudelle päästään tekemään metrojunan koeajoja vuoden päästä kesällä.  Voit seurata päällysrakenneurakan ja muutamien muiden rakennustöiden etenemistä asemilla ja ratalinjalla rakentamisen sivulta.

Rakennustyöt täydessä vauhdissa kesällä 2020

Rakentaminen etenee länsimetron kaikilla viidellä uudella asemalla, ratalinjalla ja maanalaisella metrovarikolla. Rakennusurakoiden työt rungon osalta ovat loppusuoralla. Metroasemien sisäänkäyntirakennusten ja kuilujen rungot ja maanpäälliset osuudet ovat tänä vuonna nousseet maan pinnalle ja tulleet näkyviksi osiksi asuinalueita. Rakennustyöt ovat edenneet pinta- ja sisärakennustöihin sekä taloteknisiin asennuksiin. Talotekniset työt kuten LVI- ja sähkötyöt ovat käynnissä kaikilla asemilla. Metron eri järjestelmien asennukset myös käynnissä laajalla rintamalla. Metrovarikko Sammalvuoressa on puolestaan jo käyttöönottovaiheessa. Alla näet esimerkkien omaisesti, mitä työmailla tapahtuu kesällä 2020.

Liukuportaat

Finnoon asemalle tulee Suomen pisimmät liukuportaat.

Havainnekuva Finnoon metroaseman Meritien sisäänkäynnin liukuportaista.

Liukuportaat ovat keskeinen osa liikkumista metroasemalla. Esimerkiksi Finnoossa liukuportaiden haalaukset käynnistyvät kesäkuun lopulla. Suomen pisimpien liukuportaiden nostokorkeus on noin 34,5 metriä ja runkojen pituus noin 78 metriä.

Dokumentit

Rakentamisen aikana syntyy valtava määrä erilaisia rakennusteknisiä dokumentteja, kuten toteutussuunnitelmia, urakoitsijan suunnitelmia, huoltodokumentteja ja tarkastusasiakirjan dokumentteja. Finnoon aseman rakentamiseen liittyen on jo syntynyt lähes 17 000 dokumenttia.

Sähkötyöt

Metrojärjestelmiä on yli 50.

Katonrajassa kulkee valkoisia ja oransseja kaapeleita.

Erilaisten sähköasennusten ja niihin tarvittavien komponenttien, kaapeleiden ja massojen lukumäärät ovat mittavia metroliikenteen ja metroasemien toiminnan kannalta. Yhdelle asemalle tulee noin 4 500 valaisinta, 13 000 sähkökaapelia ja  8 000  kytkintä ja sähkörasiaa. Esimerkiksi Kaitaan asemalla sähkötyöt ovat noin puolivälissä ja lopullisen sähkön vastaanottaminen oli mahdollista toukokuussa. Tämän jälkeen alkoi ensimmäisten testausten tekeminen.

Varavoimakoneet

Varavoimakone varmistaa metroaseman turvallisen käytön sähkökatkon sattuessa ja turvaa ihmisten poistumisen metroasemalta. Kaitaan varavoimakone asennetaan paikoilleen kesällä.

Sisäänkäynnit

Soukassa metroaseman sisäänkäynnit ovat jo näkyvä osa asemaympäristöä.

Soukan metroaseman Soukantorin sisäänkäynnillä on jo asennettu julkisivua, joka on erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia.

Soukan sisäänkäynneillä tehdään julkisivu- ja vesikattotöitä ja taloteknisiä asennuksia. Soukantorin sisäänkäynnin julkisivun erikoismaalattua, väriä vaihtavaa metallilevyä ja lasia asennetaan kesäkuussa.

Hissit ovat keskeinen osa esteetöntä liikkumista asemalla. Hissien asennustyöt valmistuvat Soukassa alkusyksystä.

Savunpoistopuhaltimet

 

Kuvassa asennetaan savunpoistopuhaltinta metrotyömaalla.

Savunpoistopuhaltimia käytetään tulipalotilanteessa puhaltamaan savu pois maanalaisista tiloista savuosastoituja reittejä pitkin ulkoilmaan. Viimeinen asemille tuleva puhallin haalattiin ja asennettiin touko-kesäkuun taitteessa Espoonlahteen.

Paloliukuovet ja -rullaovet

Tulipalon sattuessa paloliukuovet ja -rullaovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Esimerkiksi Espoonlahdessa ovien asennustyöt alkavat kesän aikana.

Taide

Kaikille asemille tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria.

Havainnekuva Kivenlahden metroaseman asemalaiturille tulevista oransseista veistoksista. Teoksen nimi on Kulkijat. Taiteilija on Kalle Mustonen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, puista humoristista hahmoa

Taiteilija Kalle Mustosen teos ”Kulkijat” asennetaan syksyllä pääteasemalle Kivenlahteen. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Pienempi hahmoista on kesäkuussa pintakäsittelyä vaille valmis, isompaa hahmoa pintalaudoitetaan.

Järjestelmien testaaminen

Kesäkuussa varikolla on käynnissä skenaariotestaukset.

Metrovarikolla on huoltomonttu, jossa on tasonvaihtotelineet

Kaikki varikolle asennetut järjestelmät on ensin testattu itsenäisestä, ja sen jälkeen varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhdessä. Näissä skenaariotesteissä testataan eri järjestelmien väliset toiminnot poikkeustilanteissa, kuten tulipalon sattuessa huoltohallissa, ja varmistetaan, että järjestelmät toimivat kuten pitääkin.

Kiskojen asentaminen

Kiskoja asennetaan yhteensä 34 kilometriä.

Metrotunneliin on asennettua sepeliä, pölkkyjä ja kiskoja.

Kiskojen asentaminen on osa päällysrakenneurakkaa, jossa ensin asennetaan tärinäeste, tukikerrossepeli, pölkyt ja niiden päälle kiskot.  Päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa ja etenee Matinkylästä kohti länttä.

Ratalinjalle uusi valvoja – ”Odotan innolla työmaalle pääsemistä”

Länsimetro-projektissa on aloittanut alkavan ratalinjan päällysrakenneurakan valvojana Juha-Matti Pakka (DI).

Päällysrakenneurakkaan kuuluvat ratalinjalle asennettavat kiskot, pölkyt, vaihteet ja radan tukikerrokset. Valvojana Pakan tehtäviin kuuluu valvoa urakan sopimusteknistä laatua ja mm. kustannus- ja aikataulutavoitteissa pysymistä.

Aiemmin Pakka on työskennellyt NRC Group Finlandilla riskienhallinnan arvioinnin parissa. ISA-töiden ohessa Pakka osallistui erilaisiin ratateknisiin asiantuntijatehtäviin, joista yksi mm. oli Liikenne- ja viestintäministeriölle tehty selvitys satelliittipaikannuksen hyödyntämisestä tasoristeysturvallisuuden parantamisessa.

”Työni on ollut viime vuosina toimistopainotteista, ja odotan uudessa työssä innolla sitä, että pääsen työskentelemään paljon myös työmaaolosuhteissa”, Pakka sanoo.

Pakalla on nyt takanaan viikko työskentelyä Länsimetro-projektissa.

”Ilmapiiri ja työnteon tavat vaikuttavat oikein hyviltä. Tämä on iso ja kiinnostava hanke, ja edessä on tutustumista uusiin ihmisiin ja itse projektiin. Uskon, että voin oppia ja kehittyä tässä hankkeessa paljon ammatillisesti”, Pakka sanoo.

Länsimetron ratalinjaurakassa pumppaamotöitä Espoonlahdessa helmi-maaliskuussa

Länsimetron ratalinjaurakassa alkavat maanalaisen hulevesipumppaamon työt Espoonlahden urheilukentän läheisyydessä. Maanalaisesta pumppaamosta rakennetaan hulevesien purkuputki maanpinnalle, ja sen jälkeen rakennetaan maanpäällinen hulevesilinja, joka liitetään myöhemmin HSY:n verkkoon.

Työskentelystä aiheutuu varsinkin kallioporauksen aikana tavallista terävämpää ääntä – muista työvaiheista ei synny normaalia liikennettä suurempaa ääntä.

Maanpäälliset työt toteutetaan helmi-maaliskuussa 2019 maanantaista perjantaihin kello 7:00-18:00 välisenä aikana.

Lisätietoja:

Veijo Rasanen, työnjohtaja, GRK Infra Oy: 050 4070120, veijo.rasanen(at)grk.fi

Mika Sandelin, lohkovastaava, GRK Infra Oy: 050 5229411, mika.sandelin(at)grk.fi

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kiskotoimittaja valittu

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden kiskot toimittaa Vossloh Rail Services Finland Oy. Urakan budjetti on 2,0 miljoonaa euroa.

Kiskoja asennetaan yhteensä 34 kilometriä. Kiskot toimitetaan 120 m pituisina Kouvolan Kaipiaisten kiskohitsaamolta. Kiskot viedään tunneliin Vuosaaresta ja kuljetaan kantametron läpi aina kakkosvaiheelle asti. Kiskotoimitus tehdään yöaikaan, niin että se ei häiritse liikenteellä olevaa metroa. Kiskojen asennus voi alkaa loppukesästä 2020 päällysrakenneurakan yhteydessä.

Vossloh Rail Services Finland Oy toimitti myös Länsimetron ensimmäisen osuuden kiskot ja on alan merkittävin toimija Suomessa.

Länsimetron kakkosvaiheen ratalinjan louhinta saatiin päätökseen tammikuussa 2018. Osuuden ratalinjaurakka alkoi kesällä 2018.  Graniittirakennus Kallio rakentaa ratalinjan urakassa 17,5 kilometriä ratalinjaa, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy, tekninen johtaja Raimo Kaunismäki, raimo.kaunismaki(at)lansimetro.fi , puh.  050 390 6670

Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden viimeiset 120 metriä pitkät kiskot asennettiin paikoilleen Matinkylässä 4.12.2015. Kuvassa viimeisen kiskon hitsausta. Kuva: INDAV Oy

Matinkylä–­Kivenlahti–osuuden ratalinjan rakentaminen alkaa

Länsimetron kakkosvaiheen ratalinjan rakennustyöt alkavat kesäkuussa 2018. Ratalinjan louhinnat saatiin päätökseen vuoden alussa. Urakan toteuttaa Graniittirakennus Kallio Oy.

Rakennusurakka alkaa työmaatukikohdan perustamisella Hyljetien kuilulle (Hyljetie 6, 02260 Espoo). Ratatunnelin rakenteita rakennetaan samanaikaisesti kolmella eri osuudella välillä Matinkylä-Kaitaa, Kaitaa-Espoonlahti sekä Espoonlahti-Kivenlahti.

Radan rakentaminen alkaa tunnelin rakennekerroksista ja betonirakenteista. Myöhemmin tunneliin rakennetaan mm. tukimuurielementit ja erilaisia kaapelointeja ja sinne tehdään sähkö- ja LVI-työt. Loppuvaiheen rakennustöihin kuuluu pölkkyjen ja sepelin vieminen tunneliin sekä kiskojen asentaminen paikoilleen. Sepelin vieminen ja pölkkyjen ja kiskojen asennus tehdään ratalinjan pääurakalle alistetussa päällysrakenneurakassa.

Matinkylä-Kivenlahti – osuuden seitsemän kilometrin pituisen ratalinjan lisäksi urakassa rakennetaan seitsemän kuilurakennusta ja 32 yhdystunnelia palosulkuineen.

Rakentamisen aikana työmaaliikenne kuilujen ja työtunnelien suuaukkojen läheisyydessä lisääntyy. Muutoin rakentaminen ei aiheuta lähiympäristöön merkittäviä muutoksia.

Rakennusvaiheessa hiljaisia töitä voidaan tehdä ympäri vuorokauden, mutta meluisia töitä voidaan tehdä Espoon ympäristökeskuksen meluluvan mukaisesti:

  • arkisin maanantaista perjantaihin klo 7-18
  • arkipäivisin klo 18-22 sekä arkilauantaisin klo 9-18 (enintään kymmenenä lauantaina), kun työstä aiheutuva melutaso on ympäristön asuintiloissa enintään 35 dB

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti – osuuden rakentamisvaihe ajoittuu vuosille 2019-2021. Koko hankkeessa rakentamisvaiheeseen kuuluu viiden aseman, radan ja Sammalvuoren varikon rakentaminen sekä erilaisten järjestelmien asentaminen. Vuosien 2022-2023 aikana tehdään yhteiskäyttökokeet ja viranomaistarkastukset sekä vastaanotetaan urakat rakennusurakoitsijalta. Vuonna 2023 ratalinja ja asemat luovutetaan operaattorin eli HKL:n käyttöön matkustajaliikenteen aloittamisen valmistelua varten.

Työmaa-alueet

Katso lisää tunnelin rakentamisesta

Lisätietoja:

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-15): 050 377 3700

Graniittirakennus Kallio voitti länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden ratalinjan rakennusurakan

Länsimetron kakkosvaiheen ensimmäinen rakennusurakoitsija on valittu. Ratalinjan rakennusurakan kilpailutuksen voitti Graniittirakennus Kallio Oy. Urakan arvo on 58,5 miljoonaa euroa.

Ratalinjan urakassa rakennetaan 17,5 kilometriä ratalinjaa, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Kuilut ovat noin 600 metrin välein ratalinjalta maan pinnalle louhittuja aukkoja, joiden tehtävänä on ilmanvaihto, savunpoisto ja paineentasaus. Lisäksi kuilut toimivat hätäpoistumisteinä. Urakkaan kuuluu myös yhdystunneleiden rakenteiden rakentaminen palosulkuineen. Yhdystunneleiden tehtävänä on yhdistää kaksi rinnakkaista tunnelia toisiinsa ja varmistaa metron turvallisuus poikkeustilanteissa. Yhdystunneleita linjalla on noin 150-170 metrin välein.

Lisäksi urakassa asennetaan yhteensä 2 800 kappaletta poistumistie-elementtejä molempiin tunneleihin. Poistumistie-elementin kansi toimii myös turvallisena hätäpoistumistienä metrosta. Elementtien sisään asennetaan mm. 216 kilometriä kaapelisuojaputkea, lähes 17 kilometriä salaojaputkea ja 16 km hulevesiputkea.

Ratalinja ulottuu Matinkylästä länteen Kivenlahteen ja rakentaminen on logistisesti erittäin haastavaa.

”GRK-konsernin ydinosaamiseen kuuluu vaativien infrarakennushankkeiden toteuttaminen, suurten hankkeiden projektinjohto sekä laaja-alainen radanrakennusosaaminen. Urakan tuoma mahdollisuus vahvuuksiemme laajaan hyödyntämiseen tekee hankkeesta meille erityisen mielenkiintoisen ja merkityksellisen. Onnistuneeseen läpivientiin vaadittavien teknisen osaamisen ja koordinointitaitojen lisäksi tarvitaan erinomaisia yhteistoiminta- ja vuorovaikutustaitoja. Ne korostuvat myös työmuodoksi valitussa projektinjohtourakassa”, kertoo GRK:n toimitusjohtaja Teemu Lantto.

Viiden aseman rakennusurakoiden hankintailmoitukset on kaikki julkaistu ja urakoitsijavalinnat tehdään syksyyn mennessä. Mm. ratakiskot ja pölkyt sekä metron turvallisuuteen ja operointiin liittyvät järjestelmät kilpailutetaan erikseen. Hankkeessa kilpailutetaan yhteensä 24 sivu-urakkaa.  Sammalvuoren maanalainen metrovarikko on jo edennyt rakentamisvaiheeseen.

”Yhteistyö eri toimijoiden välillä korostuu suuressa hankkeessa. Jokainen rakennusurakka vastaa laajuudeltaan ostoskeskuksen tai teollisuuslaitoksen rakentamista. Meillä rakentuu samanaikaisesti viisi asemaa, ratalinja ja varikko. Ratalinjan urakassa yhteistyökyky useiden eri toimijoiden kanssa on erityisen tärkeää urakan ulottuessa Matinkylästä Kivenlahteen”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupunki tarkisti 2012 laatimaansa kakkosvaiheen hankesuunnitelmaa maaliskuussa 2018. Koko hankkeen tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että seitsemän kilometrin osuus, viisi asemaa ja varikko luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön vuoden 2023 aikana.

Lisätietoa:
Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, puh.  040 823 2086

Graniittirakennus Kallio Oy, toimitusjohtaja Teemu Lantto, puh. 040 772 7271