Kulttuurikohteisiin opastaminen kehittyi Tapiolan metroasemalla

Tapiolan metroaseman opastamista on kehitetty. Asematiloihin on lisätty opasteita Tapiolassa toimiviin kulttuurikohteisiin. Niin asemalaiturilla kuin aseman itä- ja länsipäissä on uusia opasteita, joilla on merkitty kulkureitit Espoon teatteriin, Espoon kulttuurikeskukseen, Espoon modernin taiteen museoon EMMAan, Espoon kaupunginmuseoon KAMUun, Suomen kello- ja korumuseo Kruunuun, Museo Leikkiin ja näyttelykeskus Weegeehen.

Asematilojen opasteiden kehittämistä tehtiin yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuurikohteissa kävijöiltä ja metron käyttäjiltä saatu palaute ohjasi metroaseman opastamisen kehittämistä.

Opasteita Tapiolassa toimiviin kulttuurikohteisiin on lisätty Tapiolan metroasemalle. Kuva: M. Partanen. 

Ainutlaatuista osaamista vahvistamalla luodaan vahva pohja Länsimetron toiminnalle nyt ja tulevaisuudessa

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Länsimetron tehtäväkenttää avataan asiantuntijaesittelyjen kautta. Tällä kertaa pääset tutustumaan henkilöstöpäällikkö Anna Tammistoon ja hänen ajatuksiinsa Länsimetrosta.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Anna Tammisto ja toimin Länsimetrossa henkilöstöpäällikkönä. Olen toiminut myös toimitusjohtajan assistenttina. Olen kotoisin Kuopiosta, mutta asunut eteläisessä Suomessa, pääasiassa Espoossa, yli 20 vuotta. Olen valmistunut tradenomiksi pääaineena kansainvälinen yritysmarkkinointi. Ehkä jonain päivänä vielä opiskelen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Yksi Annan suosikkiasemista on Tapiolan metroasema. Aseman valkoisella asemalaiturilla lukuisten valaisinkupujen alla matkustajaa tervehtii ”Emma jättää jäljen” -teoksen veistos. Annalla on lämpimiä muistoja Tapiolan harjannostajaisista ja rakennusvaiheen aikaisista työmaavierailuista. 

Tutustu Tapiolan asemaan.

Matkasi Länsimetrossa

Olen työskennellyt Länsimetrossa kahdeksan vuotta. Aloitin lokakuussa 2015 äitiysloman sijaisena assistentin tehtävässä.  Tehtävään kuului mm. toimitusjohtajan avustaminen ja työmaavierailujen koordinointi. Toimin jo silloin työterveyden ja palkka-asioiden yhteyshenkilönä. Tehtäviini kuului myös toimiston käytännön asioiden hoitamista, laitteiden hankintaa ja IT-järjestelmien oikeuksien hallinnointia.

Myöhemmin olen toiminut henkilöstökoordinaattorin nimikkeellä ja vuodesta 2018 alkaen henkilöstöpäällikkönä. Suoritin työn ohessa Markkinointi-instituutissa (nyk. Rastor-instituutti) henkilöstöpäällikön tutkinnon. Olen toiminut myös toimitusjohtajan assistenttina.

Mitä tehtäviisi kuuluu? Mistä työpäiväsi koostuvat?

Nykyisiin tehtäviini kuuluu hr-asiat koko työsuhteen elinkaaren aikana. Näitä ovat mm. rekrytoinnit, henkilöstön kehittäminen, toimintatapojen ja hr-prosessien suunnittelu ja kehittäminen, työntekijöiden ja esihenkilöiden tukeminen sekä  hr-aineistojen ja -ohjeiden luominen. Työskentelen edelleenkin työterveyshuollon ja palkkahallinnon yhteyshenkilönä. Lisäksi toimin IT-kumppanin yhteyshenkilönä ja vastaan osaltani IT-hankinnoista ja järjestelmistä.  Minua voisi kuvailla Länsimetron toimiston ”jokapaikanhöyläksi”.

Työpäiväni ovat hyvin erilaisia ja yllättäviäkin. HR-rutiinien lisäksi päivä voi tuoda eteen mitä tahansa, kun ihmisten kanssa työskennellään. Tämä on yksi työni parhaimmista ja välillä haastavimmistakin piirteistä. Työni sisältää paljon selvittelyä, joten saan oppia aina lisää. Tässä työssä ei olla koskaan valmiita. Työni luonnetta kuvaa se, että pääsen hyvin kokonaisvaltaisesti ja käytännönläheisestikin tekemään monenlaisia asioita.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?

Minun sydän sykkii erityisesti työhyvinvointiin liittyvin asioihin. Innostun siitä, kun muut innostuvat tai onnistuvat työssään tai tavoitteissaan. Paras asia työssäni on auttaa esihenkilöitä ja työntekijöitä.

Ajankohtaisista teemoista minua innostaa henkilöstön osaamisen kehittäminen ja oppilaitosyhteistyön lisääminen. Henkilöstöpäällikkönä uskon, että meidänkaltaisessa pienessä asiantuntijaorganisaatiossa on tärkeä tarjota ihmisille mahdollisuus kehittää asiantuntemustaan ja syventää erityisosaamistaan. Iso osa työssä viihtymistä on tunne siitä, että oppii uutta ja kehittyy.

Ainutlaatuinen ja vankka osaaminen metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta on Länsimetron tekemisen pohja. Metro on rakennettu vuosikymmeniksi eteenpäin ja katsomme pitkälle tulevaisuuteen, joten toiminnan jatkuvuuden kannalta panostaminen nuoriin osaajiin on myös tärkeää.

Millä kolmella sanalla työkaverisi kuvailisi sinua? Mistä olet saanut kollegoiltasi palautetta?

Olen saanut palautetta siitä, että olen auttavainen, kuuntelen ja kyselen aina kuulumisia. Olen vilpittömästi kiinnostunut meidän työntekijöistämme. Minulla on aina aikaa auttaa ja kuunnella. Toivon, että jokainen länsimetrolainen tuntisi itsensä tärkeäksi ja hänellä olisi tunne, että hänestä välitetään ja hän tulisi kuulluksi. Toisinaan pelkkä kuulumisten kysyminen voi olla äärettömän tärkeää. Toivon maailmaan muutenkin enemmän toisista välittämistä, inhimillisyyttä ja positiivisuutta.

Vastavuoroisesti kiitän ja kehun kaikkia kollegoitani mahtavasta työtoveruudesta.

Mitä haluaisit muiden tietävän länsimetrolaisista?

Länsimetro on rakennusprojektin jälkeen yhä olemassa. Meillä on merkittävä asiantuntijatehtävä metroinfran omistajana joukkoliikennetoimijoiden taustalla. Meillä ei ole metronkuljettajia ja metrokalustoa, emmekä vastaa metron aikatauluista tai liityntäliikenteestä, mutta me pidämme hyvää huolta omistamastamme metroinfrasta Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen saakka.

Olemme pieni organisaatio, jossa on huippuasiantuntijoita ja huippuhauskaa porukkaa. Länsimetrolaisten oma huumori on aivan mahtavaa! Länsimetro-projektin aikana työskentelimme isossa toimitilassa, jossa olimme aika hajallaan, emmekä niin tiivisti yhdessä. Projektin päätyttyä muutimme Keilaniemeen pienempiin tiloihin, jonka myötä kohtaamisia ja keskusteluja on enemmän, käymme yhdessä syömässä ja pidämme kahvitaukoja. Mielestäni muutolla on ollut positiivisia vaikutuksia yhteishenkeen ja yhteistyöhön.

Mikä on suosikkiasemasi?

Yksi suosikeistani on Tapiolan metroasema. Tapiolan aseman harjannostajaiset olivat melkein heti aloitettuani työt Länsimetrossa. Mieleeni on jäänyt myös työmaavierailut Tapiolaan ja muistan, kuinka olen lompsinut turvavarusteissa vielä rakennusvaiheessa olevalla metroasemalla ja radalla. Asemasta tuli mielestäni todella hieno Emma-patsaineen, Emman kädenjälkineen ja laiturialueen katossa olevien valaimisien tekniikoineen.

Työmaa-aidoista taiteeksi

Espoon uusin lukio otetaan käyttöön keskiviikkona 7.2.204. Lukio on rakennettu aivan Matinkylän metroaseman kulmille. Metroaseman läntisen sisäänkäynnin kautta on yhteys Tynnyritielle ja Suomenlahdentielle. Lukion lisäksi sisäänkäynnin tuntumassa on myös mm. Matinkylän uimahallin.

Seuraavan lukion Espoossa suunnitellaan nousevan myös metron tuntumaan Kiviruukkiin, metron läntisen päätepisteen Kivenlahden kupeeseen.

Eläinteokset Matinkylän lukion liikuntakentän laidalle ovat syntyneet vanhoista Länsimetron työmaa-aidoista. Kuva: M. Partanen.

Matkustajille metron sisäänkäyntiä tuntemattomampi tila sijaitsee myös Matinkylän lukioalueen yhteydessä. Liikuntakentän laidalla sijaitsee metron huoltoon tarkoitettu tunneli. Huoltotunnelin seinää koristaa lukiolaisten tekemät eläinteokset, joiden takana on myös yhteys metroon. Eläinteokset on tehty Länsimetron vanhoihin työmaa-aitoihin. Syksyllä 2022 Kaitaan lukion kuvataiteen opintojakso toteutettiin katutaideprojektina, jossa opiskelijat saivat suunnitella ja toteuttaa taidetta tulevan lukionsa piha-alueelle. Opintojaksolla opettajina toimivat lukion kuvataideopettaja Heljä Renfors ja katutaitelija Emilio Mäkipää. Länsimetro toimi yhteistyökumppanina lukion taideprojektissa. Lue lisää oppilaiden ja opettajien kurssikokemuksista.

Länsimetron oranssit työmaa-aidat olivat metron rakennusvuosien ajan näktvä osa kaupunkikuvaa asemaympäristöissä. Rakentamisen päätyttyä lukiolaiset loihtivat työmaa-aidoista taidetta. Nämäkin oranssiin aitaan tehdyt eläinteokset löytävät nyt Matinkylän lukion liikuntakentän laidalta. Kuvat: Heljä Renfors.

Tiesitkö, että metroasemilla voi esiintyä?

Useimmilla Länsimetron asemilla on esiintymispaikkoja. Nämä paikat on tarkoitetut pienimuotoisiin ja lyhytaikaisiin (max 2 h) esityksiin, kuten katusoittoon. Paikkoja ei voi varata ennakkoon, vaan niitä voi vapaasti käyttää esiintymiseen paikan ollessa vapaana. Paikat ei ole tarkoitettu yksityisen yrityksen, kaupallisen tuotteen, aatteellisen, uskonnollisen tai poliittisen kannan markkinointiin tai edistämiseen.

Ennen aloittamista ilmoita esiintymisestä metron järjestyksenvalvojalle. Jos asemalla ei ole tavoitettavissa järjestyksenvalvojia, voi esiintymisen aloittaa omatoimisesti. Järjestyksenvalvojilla on oikeus keskeyttää esiintyminen, jos siitä on haittaa aseman toiminnalle.

Länsimetro jakaa mielellään tietoa esiintymisistä asemilla omissa some-kanavissamme, joten Länsimetro kannattaa tägätä some-postauksiin.

Katso listaus esiintymispaikoista ja ilahduta kanssamatkustajia esitykselläsi

Metron uuden radioverkon hankinta etenee neuvotteluvaiheeseen

Metroon hankittavan uuden radioverkon hankinnan neuvotteluihin etenee kolme ehdokasta. Hankinnalla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta.

Kaupunkiliikenteen hallitus (23.1.), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta (18.1.) ja Länsimetron hallitus (24.1.) päättivät kokouksissaan, että metroon hankittavan uuden radioverkon neuvotteluvaiheeseen etenee kolme osallistumishakemuksen jättänyttä ryhmittymää: Elisa Oyj, Telia Finland Oyj sekä ryhmittymä MetroTrust Networks DNA & Edzcom Alliance. Osallistumishakemuksen jätti yhteensä neljä ehdokasta.

Osallistumishakemukset käsiteltiin kahdessa vaiheessa: ensiksi tarkistettiin ehdokkaiden soveltuvuus, ja sen jälkeen osallistumishakemusten osallistumispyynnön mukaisuus. Hakemusten käsittelyyn osallistui yhteensä kymmenen asiantuntijaa. Asiantuntijaryhmä koostui hankintayksikön edustajien työryhmän lisäksi konsulttiyritysten henkilöistä.

Metrossa nykyisin käytössä oleva radioverkko täytyy uusia, jotta se tukee tulevaa junakulunvalvontajärjestelmää. Aiemmin päätettiin, että uusi radioverkko toteutetaan mobiiliverkkoteknologialla, sillä sen nähdään parhaiten soveltuvan uuden junakulunvalvontajärjestelmän sekä metron tarpeisiin.

Hankinta etenee rinnakkain junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen kanssa

Hankinta jatkuu niin, että neuvottelukutsut lähetetään helmikuun aikana, ja alustavat tarjoukset pyydetään toimittamaan huhtikuussa. Helmi- ja maaliskuun aikana neuvotteluihin kutsutut järjestelmätoimittajat tulevat tutustumaan Helsingin metrojärjestelmään.

Hankinta toteutetaan rinnakkain junakulunvalvontajärjestelmän hankinnan kanssa vuosien 2023–2025 aikana. Tavoitteena on saada junakulunvalvontajärjestelmän ratalaiteasennukset valmiiksi vuoden 2029 aikana, ja sen toiminnan mahdollistavan radioverkkojärjestelmän toteutusaikataulu tarkentuu hankintaneuvottelujen aikana.

Radioverkon ja junakulunvalvontajärjestelmän uusimishankkeet ovat osa METKA-hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. METKA on Kaupunkiliikenne Oy:n, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke.

Lisätiedot:

Heikki Viika, hankejohtaja, etunimi.sukunimi@kaupunkiliikenne.fi, puh. 040 664 0879

Kooste hallituksen kokouksesta 20.12.2023

Länsimetron hallitus kokoontui 20.12. Kokouksen alussa kerrottiin ajankohtaisia asioita. Lokakuun kokouksessa päätösasiana olleen junakulunvalvontajärjestelmän hankintapäätös oli tullut lainvoimaiseksi kaikkien hankintayksiköiden osalta. Sammalvuoren varikon liiketoimintasiirron valmistelut ovat käynnissä.

Hallitukselle esiteltiin Sammalvuoren varikon yhtiöittämisen tilannetta ja tarvittavia päätöksiä. Hallitus päätti kutsua ylimääräisen yhtiökokouksen koolle päättämään järjestelyyn tarvittavista toimista. Samalla hallitus päätti osaltaan hyväksyä liiketoimintasiirtoon liittyvät toimet, jotka Länsimetron yhtiökokous oli sen valtuuttanut hyväksymään varsinaisessa yhtiökokouksessaan aiemmin keväällä.

Hallitukselle esiteltiin Länsimetron energiatehokkuuteen liittyviä selvityksiä. Tavoitteena on selvittää eri toteutusvaihtoehtoja, joilla etenkin asemien energiatehokkuutta voidaan kehittää ja näin ollen säästää energiakustannuksia sekä edistää osaltaan esimerkiksi omistajakaupunkien hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumista. Selvitystyötä jatketaan ja mahdollisista energiatehokkuusinvestoinneista päätetään erikseen myöhemmin.

Osana Koivusaaren alueen tulevaisuuden kehitystä esiteltiin hallitukselle Länsimetrolle laadittu hankesuunnitelma uuden läntisen sisäänkäynnin toteuttamiseksi Koivusaaren asemalle. Hankesuunnitelma on pohjana jatkosuunnittelulle ja sille odotetaan vielä omistajakaupunkien ennakkokantaa.

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran 24.1.2024.

Lisätietoja
Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Matias Johansson on Länsimetron vt. toimitusjohtaja 1.1.2024 alkaen

Matias Johansson toimii Länsimetron vt. toimitusjohtajana 1.1.2024 alkaen, kun Ville Saksi jätti tehtävänsä toimitusjohtajana ja siirtyy toisen työnantajan palvelukseen. Vt. toimitusjohtajan nimitys on voimassa siihen saakka, kun uusi toimitusjohtaja nimitetään.

Johansson on toiminut Länsimetron talousjohtajana keväästä 2017 alkaen.

Yhteystiedot
Matias Johansson, puh. 040 590 0313, etunimi.sukunimi(at)lansimetro.fi

Ajantasainen tilannekuva ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa johtamisen kulmakivinä

Ville Saksi on toiminut Länsimetron toimitusjohtajana marraskuusta 2016 alkaen. Seitsemän vuoden mittainen taival tulee päätökseen, kun Saksi siirtyy tammikuussa 2024 toisen työantajan palvelukseen. Länsimetron asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa kuullaan toimitusjohtajan ajatuksia kuluneista vuosista ainutlaatuisen rakennushankkeen johdossa ja Länsimetro Oy:n tehtävässä metroinfran omistajana.

Mikä on ollut toimitusjohtajan työssä mieleenpainuvin hetki?

Seitsemään vuoteen on mahtunut lukuisia tapahtumia, mutta mieleenpainuvimmat hetket ovat ehdottomasti olleet Länsimetron ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti–Matinkylä-osuuden rakentamisen loppuunsaattaminen vuonna 2017 ja toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden valmistuminen vuonna 2022. Konkreettisen lopputuloksen eli tässä tapauksessa matkustajaliikenteen alkamisen näkeminen monivuotisten rakennushankkeiden ja monien vaiheiden jälkeen oli palkitsevaa.

Ville Saksi on toiminut Länsimetron toimitusjohtajana seitsemän vuotta.  Saksi uskoo, että Länsimetrosta matkaan jää monien muistojen lisäksi ratkaisukeskeinen asenne ja yhteistyön merkitys. Saksi kuvattuna vuonnna 2020 Matinkylän metroasemalla. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy.

Mikä on ollut haastavin paikka toimitusjohtajana?

Haastavimmat hetket osuivat alkuvaiheisiini Länsimetron toimitusjohtajana. Samalla kun yritin rakentaa selkeää ja yhtenäistä tilannekuvaa ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti–Matinkylä-osuuden rakentamisen tilanteesta, tutustua uuteen organisaatioon ja johtaa hanketta eteenpäin, niin Länsimetro oli suuren mielenkiinnon kohteena rakentamisen viivästymisen vuoksi. Tämä oli kieltämättä haastava paikka, ja koin riittämättömyyttäkin, sillä vuorokaudessa on vain 24 tuntia käytettävissä.

Kuinka siitä selvittiin ja mitä siitä opit?

Tässä tilanteessa ratkaisevaa oli se, että projektissa lähdettiin rakentamaan tilannejohtamisen mallia, jonka avulla saatiin realistinen ja yhtenäinen kuva rakentamisen tilanteesta. Tilannejohtaminen teki asiat läpinäkyviksi ja auttoi meitä eteenpäin. Rakentamisen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2017.

Tilannejohtamista päätettiin hyödyntää Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisessa. Myös projektin organisaatiomallia, toiminta- ja johtamistapoja kehitettiin toiseen vaiheen rakentamisen alkaessa. Toinen rakennusvaihe saatiin maaliin tarkennetussa hankesuunnitelmassa asetettujen kustannus- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti. Tämä oli mahdollista projektin tehokkaiden toimintatapojen ja tiiviin yhteistyön sekä projektiorganisaation vahvan osaamisen ja kokemuksen ansiosta.

Mikä on ollut yllättävin tilanne?

Yksitäinen mieleeni jäänyt yllättävä hetki on metron kapasiteettiin liittyvä kokous, jossa oli niin kansainvälisiä edustajia kuin eri organisaatioiden ylintä johtoa. Eräästä organisaatiosta johtaja estyi viime hetkellä ja sijaisen saamisessa oli lyhyellä varoitusajalla haasteita. Kokoukseen saapui itsensä ”kikkamieheksi” esitellyt henkilö suoraan ratikan tunkkaustehtävistä. Moneen tilanteeseen sopiva ”kikkamies” on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen.

Hauskana hetkenä on jäänyt mieleeni myös projektin pikkujoulut. Juhlissa on piste, jossa tehtiin kasvoihin glitterkoristeita. Suomalaiseen hieman jäyhään tapaan glitterpisteelle ei ollut tunkua alkuillasta, mutta loppuillasta kaikki olivat glittereissä partojaan myöten. Glittereitä löytyi vielä pitkään työntekijöiden kodeista ja toimistoltamme.

Miten sinua on kuvailtu toimitusjohtajana?
Olen saanut palautetta, että olen positiivinen ja helposti lähestyttävä johtaja. Annan myös asiantuntijoille tilaa ja luotan heidän osaamiseensa. Mikromanageeraus ei kuulu tapoihini.

Mikä on suosikkimetroasemasi?

Ylipäänsä olen todella ylpeä siitä, että kaikki länsimetron asemat ovat täysin erilaisia ilmeeltään. Näyttäviä ja arkkitehtuurisesti ainutlaatuisia asemia saatiin kohtuullisen pienellä rahamäärällä.

Itse pidän erityisesti Urheilupuiston ja Soukan asemista. Urheilupuiston metroaseman sisäänkäyntirakennukset istuvat hauskasti ympäröivään alueeseen. Soukan asemassa puolestaan elävät pintamateriaalit miellyttävät minua. Tutustu Urheilupuiston ja Soukan asemiin.

Saksi nimeää yhdeksi suosikkiasemakseen Urheilupuiston metroaseman. Kuva: Timo Kauppila, Indav Oy.

Mitä haluaisit muiden tietävän Länsimetrosta?

Metro on rakennettu vähintään sadaksi vuodeksi. Länsimetrossa tehdään töitä, jotta metro säilyy toimivana ja turvallisena koko sen elinkaaren ajan. Rakentamisen hintalappua on kauhisteltu, mutta länsimetro on turvallisuudeltaan ja vetovoimaisuudeltaan korkealuokkainen kansainvälisestikin. Uskon aidosti, että investointi metroon maksaa itsensä takaisin ja samalla mahdollistaa kasvavien kaupunkien kehittymisen kestävällä tavalla.

Miten uskot, että länsimetrolaisuus näkyy sinussa esimerkiksi uusissa tehtävissä?

Länsimetrosta matkaan jää varmasti ratkaisukeskeinen asenne ja yhteistyön merkitys. Asiantuntijoissa ja yhteistyössä on voimaa myös haastavissa tilanteissa. Tiimin voima on se, mikä ratkaisee.

Mitä neuvoja antaisit seuraajallesi Länsimetron toimitusjohtajana?

Toimitusjohtajana pääset ainutlaatuiselle näköalapaikalle metroinfran omistamisen ja kehittämisen pariin. Metroinfran ylläpitäminen ja kehittäminen koko sen elinkaaren ajan on vastuullista työtä. Asemaympäristöt kehittyvät ja vaikuttavat metroonkin. Metro on rakennettu siten, että sitä olisi mahdollista jatkaa länsipäästä. Näen myös asemien vetovoimaisuuden ja palveluiden kehittämisessä valtavasti mahdollisuuksia.

Toimitusjohtajana pääset työskentelemään asiantuntevan Länsimetron henkilöstön kanssa. Länsimetrossa on  monipuolista ja ainutlaatuista osaamista metroinfran omistamisen ja kehittämisen eri tehtävistä. Tähän osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen kannattaa satsata jatkossakin.

Toimitusjohtajan tehtävässä on tärkeää myös yhteistyö Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen ja HSL:n kanssa sekä tiiviit suhteet omistajakaupunkeihin Espooseen ja Helsinkiin.

Rakentaminen Länsimetrossa linkittyy tiiviisti kaupunkikehitykseen

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Vaikka Länsimetron rakentamishanke päättyi, rakentamistehtävät Länsimetrossa jatkuvat yhä. Länsimetrolaisten asiantuntijuutta esittelevässä juttusarjassa pääset tällä kertaa tutustumaan rakentamisjohtaja Janne Tuomaan.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Janne Tuoma, espoolainen rakentamistekniikan diplomi-insinööri. Työskentelen rakentamisjohtajana Länsimetrossa. Rakentamisjohtajana vastaan Länsimetron rakentamishankkeista.

Jannen suosikkiasema on Soukan metroasema. Jannen mielestä asema on arkkitehtuurisesti upea kokonaisuus. Aseman oivaltava arkkitehtuuri ja tilataideteos sopivat hyvin Soukan suorakulmaiseen rakennuskantaan ja kohottavat koko alueen ilmettä. Tutustu Soukan metroasemaan.

Matkasi Länsimetroon
Ennen Länsimetroa olen työskennellyt Skanskalla, Lemminkäisellä ja YIT:llä projektipäällikkönä. Viimeisimpänä hankkeena oli Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen maan alle. Ennen tätä olin Talvivaaran kaivoshankkeessa rakennuttamistehtävissä ja toimin myös mm. osasto- ja hankintapäällikkönä. Heti valmistumiseni jälkeen toimin konsulttina.

Länsimetrossa aloitin tammikuussa 2019 Soukan metroaseman rakennuttajapäällikkönä. Tuolloin oli käynnissä Länsimetro-rakennushankkeen toinen vaihe eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen. Kun aloitin, niin louhinnat oli tehty, runkorakentaminen käynnissä ja talotekniikkaurakat alkamassa. Soukan rakennuttajapäällikkönä olennainen tehtäväni oli varmistaa Soukan aseman valmistuminen aikataulussa ja budjetissa. Joulukuussa 2019 aloitin koko Länsimetro-projektin rakentamisjohtajana, jolloin vastuut laajenivat kattamaan kaikkien viiden aseman rakennuttamisen. Myöhemmin vastuulleni tulivat myös sivu-urakat, ratalinja ja Sammalvuoren varikko.

Metro on liikennöinyt Matinkylä–Kivenlahti-osuudella nyt vuoden, mutta Länsimetron rakentaminen ei kuitenkaan ole päättynyt. Länsimetron rakennusprojektit linkittyvät metroradan varren kaupunkikehitykseen ja siihen liittyvien hankkeiden toteuttamiseen, joiden aikataulut ovat yleensä sidoksissa kaavoituksen etenemiseen. Helsingissä Koivusaaren kaava on saanut lainvoiman ja meillä onkin käynnissä Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu. Metrolinjan länsipäässä alkaa jossain vaiheessa Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen, joka toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen yhteyteen. Kaavoituksen edetessä rakennetaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja Finnooseen ja Kaitaalle. Metron kapasiteetin nostohanke edellyttää lisää uusia sähkönsyöttöasemia.

Mikä maanalaisessa rakentamisessa kiehtoo?
Maanalainen rakentaminen on mahdollistaja. Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä infra on perusteltua sijoittaa maan alle, jotta maanpäälliset alueet jäävät asukkaille muuhun käyttöön. Kun ratalinja ei vie tilaa maanpinnalla niin asumiselle ja palveluille on paremmin tilaa. Vaikka maan alle rakentamisessa on omat haasteensa esimerkiksi työmaalogistiikan suhteen, niin hyvänä asiana voi todeta, että rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Mitä tehtäviisi kuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?
Johdan Länsimetron rakentamisen tiimiä. Meidän ydintekemistämme on edistää edelläkin mainittuja rakennusprojekteja. Työpäivieni aikana varmistan, että projektit etenevät ja käyn läpi eri rakennusprojektien tilanteita ja mahdollisia haasteita – missä mennään ja mitkä ovat seuraavat toimenpiteet. Työtäni on johtaa rakennushankkeita aina niiden käynnistämisestä ja hankesuunnitelmien tekemisestä rakentamisen loppuunsaattamiseen sekä takuuvaiheen tehtäviin. Länsimetron asiantuntijoiden lisäksi teen yhteistyötä mm. Espoon ja Helsingin kaupunkien, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen sekä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?
On hienoa nähdä rakennushankkeiden koko elinkaari. Saan olla mukana varhaisesta suunnitteluvaiheesta siihen, kun kohde valmistuu ja näkee konkreettisen lopputuloksen, josta on kaupunkilaisille hyötyä.

Päivittäisessä työssäni nautin monipuolisesta tekemisestä, asioiden yhteensovittamisesta, haastavien tilanteiden ratkaisemisesta ja asioiden etenemisestä.

Mitä haluaisit muiden tietävä työstäsi tai työpaikastasi?
Länsimetro ei ole vain rakennushanke, vaan ylläpidämme ja kehitämme metroinfraa, jotta se säilyy toimivana ja turvallisena. Varmistamme työllämme sen, että metro toimii luotettavasti nyt ja tulevaisuudessa.

Haluaisin myös metron käyttäjien huomaavan, kuinka arkkitehtuurisesti hienoja asemamme ovat.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua?
Minua on kuvailtu ratkaisukeskeiseksi ja kärsivälliseksi. Minulla on asioita eteenpäin vievä ote.