Avainsana: asemataide

Taidematka metrolla Espoonlahteen

19.12.2022

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Toisena on esittelyvuorossa Espoonlahden metroaseman taide.

Espoonlahdessa on Hans Rosenströmin ”Varjot veden pinnalla”

Teoksen sijainti: Espoonlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: valo- ja ääniteos
Taiteilija: Hans Rosenström
Sävellys: Martin Ehrencrona ja Philip | Schneider
Teoksessa laulavat Amanda Bergman, Julia Hanberg, Katinka Fog Vindelev, Troels Abrahamsen, Josephine Philip ja Hannah Schneider.
Tekninen toteutus: Pro Av Saarikko
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Teoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Valokuvio näkyy asemalaiturilla eri aikoina eri viikonpäivinä. Katon keskiosaan ilmestyvän orgaanisen valokuvion liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon.

Teokseen kuuluu myös epäsäännöllisin ajoin ja yllätyksellisesti esiin nousevat äänimaisemat, jotka syntyvät ja kasvavat tilassa, kunnes taas katoavat asemalaiturin ääniin. Samoin kuin teoksen valot, äänetkin kuuluvat eri aikoina eri viikonpäivinä.

Taideteoksen tunnelma on rauhallinen ja meditatiivinen. Se pyrkii aktivoimaan hetkiä, jolloin koemme yhteyden ympäröivään tilaan ja toisiimme.

Espoonlahdessa taideteoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Lisäksi teokseen kuuluu äänimaailma. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy.
Länsimetron metrokartta. Asemat lännestä itään ovat Kivenlahti, Espoonlahti, Soukka, Kaitaa, Finnoo, Matinkylä, Niittykumpu, Urheilupuisto, Tapiola, Aalto-yliopisto, Keilaniemi, Koivusaari ja Lauttasaari.
Kalle Mustonen ”Kulkijat”
Kalle Mustonen
”Kulkijat”
Hans Rosenström ”Varjot veden pinnalla”
Hans Rosenström
”Varjot veden pinnalla”
Taneli Rautiainen ”Sfäärit”
Taneli Rautiainen
”Sfäärit”
Antti Tanttu ”Juurtuminen”
Antti Tanttu
”Juurtuminen”
Leena Nio ”Haavekuvia”
Leena Nio
”Haavekuvia”
Mari Rantanen “Lived Space in Color”
Mari Rantanen
“Lived Space in Color”
Kim Simonsson ”Emma jättää jäljen”
Kim Simonsson
”Emma jättää jäljen”
Grönlund & Nisunen ”Light Weave”
Grönlund & Nisunen
”Light Weave”

Taidematka metrolla Kivenlahteen

16.12.2022

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Ensimmäisenä vuorossa on Kivenlahden metroaseman taideteos.

Kivenlahdessa on Kalle Mustonen ”Kulkijat”

Teoksen sijainti: Kivenlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: puuveistos
Taiteilija: Kalle Mustonen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla. Puiset hahmot ovat kaksi- ja kolmemetriä korkeita. Lämminsävyinen oranssi veistos on vastakohta Kivenlahden vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat ovat orgaanisia ja pyöreitä.

 ”Kulkijat” sijaitsevat Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla kirkkaiden valoputkien loisteessa. Veistoksen lämminsävyinen oranssi on vastakohta Kivenlahden vaaleudelle ja kirkkaudelle. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Teoksen elävää pintaa saa kosketella. Pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista. Kulkijoiden runko on lämpökäsiteltyä mäntyä ja pinta on tervaleppää.

Teoksen toteutusta on tukenut Oy Lunawood Ltd.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Alis on matalampi ja Ylis korkeampi hahmo veistosparista. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Alla olevasta kuvagalleriasta voit katsoa Kalle Mustosen valokuvia Kulkijoiden työvaiheista.

Pienoismallista otettujen mittojen perusteella rungon työpiirrokset tehtiin millimetripaperille. Kuva: K. Mustonen

Rungon materiaaliksi valikoitui lämpökäsitelty mäntypalkki. Kuva: K. Mustonen

Teos syntyi pienehkössä 40 neliömetrin pajassa. Kuva: K. Mustonen

Osa tärkeistä mitoista teipattiin lattiaan. Kuva: K. Mustonen

Moderneinta teknologiaa pajalla edusti laser-linjain. Kuva: K. Mustonen

Isompi hahmo koostuu kuudesta osasta. Kuva: K. Mustonen

Pienemmässä hahmossa on viisi osaa. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on tehty tervalepästä. Kuva: K. Mustonen

Jokainen laudoituksen osa on viistetty ja muotoiltu yksittäin. Kuva: K. Mustonen

Pieni työtila oli käytössä lattiasta kattoon. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on kiinnitetty pitkillä puutapeilla. Kuva: K. Mustonen

Ketjutalja mahdollisti teoksen valmistumisen ilman aputyövoimaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen sisäosat muistuttavat pientä majaa.. Kuva: K. Mustonen

Käsinveistäminen ei ole tehokasta tai nopeaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen fyysinen veistäminen vei yli vuoden. Kuva: K. Mustonen

Teosten pinnassa on erotettavissa eri työkalujen jäljet. Kuva: K. Mustonen

Muodon jatkuvuuden poikkeukset eivät ole virheitä, vaan veistäjän kädenjälkeä, jota teollinen prosessi ei voi toistaa. Kuva: K. Mustonen

Länsimetron metrokartta. Asemat lännestä itään ovat Kivenlahti, Espoonlahti, Soukka, Kaitaa, Finnoo, Matinkylä, Niittykumpu, Urheilupuisto, Tapiola, Aalto-yliopisto, Keilaniemi, Koivusaari ja Lauttasaari.
Kalle Mustonen ”Kulkijat”
Kalle Mustonen
”Kulkijat”
Hans Rosenström ”Varjot veden pinnalla”
Hans Rosenström
”Varjot veden pinnalla”
Taneli Rautiainen ”Sfäärit”
Taneli Rautiainen
”Sfäärit”
Antti Tanttu ”Juurtuminen”
Antti Tanttu
”Juurtuminen”
Leena Nio ”Haavekuvia”
Leena Nio
”Haavekuvia”
Mari Rantanen “Lived Space in Color”
Mari Rantanen
“Lived Space in Color”
Kim Simonsson ”Emma jättää jäljen”
Kim Simonsson
”Emma jättää jäljen”
Grönlund & Nisunen ”Light Weave”
Grönlund & Nisunen
”Light Weave”

Tähtikuviot taivaalla ja Soukan metroaseman sisäänkäynnin katossa 12.12.2022 klo 22.22

12.12.2022

Jokaisella uudella Länsimetron asemalla on ainutlaatuista asemataidetta osana asemien arkkitehtuuria. Taiteen avulla on haluttu lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Taiteesta löytyy myös mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi Soukan metroasemalla Yläkartanontien sisäänkäynnin katossa on kahdeksan tähtikuviota Ursan tähtikartasta taivaanpallon pohjoispuoliskolta. Katselupaikaksi on valittu Espoo ja ajankohdaksi 12.12.2022 kello 22.22. Tähtikuviot on asemoitu asemarakennukseen todellisten ilmansuuntien mukaisesti.

Tähtikuviot ovat

  1. Lohikäärme (Draco),
  2. Pieni karhu (Ursa minor),
  3. Kirahvi (Camelopardalis),
  4. Perseus,
  5. Ajomies (Auriga),
  6. Härkä (Taurus),
  7. Orion ja
  8. Jänis (Lepus).

Voit ladata tähtikuviot myös pdf-tiedostona.

Valokuva: : Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Tähtikuviot ovat yksi osa Soukan asemalla olevaa Taneli Rautiaisen tilataideteos ”Sfäärit”. Teoskokonaisuus muodostuu neljästä osasta, jotka sijoittuvat metroaseman eri tasoille. Teoskokonaisuus kuljettaa matkustajan eri sfäärien läpi maan kuoreen louhitusta metrotunnelista ilmakehän eri kerroksiin ja aina valovuosien päässä oleviin toisiin tähdistöihin. Teoksen eri osat sijaitsevat vertikaalisesti eri kohdissa Soukan metroasemaa

  • Eksosfääri – Tähtikuviot Soukantorin ja Yläkartanontien sisäänkäynneillä,
  • Mesosfääri – Tähdenlennot Soukantorin sisäänkäynnin hissikuilussa,
  • Troposfääri – Pilviverho metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa ja
  • Litosfääri – Kallioleikkaukset metrolaituritasolla Soukantorin puoleisessa hissiaulassa

Lue lisää Taneli Rautiaisen tilataideteoksesta ”Sfäärit”.

Viisi näyttävää taideteosta: Kalle Mustosen ”Kulkijat” Kivenlahdessa

22.12.2021

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Kivenlahden metroaseman asemataide.

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla.

”Matkustajat voivat koskea ”Kulkijoita” ja tuntea teoksen elävän pinnan. Kaksi- ja kolmemetristen puisten hahmojen pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista”, Kalle Mustonen nostaa esille teoksensa yksityiskohtia.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat”. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Oranssit puuveistokset valoisalla metrolaiturilla, Laiturialueen katossa on lukuisia roikkuvia valaisimia.
Kivenlahdessa puinen ja lämpimän oranssinvärinen veistos ”Kulkijat” on vastakohta vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Kuva: Kusti Manninen.

”Kulkijat toimivat vastapainona aseman arkkitehtuurille. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat orgaanisia ja pyöreitä. Vastaparisuus korostaa niin aseman kuin Kulkijoidenkin luonnetta”, Kalle Mustonen kuvailee Kulkijoiden suhdetta aseman arkkitehtuuriin.

Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Kivenlahden katukuvan vaaleus jatkuu metroasemalla viileän rauhallisena tunnelmana.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Kivenlahden metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Valoisa ja sympaattinen Kivenlahti” on katsottavissa myös YouTubesta.

Ala-Kivenlahti ja Ylä-Kivenlahti näkyvät ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimissä

21.12.2021

Kivenlahden ”Kulkijat”-veistoksen hahmot saivat nimeksensä Alis ja Ylis. Matalampi hahmoista on Alis ja korkeampi Ylis. Nimet veistoksen hahmoille valittiin äänestyksellä: Alis ja Ylis saivat peräti 65 prosenttia annetuista äänistä. Yhteensä ääniä annettiin nimiäänestyksessä 1 601 kappaletta. Nimiäänestys oli käynnissä 7.-17.12.2021.

Kuvanveistäjä Kalle Mustosen teoksen nimi on ”Kulkijat”. Veistoksen hahmoista matalampi sai nimeksensä Alis ja korkeampi Ylis. Nimet viittaavat Kivenlahden asuinalueisiin. . Katso video ja tutustu Kivenlahden metroasemaan ja ”Kulkijat”-veistokseen.  Kuva: Kusti Manninen.

Kivenlahtelaiset puhuvat Kivenlahden lempinimillä Ala-Kivenlahti ja Ylä-Kivenlahti, joista käytetään myös lyhenteitä Alis ja Ylis. Näitä nimiä ehdotti kolme henkilöä, ja he perustelivat nimiä seuraavasti:

  • ”Alis-nimeä käytetään ala-kivenlahdesta ja ylis on ylä-kivenlahtea.”
  • ”Kivenlahdesta puhutaan alakivenlahtena ja yläkivenlahtena”.
  • ”Jengi on vain puhunut Yliksest ja Aliksest (Ylä-Kivenlahti ja Ali-Kivenlahti).”

Näin nimet valittiin

Ehdotuksia hahmojen nimiksi kerättiin avoimella haulla 17.11.—2.12.2021. Ehdotuksia tuli yhteensä 208 kappaletta. Annettujen ehdotusten joukosta raati valitsi finaaliin viisi nimiparia, jotka olivat Alis ja Ylis, Antas ja Tyskas, Möhkö ja Mahti, Steni ja Vikke sekä Tullen ja Mennen. Näistä yleisö äänesti suosikkinsa 7.-17.12.2021. Ääniä saatiin yhteensä 1 601.

Raadin puheenjohtaja oli kuvanveistäjä Kalle Mustonen. Raatiin kuuluivat Kivenlahden metroaseman arkkitehtisuunnittelusta vastaavan ALA Architectsin arkkitehti Petteri Littu, Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta projektijohtaja Kimmo Leivo, K-Market Kivenlahden ja K-Market Kivenlahdenkadun kauppias Toni Penttala ja ravintola Wiskarilan ravintoloitsija Pauliina Wiskari. Raadin sihteerinä toimi Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen.

Viisi näyttävää taideteosta: Hans Rosenströmin ”Varjot veden pinnalla” Espoonlahdessa

17.12.2021

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Espoonlahden metroaseman asemataide.

Espoonlahden aseman tunnelmassa on aistittavissa läheisen uimahallin värit, valot ja materiaalit. Kromipinnat imitoivat vedenpinnan väreilyä ja heijastuvaa valoa, kaakelipinnat hohtavat valkoisina, kirkas valkoinen valo valaisee asemalaituria ja uima-altaiden ratakellukkeista tutut värit löytyvät laiturialueen ovista. Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA.

Vesi on elementtinä läsnä myös asemataiteessa. Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Teoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Aika ajoin katon keskiosaan ilmestyvän orgaanisen valokuvion liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon.

Teokseen kuuluu myös epäsäännöllisin ajoin ja yllätyksellisesti esiin nousevat äänimaisemat, jotka syntyvät ja kasvavat tilassa, kunnes taas katoavat asemalaiturin ääniin.

”Halusin tuoda asemalaiturille herkkyyttä ja lämpöä kontrastina kylmiin ja heijastaviin pintoihin. Aloin pohtimaan hyräilevää yksinäistä ääntä, joka toisi tilaan inhimillisyyttä ja tunnelmaa. Yksittäisestä äänestä kasvoi lauluja sisältävä teos.”, kuvailee Hans Rosenström teoksen äänimaisemien syntyä.

Teoksen äänimaisemat ovat säveltäneet Martin Ehrencrona ja Philip & Schneider. Teoksessa laulavat Amanda Bergman, Julia Hanberg, Katinka Fog Vindelev, Troels Abrahamsen, Josephin Philip ja Hannah Schneider.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Espoonlahden metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Aaltoileva ja meditatiivinen Espoonlahti” on katsottavissa myös YouTubesta.

 

Viisi näyttävää taideteosta: Taneli Rautiaisen ”Sfäärit” Soukassa

8.12.2021

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Soukan metroaseman asemataide.

Soukan alueelle tunnusomainen 60-luvun tunnelma ulottuu metroasemalle. Aseman julkisivujen metallilevyjen sävy vaihtelee katselukulmasta ja säästä riippuen. Kiiltävät metallipinnat jatkuvat myös tummissa sisätiloissa. Asemalaiturilla on noin 1300 eri korkeuksiin asennettua valaisinta. Soukan aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA.

Taiteilija Taneli Rautiainen on poiminut vaikutteita aseman taiteeseen 60-luvun historiallisista hetkistä:

”Samaan aikaan kun Soukan asuinaluetta rakennettiin 1960-luvun lopulla, oli avaruuden valloitus kiivaimmillaan. Ensimmäisten asukkaiden muuttaessa Soukkaan vuoden 1968 syksyllä, oli Neil Armstrong matkalla kuuhun. Kuussa käynti ja yleinen kiinnostus maapallon ulkopuoliseen heijastui voimakkaasti aikakauden muotoiluun, arkkitehtuuriin ja liikennesuunnittelun utopioihin.”

Tutustu muiden asemien asemataiteeseen.

Äänestä nimet Kivenlahden ”Kulkijoiden”-hahmoille viimeistään 17.12.2021.

Soukan taideteos sijoittuu vertikaalisesti metroaseman eri kohtiin laituritasolta sisäänkäynnille asti.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Soukan metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Valojen Soukka” on katsottavissa myös YouTubesta.

Teoskokonaisuudessa on neljä eri elementtiä: kallioleikkaus, pilviverho, tähdenlennot ja tähtikuviot.

Molempien sisäänkäyntirakennusten katossa on tähtikuvioita. Soukantorin sisäänkäynnillä on tähtikuvioita taivaanpallon eteläpuoliskolta, Yläkartanontien sisäänkäynnillä pohjoisen taivaan kuvioita. Tähtikuviot on toteutettu valoilla. Tähtikuvioiden lasiset kuvut ovat suomalaisen lasinpuhaltajan käsin värjäämät ja puhaltamat. Kuva. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy.

 

Hissiaulan katossa oleva valolippa muodostaa kuvitteellisen pilviverhon, jonka takaa aurinko paistaa. Taitteiset seinälevyt kuvastavat metrotunnelin louhittuja kallioleikkauspintoja. Kuva. Kusti Manninen, Tunne Productions Oy.

 

Nyt voit äänestää ”Kulkijat”-veistoksen hahmojen nimet!

7.12.2021

”Kulkijat” on kuvanveistäjä Kimmo Mustosen veistos Kivenlahden metroasemalla. Yleisö saa äänestää nimet ”Kulkijat”-veistoksen hahmoille. Äänestysaika on 7.-17.12.2021. Nimet julkistetaan viikolla 51/2021.

”Kulkijoille” kerättiin nimiehdotuksia avoimella haulla 17.11.—2.12.2021. Ehdotuksia tuli yhteensä 208 kappaletta Annettujen ehdotusten joukosta raati valitsi finalistit. Finaaliin pääsivät

  • Alis ja Ylis
  • Antas ja Tyskas
  • Möhkö ja Mahti
  • Steni ja Vikke
  • Tullen ja Mennen

Teoksen nimenä säilyy ”Kulkijat”. Veistoksen hahmot saavat nimiäänestyksessä omat nimensä.

Mikä ehdotuksista on sinun suosikkisi? Äänestä suosikkiasi viimeistään 17.12.2021

 

Oranssit, puiset ja pyöreät veistokset
”Kulkijat” on kuvanveistäjä Kimmo Mustosen veistos Kivenlahden metroasemalla. Katso video Kivenlahden aseman arkkitehtuurista ja taiteesta.

Ehdotusten antajat olivat perustelleet nimiä seuraavasti:

Alis ja Ylis: Alis-nimeä käytetään ala-kivenlahdesta ja ylis on ylä-kivenlahtea. Kivenlahdesta puhutaan alakivenlahtena ja yläkivenlahtena. Jengi on vain puhunut Yliksest ja Aliksest.

Antas ja Tyskas: Nämä ovat vanhojen kylien nimet Stenvikissä.

Möhkö ja Mahti: Ovat juurikin nimien näköisiä.

Steni ja Vikke: Nimet on johdettu Kivenlahden ruotsinkielisestä nimestä Stensvik.

Tullen ja Mennen: Ovat kuin tullen mennen. Viittaa myös metrolla liikkumiseen.

Yhteensä yli 200 ehdotusta ”Kulkijoille”

Raati ilahtui saatujen ehdotusten määrästä ja vaikuttui huolellisista perusteluista.

”Ehdotuksien jättäjät olivat perustelleet nimiä monipuolisesti. Ehdotukset kuvasivat Kivenlahden asuinympäristöä ja sille ominaisia piirteitä. Alueen historia ja nykyhetki kohtasivat ehdotusten joukossa. Myös Kivenlahdessa tuttujen henkilöiden nimet näkyivät ehdotuksissa. Raati päätyi viiteen nimipariin, joista yleisö saa äänestää voittajan. Finalistien joukossa on niin paikallisia kutsumanimiä, historian havinaa, leikkimielisyyttä, ruotsinkielisyyttä kuin metroliikennettä ”, nimiraadin sihteerinä toiminut Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen summaa raatilaisten pohdintoja ja kiittää kaikkia ehdotuksia jättäneitä. Kaikkien ehdotuksia jättäneiden kesken arvottiin Länsimetro-tuotepaketti. Arvonta on suoritettu ja voittajaan on otettu yhteyttä.

Raadin puheenjohtajana toimi kuvanveistäjä Kalle Mustonen. Raatiin kuuluivat Kivenlahden metroaseman suunnittelusta vastaavan ALA Architectsin arkkitehti Petteri Littu, Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta projektijohtaja Kimmo Leivo, K-Market Kivenlahden ja K-Market Kivenlahdenkadun kauppias Toni Penttala ja ravintola Wiskarilan ravintoloitsija Pauliina Wiskari. Raadin sihteerinä toimi Länsimetron viestintäpäällikkö Marianne Partanen.

Viisi näyttävää taideteosta: Antti Tantun ”Juurtuminen” Kaitaalla

29.11.2021

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Kaitaan metroaseman asemataide.

Kaitaan aseman asemalaiturilla matkustajat ottaa vastaan Antti Tantun teos ”Juurtuminen”. Violetti juurien verkosto kulkee laituriseinässä nauhamaisesti lähes koko laiturialueen halki. Graafisesti tyylitellyn teoksen nimi viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi.

”Juurtuminen ei tapahdu hetkessä: tarvitaan aikaa, elämäntapahtumia ja kanssaihmisiä”, taidegraafikko Antti Tanttu kuvailee.

Tutustu muiden asemien asemataiteeseen.

Keksi nimet Kivenlahden ”Kulkijoiden”-hahmoille ja osallistu arvontaan 2.12.2021 mennessä.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Kaitaan metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Juurtumisen Kaitaa” on katsottavissa myös YouTubesta.

Kaitaan asemataideteos on toteutettu laituriseiniin laserilla leikatusta 5 mm alumiinilevystä. Aukoista näkyvä violetti takalevy muodostaa juurien verkoston.

”Tämä teos, kuten mikä tahansa julkinen teos, vaati kompromisseja. Metroaseman teoksen suhteen materiaali oli ennalta määrätty. Myös mm. teoksen sijainti ja valaistus oli huomioitava teosta suunniteltaessa. Yhteistyö arkkitehtien ja rakentajan kanssa sujui erinomaisesti”, Tanttu kertoo.

Kaitaan aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy. Ulkokuoreltaan metallisten rakennusten sisätilojen muodoissa ja väreissä on aistittavissa mäntymetsän tunnelma.

Viisi näyttävää taideteosta: Leena Nion ”Haavekuvia” Finnoossa

26.11.2021

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Ensimmäisenä vuorossa on Finnoon metroaseman asemataide.

Finnoossa Espoon merellisyys ja läheinen lintukosteikko ovat aistittavissa myös metroasemalla. Finnoon metroaseman asemalaiturin seinää värittää Leena Nion figuratiivinen teos ”Haavekuvia”, joka pursuaa lähiympäristön yksityiskohtia. Taideteoksesta löytyy lintuja, kaloja, hyönteisiä ja kasveja. Yksityiskohdissa riittää tutkittavaa jokaiselle matkalle.

Tutustu muiden asemien asemataiteeseen.

Keksi nimet Kivenlahden ”Kulkijoiden”-hahmoille ja osallistu arvontaan 2.12.2021 mennessä.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Finnoon metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Luonnonläheinen Finnoo” on katsottavissa myös YouTubesta.

”Teos käy vuoropuhelua laiturialueen toisella puolella aaltoilevien muotojen kanssa ja muodostaa yhdessä virtaavan tilan, jossa myös ajatukset saavat matkustaa. Tärkeä osuus teoksessa on myös valolla ja varjolla. Mielenkiintoisin yksityiskohta on teoksen hienovireiset väriliukumat ja teoksen muuttuminen katsomiskulman ja etäisyyden mukaan”, Leena Nio kuvailee teoksensa tunnelmaa.

”Metroaseman valtava mittakaava on isoin erottava tekijä muista tekemistäni töistä. Teoksen suunnittelu tapahtui pitkälti tietokoneella ja erilaisten paperileikkausten ja pienoismallien avulla. Todellinen mittakaava oli kuitenkin aivan toisenlainen, joten prosessissa piti osata pitää suuri mittakaava mielessä, vaikka sitä työstettiinkin minikoossa”, Nio kiteyttää ajatuksiaan taiteen tekemisestä metroasemalle.

Merenranta ja lintukosteikko ovat aistittavissa myös Finnoon aseman arkkitehtuurissa. Lähiluonnosta poimitut värisävyt pehmentävät aseman arkkitehtuurin aseman lasi-, metalli- ja betonipintoja. Lintukosteikon kasvillisuus on päässyt julkisivun lasipintoihin.  Finnoon aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy.