Avainsana: design tunne metro

Viisi näyttävää taideteosta: Kalle Mustosen ”Kulkijat” Kivenlahdessa

22.12.2021

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Kivenlahden metroaseman asemataide.

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla.

”Matkustajat voivat koskea ”Kulkijoita” ja tuntea teoksen elävän pinnan. Kaksi- ja kolmemetristen puisten hahmojen pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista”, Kalle Mustonen nostaa esille teoksensa yksityiskohtia.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat”. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Oranssit puuveistokset valoisalla metrolaiturilla, Laiturialueen katossa on lukuisia roikkuvia valaisimia.
Kivenlahdessa puinen ja lämpimän oranssinvärinen veistos ”Kulkijat” on vastakohta vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Kuva: Kusti Manninen.

”Kulkijat toimivat vastapainona aseman arkkitehtuurille. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat orgaanisia ja pyöreitä. Vastaparisuus korostaa niin aseman kuin Kulkijoidenkin luonnetta”, Kalle Mustonen kuvailee Kulkijoiden suhdetta aseman arkkitehtuuriin.

Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ALA-Architects. Kivenlahden katukuvan vaaleus jatkuu metroasemalla viileän rauhallisena tunnelmana.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Kivenlahden metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Valoisa ja sympaattinen Kivenlahti” on katsottavissa myös YouTubesta.

Viisi näyttävää taideteosta: Hans Rosenströmin ”Varjot veden pinnalla” Espoonlahdessa

17.12.2021

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Espoonlahden metroaseman asemataide.

Espoonlahden aseman tunnelmassa on aistittavissa läheisen uimahallin värit, valot ja materiaalit. Kromipinnat imitoivat vedenpinnan väreilyä ja heijastuvaa valoa, kaakelipinnat hohtavat valkoisina, kirkas valkoinen valo valaisee asemalaituria ja uima-altaiden ratakellukkeista tutut värit löytyvät laiturialueen ovista. Aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA.

Vesi on elementtinä läsnä myös asemataiteessa. Asemalaiturilla on Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos ”Varjot veden pinnalla”. Teoksen valot heijastuvat asemalaiturin tummansiniseen kattoon. Aika ajoin katon keskiosaan ilmestyvän orgaanisen valokuvion liike herättää louhitun kallion aaltoilevat muodot eloon.

Teokseen kuuluu myös epäsäännöllisin ajoin ja yllätyksellisesti esiin nousevat äänimaisemat, jotka syntyvät ja kasvavat tilassa, kunnes taas katoavat asemalaiturin ääniin.

”Halusin tuoda asemalaiturille herkkyyttä ja lämpöä kontrastina kylmiin ja heijastaviin pintoihin. Aloin pohtimaan hyräilevää yksinäistä ääntä, joka toisi tilaan inhimillisyyttä ja tunnelmaa. Yksittäisestä äänestä kasvoi lauluja sisältävä teos.”, kuvailee Hans Rosenström teoksen äänimaisemien syntyä.

Teoksen äänimaisemat ovat säveltäneet Martin Ehrencrona ja Philip & Schneider. Teoksessa laulavat Amanda Bergman, Julia Hanberg, Katinka Fog Vindelev, Troels Abrahamsen, Josephin Philip ja Hannah Schneider.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Espoonlahden metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Aaltoileva ja meditatiivinen Espoonlahti” on katsottavissa myös YouTubesta.

 

Viisi näyttävää taideteosta: Leena Nion ”Haavekuvia” Finnoossa

26.11.2021

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Ensimmäisenä vuorossa on Finnoon metroaseman asemataide.

Finnoossa Espoon merellisyys ja läheinen lintukosteikko ovat aistittavissa myös metroasemalla. Finnoon metroaseman asemalaiturin seinää värittää Leena Nion figuratiivinen teos ”Haavekuvia”, joka pursuaa lähiympäristön yksityiskohtia. Taideteoksesta löytyy lintuja, kaloja, hyönteisiä ja kasveja. Yksityiskohdissa riittää tutkittavaa jokaiselle matkalle.

Tutustu muiden asemien asemataiteeseen.

Keksi nimet Kivenlahden ”Kulkijoiden”-hahmoille ja osallistu arvontaan 2.12.2021 mennessä.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Finnoon metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Luonnonläheinen Finnoo” on katsottavissa myös YouTubesta.

”Teos käy vuoropuhelua laiturialueen toisella puolella aaltoilevien muotojen kanssa ja muodostaa yhdessä virtaavan tilan, jossa myös ajatukset saavat matkustaa. Tärkeä osuus teoksessa on myös valolla ja varjolla. Mielenkiintoisin yksityiskohta on teoksen hienovireiset väriliukumat ja teoksen muuttuminen katsomiskulman ja etäisyyden mukaan”, Leena Nio kuvailee teoksensa tunnelmaa.

”Metroaseman valtava mittakaava on isoin erottava tekijä muista tekemistäni töistä. Teoksen suunnittelu tapahtui pitkälti tietokoneella ja erilaisten paperileikkausten ja pienoismallien avulla. Todellinen mittakaava oli kuitenkin aivan toisenlainen, joten prosessissa piti osata pitää suuri mittakaava mielessä, vaikka sitä työstettiinkin minikoossa”, Nio kiteyttää ajatuksiaan taiteen tekemisestä metroasemalle.

Merenranta ja lintukosteikko ovat aistittavissa myös Finnoon aseman arkkitehtuurissa. Lähiluonnosta poimitut värisävyt pehmentävät aseman arkkitehtuurin aseman lasi-, metalli- ja betonipintoja. Lintukosteikon kasvillisuus on päässyt julkisivun lasipintoihin.  Finnoon aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy.

Matka Länsimetron salaisiin tiloihin – tunnetko jo lännen metroarkkitehtuurin uniikit yksityiskohdat?

1.3.2021

Jättiprojekti Espoossa etenee aikataulussa. Maailman moderneimman metron rakentajat näyttävät sinulle maanalaiset salaiset tilansa. Metroarkkitehtuuri saa inspiraationsa aseman ympäristöstä ja historiasta.

Länsimetron metroasemasta matkustajalle näkyy vain noin kolmasosa aseman tiloista: laiturialue, hissit, liukuportaat ja sisäänkäynnit. 2/3 metroaseman tiloista on matkustajien katseilta piilossa. Näissä tiloissa on modernin metron vaatimaa talotekniikkaa ja järjestelmiä, jotka tekevät länsimetrosta yhden maailman nykyaikaisimmista ja turvallisimmista metroista.

Kun metromatkustajana seisot asemalaiturilla, näet vain osan metroaseman tiloista. Havainnekuva Espoonlahden metroaseman asemalaiturilta. Kuva: ALA Architects

Matka Länsimetron salaisiin tiloihin -video tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkista maanalaiselle metrotyömaalle ja pääset tutustumaan Länsimetron salaisiin tiloihin, jotka tulevat aina olemaan matkustajien katseilta piilossa.

Modernimetrojärjestelmä vaatii paljon tilaa. Soukan aseman tilat ulottuisivat Kauppatorilta Tuomiokirkon taakse, jos aseman toisi Helsingin keskustaan. Kuilut nousisivat Tuomiokirkon kupolin tasolle. Maan alla ei ole avointa tilaa, kuten Senaatintorilla, vaan rakennusmateriaalit on vietävä maan alle ahtaiden kuilujen ja aukkojen kautta. Kuvitus: CJN ja Pohjoisranta BCW

Rakentaminen etenee aikataulussa

Matinkylä–Kivenlahti-osuudella rakennetaan seitsemän kilometriä pitkä ratalinja ja viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko.  Metro kulkee myös tällä osuudella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa.  Rakennustyöt ovat käynnissä koko hankkeen laajuudella ja testausvaihe on jo alkanut. Projekti etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Koeajot osuudella alkavat 2021 syksyllä. Tavoitteena on, että Matinkylä–Kivenlahti-osuus luovutetaan operaattori HKL:n käyttöön ja liikenne osuudella voisi alkaa 2023 aikana. Seuraa rakentamisen etenemistä ja testausten edistymistä Länsimetron verkkosivulta.

Miten Otaniemen kuuluisa lehmuskuja tulee esille Aalto-yliopiston asemalla?

Jokaiselle uudelle Matinkylä–Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Arkkitehtuurisesti jokainen Länsimetron asema on uniikki kokonaisuutensa. Asemien maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa. DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarja vie sinut inspiroivalle metromatkalle jo liikenteellä olevalle osuudelle Lauttasaaresta Matinkylään. Metroarkkitehtuuriin syventyvän videosarjan ovat tuottaneet yhteistyössä Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat.

Metroliikennettä Espoossa jo kolme vuotta – metroasemat alueidensa ikonisia tunnusmerkkejä

17.11.2020

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen. Osuus Ruoholahdesta Matinkylään avattiin liikenteelle marraskuussa 2017. Keskiviikkona 18.11. vietetään liikenteen alkamisen kolmivuotispäivää.

Matkustajakokemus parani merkittävästi, kun Matinkylän metroaseman toinen sisäänkäynti ja samalla liikenteellä olevan metron läntisin sisäänkäynti avattiin matkustajille 1.10.2020. Sisäänkäynti sijoittuu Tynnyripuiston alueelle Iso Omenan kauppakeskuksen länsipuolelle. Muun rakentamisen edettyä alueella sisäänkäynti voitiin nyt avata matkustajakäyttöön. Urheilupuiston asemalla matkustajille avattiin alun perin pelastuslaitoksen käyttöön suunniteltu itäinen sisäänkäynti helmikuussa 2020. Vastaavasti Tapiolan aseman eteläinen sisäänkäynti avattiin matkustajille keväällä 2019 muun rakentamisen alueella edettyä.

Investointihankkeena on toteutettu myös Matinkylän huoltotunneliin yhteisväestönsuoja, joka sai käyttöönottoluvan tammikuussa 2020 sekä monia muita käytettävyyden parantamishankkeita.

Vuoden 2019 tietojen mukaan kolme suosituinta metroasemaa Ruoholahti–Matinkylä-osuudella olivat Matinkylä (29 100 käyttäjää päivässä), Lauttasaari (23 100) ja Aalto-yliopisto (19 200).

”Länsimetro on osoittanut kolmen vuoden aikana, että metroliikenteen edellyttämät järjestelmät ja infra kokonaisuudessaan toimii luotettavasti, turvallisesti ja varmasti. Olemme saaneet myös positiivista palautetta asemien arkkitehtuurista ja ilmeestä”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi Länsimetron asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus.  Länsimetron ykkösvaiheen asemista on tehty videosarja, jossa avataan arkkitehtuurin yksityiskohtia ja asemien erityispiirteitä. Erityisesti asemien valaistus on saanut positiivista huomiota ja palkittu alan kilpailuissa.

Metro on mahdollistanut uuden kaupunkirakenteen syntymisen asemien yhteyteen sekä Helsingissä että Espoossa. Esimerkiksi Tapiolassa rakentaminen on jatkunut kiivaana vielä metroliikenteen aloittamisen jälkeen. Investointien suuruutta kuvaa muun muassa Lähi-Tapiolan investoiminen Tapiolan aseman läheisyyteen noin 0,5 miljardilla eurolla. Kaiken kaikkiaan länsimetron vaikutusalueelle arvioidaan saatavan noin 70 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä.

Kakkosvaiheen rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen on käynnissä ja etenee aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti. Myös toisen vaiheen asemien arkkitehtuuriin ja ilmeeseen panostetaan. Jokaiselle asemalle on tulossa aseman identiteettiä vahvistava taideteos.

Liikenteellä olevalla Länsimetron osuudella Länsimetro Oy vastaa infran ja järjestelmien toimivuudesta ja turvallisuudesta ja valvoo, että tarvittavat huollot ja ylläpitotehtävät tehdään suunnitellusti. Huollosta ja ylläpidosta vastaa HKL, joka myös vastaa metroliikenteestä.

DESIGN.TUNNE.METRO -videot YouTubessa.

Kuvia Ruoholahti–Matinkylä-osuuden asemista.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden asemahavainteet.

Facebook Livessä keskustellaan Länsimetron metroasemien arkkitehtuurista perjantaina 20.11.2020 klo 14

16.11.2020

Länsimetro ja Espoon Kaupunkitapahtumat tuottivat yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Perjantaina 20.11.2020 klo 14 matka jatkuu, kun metroasemien arkkitehtuurista ja videosarjasta keskustellaan Länsimetron Facebook Livessä. Livessä keskustelemassa ovat videosarjan toimittaja Riku Rantala, Länsimetron arkkitehtuurin pääsuunnittelija Hannu Mikola ja Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola.

Tallenne Facebook Livestä katsottavissa Länsimetron Facebook-sivulta. (linkki lisätty 20.11.2020)

Lähetä kysymyksesi etukäteen tai kysy Facebook Livessä

Mitä sinä haluaisit tietää Länsimetron asemien arkkitehtuurista? Onko sinulla kysyttävää DESIGN. TUNNE. METRO. -videoista? Voit lähettää kysymyksesi ennakkoon viestinta(at)lansimetro.fi tai esitä kysymyksesi some-kanavissamme. Kysymyksiä voi esittää myös Facebook Liven aikana. Katso vastauksia Länsimetrosta usein kysyttyihin kysymyksiin verkkosivuilta. Jos kaikkiin kysymyksiin ei ehditä vastata Facebook Liven aikana, vastaamme niihin tallenteen kommenteissa seuraavan viikon aikana.

Julkinen tila saa herättää elämyksiä ja olla näyttävä – uusi videosarja avaa Länsimetron kahdeksan aseman tarinan arkkitehtuurin ja taiteen näkökulmasta

13.11.2020

Keskiviikkona 18.11.2020 tulee kuluneeksi kolme vuotta Länsimetron Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenteen alkamisesta ja kahdeksan uuden aseman käyttöönotosta. Toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaavien modernien teknisten järjestelmien lisäksi uusien asemien arkkitehtonisessa suunnittelussa otettiin alusta alkaen huomioon asemien erilaiset käyttäjäryhmät, aseman sijainti ja valaistus. Jokainen kahdeksasta asemasta on oma uniikki kokonaisuutensa, jonka maanalaiset tilat käyvät vuoropuhelua maanpäällisen asemaympäristön ja sen ominaispiirteiden kanssa.

Länsimetro Oy ja Espoon Kaupunkitapahtumat ovat tuottaneet yhteistyössä metroarkkitehtuuriin syventyvän kahdeksanosaisen DESIGN. TUNNE. METRO. -videosarjan, joka vie katsojan inspiroivalle metromatkalle Lauttasaaresta Matinkylään. Toimittaja Riku Rantala kertoo videoilla muun muassa, miten Otaniemen kulttuurihistoriallisesti merkittävä lehmuskuja huomioitiin suunnittelussa, kuinka Lauttasaaren purettu ikoninen vesitorni näkyy metroasemalla ja miksi Tapiolan asema on hohtavan valkoinen.

 
Videoihin DESIGN.TUNNE.METRO. Rikun Rantalan opastuksella voi tutustua YouTubesta. 


Metro on käyttäjilleen arkinen kulkuväline ja videosarja kehottaa suuntaamaan katseen tämän arjen näyttämön estetiikkaan ja pieniin, mietittyihin yksityiskohtiin. Länsimetron asemat ovat kaikille kaupunkilaisille avoimia kulttuurikohteita.

Kaupunkitapahtumat Espoo: www.espoo.fi/kaupunkitapahtumat
Metroasemien esittelyt: www.lansimetro.fi/asemat/