Avainsana: juurtuminen

Viisi näyttävää taideteosta: Antti Tantun ”Juurtuminen” Kaitaalla

29.11.2021

Jokaiselle uudelle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Viisi näyttävää taideteosta -juttusarjassa tutustutaan jokaisen aseman taideteokseen. Vuorossa on Kaitaan metroaseman asemataide.

Kaitaan aseman asemalaiturilla matkustajat ottaa vastaan Antti Tantun teos ”Juurtuminen”. Violetti juurien verkosto kulkee laituriseinässä nauhamaisesti lähes koko laiturialueen halki. Graafisesti tyylitellyn teoksen nimi viittaa paikoilleen asettumiseen ja asuinympäristön muuttumiseen tutuksi.

”Juurtuminen ei tapahdu hetkessä: tarvitaan aikaa, elämäntapahtumia ja kanssaihmisiä”, taidegraafikko Antti Tanttu kuvailee.

Tutustu muiden asemien asemataiteeseen.

Keksi nimet Kivenlahden ”Kulkijoiden”-hahmoille ja osallistu arvontaan 2.12.2021 mennessä.

DESIGN. TUNNE. METRO. -videolla katsoja saa ensikosketuksensa Kaitaan metroasemaan, arkkitehtuuriin ja taiteeseen. ”Juurtumisen Kaitaa” on katsottavissa myös YouTubesta.

Kaitaan asemataideteos on toteutettu laituriseiniin laserilla leikatusta 5 mm alumiinilevystä. Aukoista näkyvä violetti takalevy muodostaa juurien verkoston.

”Tämä teos, kuten mikä tahansa julkinen teos, vaati kompromisseja. Metroaseman teoksen suhteen materiaali oli ennalta määrätty. Myös mm. teoksen sijainti ja valaistus oli huomioitava teosta suunniteltaessa. Yhteistyö arkkitehtien ja rakentajan kanssa sujui erinomaisesti”, Tanttu kertoo.

Kaitaan aseman arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa PES-Arkkitehdit Oy. Ulkokuoreltaan metallisten rakennusten sisätilojen muodoissa ja väreissä on aistittavissa mäntymetsän tunnelma.

Länsimetron jatkeen taideteokset valmistuneet – liikenne alkamassa 2023

18.11.2021

Länsimetron uusien asemien taide on valmistunut. Jokaisella viidellä asemalla on aseman arkkitehtuuriin sopiva teos. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. 

Tällä hetkellä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja metrolinjalla on käynnissä eri järjestelmien toiminnallisuuden testaaminen erilaisissa poikkeustilanteissa. Liikenteen Matinkylästä Kivenlahteen arvioidaan alkavan vuoden 2023 aikana. Metroliikenne Matinkylään alkoi tasan neljä vuotta sitten 18.11.2017.

Taideteokset edustavat taiteen eri muotoja. Teoksen on myös istuttava aseman arkkitehtuurin ja oltava helposti ylläpidettävä ja huollettava. Taide lisää asemien viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, mutta sillä on myös koko aseman suunnitteluun liittyviä tehtäviä – se parantaa metrossa suunnistamista auttamalla matkustajaa erottamaan asemat toisistaan.

”Kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät metroa joka päivä. Myös yhä useampi matkailija tulee Espooseen metrolla. Metroasema on käyntikorttimme ulospäin ja tuo arkeen viihtyisyyttä. Taiteella on hyvin vahva rooli asemien vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden tuojana”, kertoo kulttuurijohtaja Susanna Tommila Espoon kaupungilta.

Teokset toteutettiin taiteilijoiden, arkkitehtien ja asemaurakoitsijoiden yhteistyönä osana asemien rakennusurakoita.

”On ollut hienoa olla mukana taidehankkeessa. Prosessi on ollut pitkä ja kiinnostava alkaen taiteilijavalinnoista ja päättyen teosten valmistumiseen. Yhteistyö asemien arkkitehtien kanssa on sujunut mallikkaasti”, toteaa hankkeen taidekoordinaattori Jaakko Niemelä. 

Teokset sijoittuvat pääosin asemalaiturille, jossa ne ovat nähtävillä myös metrojunasta.

”Pidimme tärkeänä saada länsimetron kakkosvaiheen asemille taiteen eri muotoja ja etsimme kultakin taiteilijalta uudenlaisia avauksia. Samalla teokset edustavat kiinnostavalla tavalla tekijöidensä muuta tuotantoa. On hienoa, että taide haluttiin tuoda näin merkittäväksi osaksi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuutta”, toteaa EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama.

Tutustu asemien taiteilijoihin ja teoksiin.

Kivenlahti–Matinkylä-osuudella metroliikenne alkaa vuonna 2023. Jokaisella uudella asemalla on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. DESIGN. TUNNE. METRO. -videoilla katsoja saa ensikosketuksensa uusiin ainutlaatuisiin metroasemiin. Videot ovat katsottavissa myös YouTubessa.

Lisätietoja:

Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja, Satu Linkola, satu.linkola(at)lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu liikennöitsijälle lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi  @metrorakentuu

 

”Asemat kertovat alueen tarinaa” – Länsimetrossa on meneillään jättimäinen julkisen taiteen projekti

9.6.2021

Länsimetron uudet asemat tarjoavat käyttäjilleen myös taidetta eri muodoissa. Teoksilla halutaan tuottaa iloa, kertoa asemien ympäristöstä ja tukea alueen identiteettiä.

Kun liikenne Länsimetron kakkosvaiheessa käynnistyy vuonna 2023, valot heijastuvat Espoonlahden aseman katossa kuin väreilevän veden pinnasta. Ajoittain matkustajat kuulevat myös äänitaidetta: hyräilystä lauluksi kasvavaa ihmisääntä tai aaltojen ääntä muistuttavaa kuoroa.

”Mietin, mikä voisi tuoda tilaan lisämerkityksen: minua kiehtoo ihmisääni, sen lämpö ja läsnäolo”, kertoo Espoonlahden valo- ja ääniteoksen Varjot veden pinnalla suunnitellut taiteilija Hans Rosenström.

Hans Rosenströmin valo- ja ääniteos liittyy kiinteästi aseman sinisävyiseen arkkitehtuuriin. Asema kuvattu maaliskuussa 2021. Kuva: J-P. Olli.

 

Rosenström on yksi viidestä taiteilijasta, joiden töitä parhaillaan toteutetaan rakenteilla oleville metroasemille. Vuonna 2018 käynnistetty projekti on merkittävä julkisen taiteen hanke sekä Espoon että koko valtakunnan mittakaavassa.

”Tämähän on ihan jättimäinen verrattuna niihin julkisen taiteen hankkeisiin, joita yleensä teemme. Metroon pääsee niin moni ihminen, se on aidosti kaikille mahdollinen tapa kohdata taidetta. On tärkeää tuoda ihmisten arkeen tätä kädenjälkeä”, sanoo Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila.

Espoossa on hyväksytty vuosi sitten julkisen taiteen periaatteet, joissa käsitellään esimerkiksi julkisen taiteen roolia, laatuvaatimuksia ja rahoitusmalleja. Länsimetron taiteen kustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa.

”Länsimetron yhteydessä puhutaan promillesta hankkeen kustannuksista, ja silläkin on saatu mahtavia teoksia. Yritämme kaikin tavoin tehdä ihmisten liikkumisesta, elämästä ja arkiympäristöstä viihtyisää taiteen avulla”, Tommila kertoo.

Länsimetron kakkosvaiheen aikataulu pitää

Länsimetron kakkosvaiheen eli Matinkylän ja Kivenlahden välin rakentamisen kokonaisvalmius oli kesäkuussa jo 89 prosenttia.

Testausvaihe on alkanut yksittäisten komponenttien pistetestauksista, joista edetään vähitellen kokonaisten järjestelmien testaamiseen. Eri järjestelmiä kuuluu Länsimetroon kaikkiaan 52.

Tähän mennessä on testattu esimerkiksi varavoimakoneita ja savunpoistopuhaltimia.

Liikennöinti alkaa suunnitelmien mukaan 2023, ja Länsimetro luottaa aikataulun pitävyyteen.

”Kulkijat” asennettuna ja suojattuna Kivenlahden asemalla. Teospari muodostuu Kalle Mustosen puisista humoristisista hahmoista.

Länsimetron taidehankinnat ovat omassa mittaluokassaan myös saavuttamansa yleisön perusteella. Yhteen metrojunaan mahtuu kolmen ison raitiovaunun, kymmenen kaupunkibussin tai 300 henkilöauton verran matkustajia. Länsimetron asemilla liikkuu siis päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Taideprojektia pohjustettiin jo Länsimetron ykkösvaiheessa Tapiolassa, Keilaniemessä ja Niittykummussa. Näistä vahvimmin on noussut esiin Tapiolan metroasemalle hankittu Kim Simonssonin Emma-veistos, josta on tullut toivotunlainen Tapiolan symboli.

Suunnistusapua ja yhteistä identiteettiä

Metroasemien taiteella on monenlaisia vaikutuksia, sekä korkealentoisia että käytännöllisiä. Käytännöllisimmillään taideteokset auttavat asemien käyttäjiä suunnistamaan maan alla. Tutkimuksista tiedetään, että taide-elämykset jopa edistävät ihmisten fyysistä terveyttä.
Taide on Länsimetron arkkitehtipääsuunnittelija Hannu Mikolan mukaan oleellinen osa asemakokonaisuutta eli sitä mitä matkustajille tarjotaan kyydin lisäksi.

”Meillä on erityinen vastuu siitä, että ympäristön pitää olla korkealuokkainen ja viihtyisä. Se voi ehkä ajan oloon tarjota myös uusia näkökulmia rakenteita ja teoksia katsellessa”, sanoo Mikola.

Antti Tantun teos ”Juurtuminen” Kaitaan asemalla toukokuussa 2021.

Metroasemien taide lisää myös käyttäjien turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa paikallista identiteettiä.

”Taide peilaa asuinympäristöä ja siellä asuvia ihmisiä, mutta myös synnyttää yhteistä identiteettiä”, sanoo kulttuurijohtaja Tommila.

Taiteen on siis istuttava alueen ja sen metroaseman arkkitehtuuriin, korostaa Länsimetron viestintäjohtaja Satu Linkola.

”Kerromme näillä asemilla alueen tarinaa ja taiteen pitää sopia tähän tarinaan. Haluamme luoda viihtyisyyttä ja vau-efektiä sekä herättää tunteita – mielihyvää, ylpeyttä ja iloa”, listaa taidevalinnat tehneeseen työryhmään kuuluva Linkola.

Taidetyöryhmässä ovat olleet mukana Länsimetron Oy:n edustajien lisäksi kakkosvaiheen asemien pää- ja arkkitehtisuunnittelijat, Pilvi Kalhama Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, kulttuurijohtaja Susanna Tommila ja taidekoordinaattorina hankkeessa toimiva kuvataiteilija Jaakko Niemelä.

Niemelän mukaan taiteilijoita alettiin valita siinä vaiheessa, kun asemien pintaratkaisut alkoivat olla selvillä.

”Arkkitehdeiltä tuli ehdotuksia taiteilijoista, työryhmä toi esiin omia ehdotuksiaan. Tavoitteena oli, että joka asemalle tulisi vähän erilaista toteutustekniikkaa. Mukaan haluttiin myös espoolaisia taiteilijoita”, kertoo Niemelä.

Ideaalitilanteessa taiteilija ja aseman rakentaminen pystyvät pelaamaan yhteen, kuvaa Hannu Mikola.

”Se puoli onkin onnistunut hienosti: kun työt on esitelty omasta kohteestaan kiinnostuneille ja vähän mustasukkaisille rakentajille, he ovat ottaneet ne hienosti vastaan ja lähteneet viemään eteenpäin”, Mikola sanoo.

Maalauksia, veistoksia, tilataidetta

Länsimetron asemat on teemoitettu lähtien alueen maanpäällisestä historiasta, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta. Näin esimerkiksi Finnoon asemalle on poimittu luontoaiheita ja sinne on tulossa Leena Nion teos Haavekuvia, jonka aihepiiri liittyy läheiseen lintukosteikkoon.

Finnoon asemalaiturilta löytyy Leena Nion teos ”Haavekuvia”, jonka yksityiskohdat löytyvät merenrannan luonnosta.

Taidekoordinaattori Niemelän mukaan asemalle haluttiin teos 90 metriä pitkälle seinäpinnalle.

”Leena tunnetaan kerroksellisesta, abstraktia ja esittävää yhdistävästä tyylistä. Arkkitehti ehdotti teokseen leikkaustekniikkaa, jolla työ toteutettiin”, kertoo Niemelä.

Kaitaan aseman on suunnitellut sama arkkitehtitoimisto PES-arkkitehdit kuin Finnoon, ja seinäpinnat ovat samantyyppiset. Aseman taideteos on Antti Tantun Juurtuminen.

”Juurtuminen tapahtuu hitaasti, kun ihmiset muuttavat alueelle. Juuret maan alla ovat myös yksi työn ajatus. Antti on graafikko ja piirtäjä, hän alkoi tehdä graafista kuvaa, joka valaistaan sisältä päin”, Niemelä kuvaa.

Metroasema on valtava rakennus, josta vain kolmannes näkyy matkustajille. Jos vaikkapa Soukan metroasema sijoitettaisiin Helsingin Senaatintorille, se ulottuisi Tuomiokirkosta kaupungintalon yli Esplanadille. Soukan asemalla matkustajat kohtaa Taneli Rautiaisen tilataideteos Sfäärit.

”Teos on levittäytynyt laajasti, neljään eri tasoon asemalla. Siinä mennään led-valoilla tehdyn tähdenlennon läpi, siihen kuuluu valolla tehty pilviverho ja alimpana kallioleikkaus.”

Yksityiskohta Taneli Rautiaisen teoksesta ”Sfäärit” Soukan asemalla. Teoksen eri osat ulottuvat aseman eri tiloissa metrolaiturilta sisäänkäynnille asti.

Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemien arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto ALA, jonka töitä ovat Keilaniemen ja Aalto-yliopiston metroasemien lisäksi myös keskustakirjasto Oodi Helsingissä.

Kivenlahden pääteaseman tyyli on viileän rauhallinen, ja viileyden vastapainoksi matkustajia odottaa siellä Kalle Mustosen puinen veistos Kulkijat. Veistoksessa esiintyy kaksi humoristista abstraktia hahmoa, joille on tarkoitus järjestää nimikilpailu.

 Kivi herää eloon valon avulla

Espoonlahden asema sijoittuu suoraan kauppakeskuksen alapuolelle. Sen arkkitehtuurissa on heijasteltu ympäröiviä urheilutiloja ja -alueita.

”Arkkitehtitoimisto ALA haki teemoitusta nimenomaan uimahallista. Sain briiffauksen arkkitehtien ajatuksista, ja niistä syntyi kaksi kantavaa ideaa tunnelmasta. Jo toimeksiannossa lähtökohtana oli, että työtä lähestyttäisiin ääniajatuksella”, kuvaa taiteilija Rosenström.

Äänen käytöllä julkisessa tilassa on hänen mukaansa omat haasteensa: toistuva ääni voi olla enemmän häiritsevä kuin rauhoittava.

Niinpä Martin Ehrencronan ja Amanda Bergmanin laulu tulee pyörimään asemalla, mutta ei jatkuvasti vaan arvaamatta silloin tällöin. Myös kuoron ihmisäänillä tuottama aaltoääni tulee vuorotellen ilmestymään ja katoamaan.

”Äänen kanssa olen tehnyt paljon töitä, mutta en mitään tällaista. Olen aina käyttänyt säveltäjiä apuna, ja Espoonlahden työ on inspiroinut minua myös uusiin teoksiin.”

Asemalla oli Rosenströmin mukaan hieman kolkko tunnelma, jota hän halusi lämmittää. Heijastavan lipan yläpuolella on louhittu katto, jonne on mielekästä heijastaa valoa.

”Valon avulla leikimme stabiilin kiven kanssa, se alkaa elää ja muodostuu veden pinnaksi. Katto valaistaan maagisesti, valo ja ääni vaihtavat paikkaa, ilmestyvät ja katoavat. Näin ne, jotka käyttävät asemaa päivittäin eivät koe sitä samankaltaisena. Joka aamu kello kahdeksan asema on joko vähän erilainen tai neutraali.”

Taideteosten toteutuksessa on omat haasteensa, kun työt pitää yhdistää valtavan monitahoiseen infrastruktuuriprojektiin. Länsimetro ei ole pelkästään massiivinen rakennus- vaan myös talotekniikka- ja automaatiohanke.

Rosenströmin mukaan hänen työnsä on sujunut ihan hyvin ottaen huomioon, kuinka suuri hanke on kyseessä. Työ on tarkoitus masteroida metroaseman tilaan kesäkuussa, kun aseman muut työt ovat valmistuneet. Äänitykset ja valokuviomateriaali ovat jo valmiina.

Kuulostaa mielettömän hienolta, kommentoi kulttuurijohtaja Tommila kuullessaan Rosenströmin kuvauksen.

”Mutta siitä ei ollut epäilystäkään, kun tiesi kyseessä olevat taiteilijat.”

Teksti: Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 9.6.2021 MustReadissä.

Kurkkaa metrotyömaalle: Taide näkyy jo metroasemilla

22.1.2021

Jokaiselle Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalle tulee taidetta osaksi aseman arkkitehtuuria. Taiteen avulla halutaan lisätä asemien vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja tunnistettavuutta. Asemille tulee taidetta eri muodoissa: valoa, ääntä, maalauksia ja kuvanveistoa. Lue lisää asemataiteesta ja tutustu teoksiin. Katso myös video taideteoksista.

Taideteokset alkavat jo näkyä tulevilla metroasemilla. Alta pääset kurkistamaan, mille metroasemilla näyttää taiteen osalta.

Kuvassa näkyy Leena Nion Haavekuvia-teos, jonka paneeleissa on mm. joutsen, kukka ja simpukka.

Finnoon metroasemalle tulee Leena Nion figuratiivinen ”Haavekuvia”-teos, jonka paneelit on asennettu asemalaiturille. Teoksen kuvia yhdistää meriaihe ja sen yksityiskohdat ovat merenrannan luonnosta. Nion teoksen etenemistä voi seurata Instagramissa (Leena Nion @Instagram) Kuva: Leena Nio.

Kuvassa näkyy Antti Tantun Juurtuminen-teoksen juuria metrolaiturin seinässä.

Kaitaan metroasemalle tuleva Antti Tantun ”Juurtuminen”-teos on jo asennettu. Teos on graafisesti tyylitelty juurien verkosto, joka kulkee lähes koko laiturialueen mitalla. Tanttua voi seurata Instagramissa  (Antti Tanttu @Instagram) Kuva: Länsimetro

Kuvassa näkyy Taneli Rautiaisen Sfäärit-teoksen valaistusta.

Taneli Rautiaisen ”Sfäärit”-tilataideteoksen valot näkyvät Soukan metroasemalla. Teos koostuu neljästä eri elementistä (sfääristä), jotka sijoittuvat vertikaalisesti metroaseman eri osiin laituritasolta lippuhalliin. Teos toteutetaan valoilla ja kallioleikkausta muistuttavilla metallilevyrakenteilla. Rautiaista voit seurata Instagramissa (Taneli Rautiainen @Instagram) Kuva: Länsimetro

Kuva on havainnekuva Espoonlahden metrolaiturilta, jossa näkyy Hans Rosenströmin Varjot veden pinnalla-teosta.

Havainnekuva Espoonlahden metroasemasta ja sinne tulevasta Hans Rosenströmin valo- ja ääniteoksesta ”Varjot veden pinnalla”. Teoksessa metrolaiturin keskiosan kattoon projisoidaan hitaasti liikkuva valokuvio, joka muistuttaa vedenpinnan kautta heijastuvaa valoa. Teokseen liittyy hyräilevä, hiljainen ihmisääni. Muun muassa teoksen ääniä on nauhoitettu vuodenvaihteessa. Rosenströmiä voi seurata Instagramissa (Hans Rösenström @Instagram)

Kalle Mustosen Kulkijat-veistos on aloittanut matkansa kohti Kivenlahden metroasemaa. Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa. Mustosta voi seurata Instagramissa (Kalle Mustonen @Instagram) Kuva: Kalle Mustonen

Kuvassa näkyy kaksi oranssia osaa Kalle Mustosen Kulkijat-veistoksesta.

Lisäkuvia metrotyömailta löytyy kuvapankista, Flickristä.

Rakentamisen sivulla voit seurata muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä asemilla ja ratalinjalla. Lisäksi näet esimerkkejä valmistuneista asennuksista ja testaamisen etenemisestä.