Länsimetron vastuullisuusohjelma valmistui

Länsimetro Oy on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja. Länsimetro omistaa lähes 50% pääkaupunkiseudun metron ratakilometreistä: 21 kilometrin rataosuuden Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen,13 metroasemaa, maanalaisen metrovarikon ja tekniset järjestelmät. Länsimetron tehtävä on varmistaa, että sen omistama metroinfra on hyvässä kunnossa ja turvallinen koko sen elinkaaren ajan.

Vastuullisuus on keskeisesti metroinfran omistamisen ytimessä. Länsimetron vastuullisuusohjelma valmistui alkukesästä 2023. Koko konsernia koskeva ohjelma läpi leikkaa Länsimetron toiminnan osa-alueet vastuullisuuden näkökulmasta. Se kokoaa yhteen toiminnassa noudatettavia periaatteita niin metroinfran omistamisen, talouden, rakentamisen kuin yhtiöhallinnon osalta. Ohjelman kokoamisessa on ollut mukana toiminnan eri osa-alueiden edustajia. Vastuullisuusohjelmaa päivitetään säännöllisesti.

– Länsimetrossa vastuullisuus on nivoutunut kiinteäksi osaksi arjen tekemistä. Ohjelman tarkoitus on tehdä näkyväksi ja ymmärtää entistä paremmin, mitä vastuullista teemme jo nyt ja tunnistaa kehityskohteita, jotka ohjaavat tekemistämme ja arkeamme entistäkin vastuullisempaan suuntaan. Lisäksi ohjelman tarkoitus on kannustaa länsimetrolaisia toimimaan vastuullisemmin ja kehittämään uusia vastuullisuustekoja, hallintojohtaja Mari Mannila kertoo.

Verkkosivujen vastuullisuusosiossa on avattu keskeisimpiä Länsimetron tekemistä ohjaavia vastuullisuuden teemoja. Lisäksi viestinnässä tullaan avaamaan esimerkein toimenpiteitä, joita vastuullisuuden kehittämiseksi Länsimetrossa tehdään.

Lisätietoja vastuullisuusohjelmasta
Mari Mannila, hallintojohtaja puh. 040 757 2907, etunimi.sukunimi(at)lansimetro.fi

Viestinnän yhteystiedot
Marianne Partanen, viestintäpäällikkö, puh 043 825 9607, etunimi.sukunimi(at)lansimetro.fi

Länsimetron laskutusosoite on muuttunut

Länsimetron laskutusosoite on muuttunut 1.6.2023 alkaen. Toivomme, että lähetätte laskunne ensisijaisesti verkkolaskuina. Verkkolaskujen käsittely on niin lähettäjälle kuin vastaanottajalle nopeampaa ja luotettavampaa kuin paperilaskujen käsittely.

Verkkolaskuosoitteemme on
OVT-tunnus: 003721243108
Operaattori: Apix Messaging Oy (003723327487) 

Vanhaan verkkolaskuosoitteeseen (Basware) lähetettyjä laskuja ei toimiteta edelleen.

Mikäli ette voi lähettää verkkolaskuja, lähetä lasku sähköpostitse osoitteeseen laskut@lansimetro.fi.  Toimita yhdessä sähköpostissa vain yksi lasku. Laskutukseen liittyviin asioihin vastataan osoitteessa talous@lansimetro.fi.

Mikäli lähetät laskun paperilla, toimita laskut osoitteeseen

Länsimetro Oy
Apix Skannauspalvelu
PL 16112
00021 LASKUTUS 

 

Länsimetro-konsernin tytäryhtiöillä on omat laskutusosoitteensa. Saat ne sopimusyhteyshenkilöltäsi.

Katso lisätietoja laskutuksesta.

Länsimetro Oy:n toimintakertomus 2022 on ilmestynyt

Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö. Vuonna 2022 Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisen päätytyttä Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste siirtyi entistä voimakkaammin omistamisen tehtäviin. Vuoden 2022 lopussa omistamiseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät laajenivat viidelle uudelle asemalle, 7 km rataosuudelle ja maanalaisella metrovarikolle.

Länsimetro Oy:n vuoden 2022 toimintakertomus on ilmestynyt. Toimintakertomus kuvaa

  • tilikauden aikaista toimintaa,
  • arvion tulevasta kehityksestä ja
  • arvion taloudellisesta asemasta ja tuloksesta.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi kuvaa katsauksessaan:

– Länsimetron toisen vaiheen eli Matinkylä-Kivenlahtiosuuden rakentaminen valmuistui syksyllä 2022 hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Viisi vuotta matkustajaliikenteen käytössä ollut Ruoholahti-Matinkylä-osuus sai jatkoa, kun matkustajaliikenne Matinkylä-Kivenlahti-osuudella käynnistyi 3.12.2022. Projektin tehokkaat toimintatavat ja tiivis yhteistyö sekä projektiorganisaation vahva osaaminen ja kokemus mahdollistivat valmistumisen aikataulun mukaisesti.

Lue toimintakertomus vuodelta 2022.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-hanke alittaa budjetin 100 miljoonalla eurolla

Hankkeen ennustetaan alittavan tarkennetussa hankesuunnitelmassa asetettu kustannustavoite. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa 2022.

Länsimetron toisen vaiheen eli Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentamisen loppukustannusennuste on 1 042–1 050 miljoonaa euroa. Ennuste alittaa vuonna 2018 päivitetyn hankesuunnitelman kustannusarvion (1 159 M€) noin 100 miljoonalla eurolla, eli 9 %:lla. Lisäksi hankkeen rahoituskustannukset olivat alle puolet hankesuunnitelmassa ennustetusta ja tämä säästö heijastuu suurelta osin myös metron vuosittaisiin rahoituskuluihin tulevaisuudessa.

–  Tärkeimmät syyt hankkeen valmistumiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti olivat Ruoholahti–Matinkylä-hankkeesta saatu luotettava kustannustieto, hankkeen laajuuden tiukka hallinta ja ammattitaitoinen henkilökunta. Projektissa käytetty tilannejohtamisen malli oli tärkeä työkalu, jolla organisaation osaaminen ja tieto saatiin käyttöön. Kustannustavoitteita ei voida saavuttaa, ellei myös laajuus-, laatu- ja aikataulutavoitteita saavuteta. Onnistuneet projektit ovat aina onnistunutta tiimityötä, arvioi Länsimetro Oy:n talousjohtaja Matias Johansson.

Vuonna 2012 tehty Matinkylä–Kivenlahti-osuuden hankesuunnitelma tarkennettiin ja täydennettiin vuonna 2018 sen jälkeen, kun Länsimetro-projektin ensimmäinen vaihe eli Ruoholahti–Matinkylä-osuus valmistui ja matkustajaliikenne osuudella alkoi marraskuussa 2017. Ensimmäisestä vaiheesta saatiin ajantasaista tietoa maanalaisen metron rakentamisen teknisistä vaatimuksista ja toteutuneista kustannuksista toisen vaiheen käyttöön. Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä kustannusarvio nousi 801 M€:sta 1 159 M€:oon. Keskeisiä kustannusmuutosten syitä olivat mm. asemien pinta-alojen muutos, rakennustöiden toteutuskustannusten arvion tarkentaminen ensimmäisen vaiheen kustannustietojen pohjalta, Espoonlahden bussiterminaalin toteutustavan muutos, asemien verkotus, Kivenlahden kääntöraiteen pidentäminen, Finnoon palomieskuilun lisäys, tilaajaorganisaation vahvistaminen ja aikataulumuutokset.

–  Kaupungin strategisena tavoitteena oli jatkaa metron kehityskäytävää Matinkylästä Kivenlahteen ja mahdollistaa kaupungin kasvu tehokkaan joukkoliikenteen äärelle. Suotuisa suhdannevaihe, yhtiön projektinjohtamiskäytäntöjen kehittäminen sekä aikataulu- ja kustannushallinnassa onnistuminen mahdollistivat, että metroinvestointi pystyttiin toteuttamaan suunnitellun laajuuden ja palvelutason mukaisesti. Investoinnin hyödyt kaupunki saa tulevien vuosien aikana elinvoiman kasvun, uusien työpaikkojen syntymisen sekä palveluiden parantumisen kautta. Samalla investointi edistää kaupungin kestävän kehityksen ja ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista, sanoo Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi joulukuussa

Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä tarkennettiin myös aikataulua: tavoitteeksi asetettiin, että hanke valmistuu vuonna 2023. Matkustajaliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkoi jo 3.12.2022. Asemien ja radan rakennusurakat päättyivät toukokuussa 2022, jonka jälkeen metrojunien koeajot jatkuivat syyskuulle asti.

– Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen valmistuminen asetettujen kustannus- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti oli mahdollista projektin tehokkaiden toimintatapojen ja tiiviin yhteistyön sekä projektiorganisaation vahvan osaamisen ja kokemuksen ansiosta. Projektin organisaatiomallia, toiminta- ja johtamistapoja kehitettiin toisen vaiheen rakentamisen alkaessa, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi kiteyttää.

Hankkeeseen kuuluu Matinkylä–Kivenlahti-osuuden 7 km mittaisen rataosuuden, 5 metroaseman ja maanalaisen metrovarikon lisäksi mm. Kivenlahden, Kaitaan ja Finnoon liityntäpysäköintilaitosten rakentaminen. Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos on juuri valmistunut ja otetaan käyttöön huhtikuun alussa. Vasta kaikkien hankesuunnitelmaan kuuluvien töiden valmistumisen jälkeen Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen lopulliset kustannukset tiedetään kokonaisuudessaan.

Länsimetro Oy on modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistaja

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste on siirtynyt rakennushankkeesta metroinfran omistamisen tehtäviin. Länsimetron tehtävänä on huolehtia omistamastaan metroinfrasta elinkaariviisaasti, jotta infra säilyisi toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen.

Pääkaupunkiseudun metrolinjasto on joukkoliikenteen selkäranka länsi–itä-suunnassa. Länsimetro omistaa lähes 50% pääkaupunkiseudun metron ratakilometreistä: 21 kilometrin rataosuuden Helsingin Ruoholahdesta Espoon Kivenlahteen, 13 metroasemaa, maanalaisen metrovarikon ja kaikki näihin liittyvät tekniset järjestelmät. Länsimetro omistaa myös metron liityntäliikennettä palvelevaa infraa, kuten liityntäpysäköintilaitoksia ja bussiterminaaleja. Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin kaupunkien yhteisesti omistama osakeyhtiö.

Vuonna 2022 vilkkaimmat asemat arkipäivisin Länsimetron osuudella olivat Matinkylä (20 700 kävijää päivässä), Lauttasaari (16 400 kävijää päivässä) ja Tapiola (14 200 kävijää päivässä) (Lähde: Kaupunkiliikenteen verkkosivut metroasemien käyttäjämääristä). Vuonna 2022 metron matkustajamäärä oli lähes 70 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Pääkaupunkiseudun kehittyessä myös metron matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti.

Lisätietoja

Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja ja Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo, puh. 050 593 3359, etunimi.sukunimi@espoo.fi

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi, puh. 040 823 2086, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n talousjohtaja, Matias Johansson, puh. 040 590 0313,  etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Länsimetro Oy:n viestintäpäällikkö, Marianne Partanen, puh. 043 825 9607, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi

Taidematka metrolla Kivenlahteen

Jokaisella uudella Matinkylä-Kivenlahti-osuuden metroasemalla eli Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa on taidetta osana aseman arkkitehtuuria. Uusien asemien lisäksi asemataidetta on Niittykummun, Tapiolan ja Keilaniemen metroasemilla. Oletko jo käynyt katsomassa teokset?  Jokainen Länsimetron asema on myös suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte, joten asemien arkkitehtuurisiin yksityiskohtia kannattaa käydä myös ihailemassa.

Asemataidejuttusarja nostaa esiin asemien taideteokset lännestä itään. Ensimmäisenä vuorossa on Kivenlahden metroaseman taideteos.

Kivenlahdessa on Kalle Mustonen ”Kulkijat”

Teoksen sijainti: Kivenlahden metroaseman asemalaituri
Teoksen tekniikka: puuveistos
Taiteilija: Kalle Mustonen
Teos matkustajien nähtävissä metroliikenteen alkaessa 3.12.2022.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Metrolinjan symbolisena päätepisteenä lännessä on kuvanveistäjä Kalle Mustosen ”Kulkijat”-veistos, joka muodostuu kahdesta puisesta hahmosta. Sympaattiset ja humoristiset hahmot juoksevat valoisalla metrolaiturilla. Puiset hahmot ovat kaksi- ja kolmemetriä korkeita. Lämminsävyinen oranssi veistos on vastakohta Kivenlahden vaalealle ja kirkkaalle metroasemalle. Asema on viileän vaalea, kulkijoiden sävy on intensiivinen ja lämmin. Asema on suoralinjainen, kulkijat ovat orgaanisia ja pyöreitä.

 ”Kulkijat” sijaitsevat Kivenlahden metroaseman asemalaiturilla kirkkaiden valoputkien loisteessa. Veistoksen lämminsävyinen oranssi on vastakohta Kivenlahden vaaleudelle ja kirkkaudelle. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy
Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Teoksen elävää pintaa saa kosketella. Pinnasta voi tunnistaa eri työkalujen jälkiä: tasaisinta höylän jälkeä on isoilla laakeilla alueilla, kun taas kourutaltan uraa löytyy enemmän tiukemmista kurveista. Kulkijoiden runko on lämpökäsiteltyä mäntyä ja pinta on tervaleppää.

Teoksen toteutusta on tukenut Oy Lunawood Ltd.

”Kulkijat”-teoksen hahmoille järjestettiin loppuvuodesta 2021 nimikilpailu. Teoksen nimi on ”Kulkijat. Hahmot saivat nimiksensä Alis ja Ylis Kivenlahden alueiden lempinimien mukaisesti. Alis on matalampi ja Ylis korkeampi hahmo veistosparista. Kivenlahden asukkaat ja toimijat olivat mukana nimien valinnassa. Lue lisää ”Kulkijat”-teoksen hahmojen nimien valinnasta.

Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Alla olevasta kuvagalleriasta voit katsoa Kalle Mustosen valokuvia Kulkijoiden työvaiheista.

Pienoismallista otettujen mittojen perusteella rungon työpiirrokset tehtiin millimetripaperille. Kuva: K. Mustonen

Rungon materiaaliksi valikoitui lämpökäsitelty mäntypalkki. Kuva: K. Mustonen

Teos syntyi pienehkössä 40 neliömetrin pajassa. Kuva: K. Mustonen

Osa tärkeistä mitoista teipattiin lattiaan. Kuva: K. Mustonen

Moderneinta teknologiaa pajalla edusti laser-linjain. Kuva: K. Mustonen

Isompi hahmo koostuu kuudesta osasta. Kuva: K. Mustonen

Pienemmässä hahmossa on viisi osaa. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on tehty tervalepästä. Kuva: K. Mustonen

Jokainen laudoituksen osa on viistetty ja muotoiltu yksittäin. Kuva: K. Mustonen

Pieni työtila oli käytössä lattiasta kattoon. Kuva: K. Mustonen

Pintalaudoitus on kiinnitetty pitkillä puutapeilla. Kuva: K. Mustonen

Ketjutalja mahdollisti teoksen valmistumisen ilman aputyövoimaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen sisäosat muistuttavat pientä majaa.. Kuva: K. Mustonen

Käsinveistäminen ei ole tehokasta tai nopeaa. Kuva: K. Mustonen

Teoksen fyysinen veistäminen vei yli vuoden. Kuva: K. Mustonen

Teosten pinnassa on erotettavissa eri työkalujen jäljet. Kuva: K. Mustonen

Muodon jatkuvuuden poikkeukset eivät ole virheitä, vaan veistäjän kädenjälkeä, jota teollinen prosessi ei voi toistaa. Kuva: K. Mustonen

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitalin

Länsimetro Oy:n toimitusjohtajalle Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitali itsenäisyyspäivänä 6.12.2022.  Espoo-mitali myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta Espoon kaupungin hyväksi ja mitaleja on myönnetty vuodesta 1972 alkaen. Mitalit jaettiin Espoon kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa. Tänä vuonna Espoo-mitali myönnettiin 15 henkilölle.

Ville Saksi on työskennellyt Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2016 alkaen. Hänen johdollaan mittava Länsimetro-rakennusprojekti valmistui ja Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamiselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Saksi on profiloitunut muutoksen läpiviejänä, rohkeana ja isoja kokonaisuuksia hallitsevana johtajana. Länsimetro-projektin toiminta- ja johtamistapoihin tehtiin suuria uudistuksia ykkösvaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-rakennusvaiheen oppien ja kokemusten pohjalta.

– Arvostan erittäin paljon saamaani tunnustusta. Länsimetron rakentaminen oli yhteispeliä, jossa onnistuimme hyvin. Oli suuri ilo olla rakentamassa Suomen yhtä suurinta rakennushanketta, joka palvelee yhteiskuntaa pitkälle tulevaisuuteen. Länsimetron tehtävänä on pitää asemat ja metroinfra vetovoimaisina, luotettavan ja toimia vastuullisesti nyt ja tulevaisuudessa, Ville Saksi jakaa ajatuksiaan tunnustuksen äärellä.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtajalle Ville Saksille myönnettiin Espoo-mitali itsenäisyyspäivänä 6.12.2022.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella alkoi matkustajaliikenne lauantaina 3.12.2022. Rakennusprojekti päättyi syyskuussa. Asemien ja radan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistajaksi, ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi.

Katso myös tallenne Espoon Itsenäisyyspäivän juhlakonsertista.

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuus on nyt avattu!

Lauantaina 3.12.2022 ensimmäinen metrojuna lähti Kivenlahden metroasemalta klo 4.56. Metroasema ja avajaisjuna täyttyivät riemukkaasta tunnelmasta. Asemalla ja ensimmäisessä metrojunassa on iloista kansanjuhlaa heti aamuvarhaisesta alkaen. Asemalaiturilla ennen ensimmäinen junan lähtöä leikattiin juhlallisesti nauha.

Klo 4.00 maissa Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynnin ovilla oli jo vilskettä. Tiettävästi innokkaimmat olivat saapuneet paikalle puoliltaöin. Kuva: M. Partanen.

 

Aseman ovet avautuivat klo 4.15 ja juhlakansa pääsi tutustumaan metroasemaan. Video: M. Partanen.

Kivenlahden asemalaituri täyttyi matkustajista. Kuva: M. Partanen.

 

Ensimmäinen metro saapui asemalle klo 4.45, jonka jälkeen Espoon kaupungin kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen ja hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula, Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakavuori ja Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi leikkasivat juhlallisesti oranssin nauhan. He toivottivat metron ja matkustajat tervetulleeksi Kivenlahteen. Kuva: M. Johansson.
Ensimmäinen metrojuna Kivenlahdesta lähti  klo 4.56. Metro täyttyi matkustajista ja iloinen tunnelma kuljetti matkustajat kohti itää.Seuraavat uudet asemat ovat Espoonlahti, Soukka, Kaitaa ja Finnoo. Kuva: M. Partanen.

Juhlat jatkuvat Lippulaivassa klo 10. Tule mukaan juhlimaan!

Maanalainen metrovarikko Sammalvuoressa

Metroliikenne Matinkylä–Kivenlahti-osuudella alkaa lauantaina 3.12.2022.  Metroasemien ja ratalinjan lisäksi Länsimetro-projektissa rakennettiin uudelle osuudelle myös maanalainen metrovarikko.  

Metrovarikko sijaitsee Espoon Sammalvuoressa. Metrovarikko on metrojunien säilytys- ja huoltopaikka.  Varikon pinta-ala on 32 500 m².

Varikolle johtava raide haarautuu metrolinjalta Espoonlahden ja Kivenlahden väliltä. Sammalvuoreen johtava rataosuus on noin 400 metriä pitkä. Varikolle johtavassa tunnelissa kulkee rinnakkain kaksi raidetta.

Varikkotoiminnoilla on Sammalvuoressa maan alla kaksi hallia – toisessa on junien yösäilytystilat 20 junayksikölle ja toisessa on huoltotilat. Junien säilytystilan pituus on noin 400 m ja sen leveys noin 26 m. Junien säilyttämisen lisäksi näissä tiloissa tehdään junien perussiivousta.

Toisessa hallissa on huoltotilat. Huoltohallista on erotettu omaksi tilakseen töhrynpoisto- sekä sorvitilat. Huoltohallin pituus on noin 300 metriä ja leveys on mitoitettu kolmen junan mukaan. Työskentelytiloineen leveys on noin 25 metriä. Huoltohalliin tultaessa juna ajetaan huoltoraiteelle, jonka alla on huoltomonttu. Montusta korjataan junan pohjaa. Huoltoraiteen sivulla on tasonvaihtoeteline, jonka kautta päästään huoltamaan junan sisätiloja ja kattoa. Huoltohallissa tehdään myös töhryjen poistoa junista.

Huoltohallin pohjoispäädyssä on lisäksi teknisiä tiloja ja alue huoltoliikennettä varten. Lisäksi varikolla on teknisiä tiloja ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen henkilökunnan tiloja.

Metrovarikon huoltohallin pituus on noin 300 metriä ja leveys on mitoitettu kolmen junan mukaan. Kuva: M. Wirman.

Varikko lämmitetään maalämmöllä ja jäähdytys toteutetaan hyödyntämällä matalalämpöistä pohjavettä.

Ensimmäinen metrojuna saapui Sammalvuoressa sijaitsevalle metrovarikolle helmikuun 2022 alussa. Kuva: Juha-Matti Pakka.

Sammalvuori on monelle alueen asukkaalle virkistyspaikka, jonka vuoksi varikkoalue on haluttu sulauttaa mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon. Sinne on istutettu noin 3000 neliötä luonnonnurmea, noin 5000 neliötä nurmea, 600 kappaletta metsämäntyjä, lähes 1600 neliötä kunttaa eli metsänpohjavarvikkoa ja noin 400 neliön suuruinen kukkaniitty pölyttäjiä varten.

Maan päällä varikosta on näkyvissä Sammalvuoressa vain kolme rakennusta: henkilökunnan tiloja parkkipaikkoineen, huoltotunnelin sisäänkäyntirakennus ja tekninen kuilu. Lisäksi Espoonlahden puolella on näkyvissä toisen tekniikkakuilun piharakennus. Molemmat alueet ovat aidattuja. Kuva: Iiro Mikola, Optivision Oy

Varikon rakennusurakka valmistui vuonna 2020. Työyhteenliittymä Sammalvuori (Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, EM Pekkinen Oy, Terrawise Oy ja Aro-Systems Oy) toteutti Sammalvuoren metrovarikon louhinta- ja rakennusurakan.

Metron avajaiset lauantaina 3. joulukuuta – tule mukaan juhlimaan!

Metron uusi osuus Matinkylän ja Kivenlahden välillä avautuu liikenteelle lauantaina 3. joulukuuta. Metron avajaisten päätapahtuma järjestetään kauppakeskus Lippulaivassa Espoonlahdessa kello 10–16, mutta ohjelmaa on luvassa kaikilla muillakin asemilla.

Ensimmäinen matkustajaliikenteen metrojuna osuudelle lähtee Kivenlahdesta klo 4.56.

Metroliikenne uudella osuudella käynnistyy lauantaina 3.12. kello 4.56, jolloin ensimmäinen matkustajaliikenteen juna lähtee liikkeelle Kivenlahdesta. Uusi osuus asemineen vihitään käyttöön Kivenlahden aseman laiturialueella ennen ensimmäisen metrojunan lähtöä kello 4.40. Aseman ovet avataan kello 4.30. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Metron avajaisten pääjuhlapaikkana toimii Lippulaiva. Tapahtuma alkaa kello 10, jolloin Espoonlahden metroaseman molempien sisäänkäyntien edustalla on tarjolla kakkukahvit. Kello 10.30 alkaen ohjelma jatkuu Lippulaivan toisen kerroksen keskusaukiolla, jossa ohjelmassa on sekä metroasiaa että musiikkiesityksiä. Avajaistapahtuman pääesiintyjä on Robin Packalen, jonka keikka alkaa Lippulaivan keskusaukiolla kello 12. Avajaisten ohjelma on HSL:n verkkosivuilla.

Espoonlahden metroasema sijaitsee kauppakeskus Lippulaivan yhteydessä. Avajaisten päätapahtumapaikka on Lippulaiva, mutta kaikilla uusilla asemilla on ohjelmaa päivän aikana. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy

Useiden espoolaisten kulttuuritoimijoiden järjestämää ohjelmaa on luvassa Espoonlahden lisäksi myös muilla uusilla asemilla. Avajaispäivänä Finnoon, Kaitaan, Soukan ja Kivenlahden metroasemien sisäänkäynneillä tai välikerroksissa on ”open stage” -tyylisiä esiintymispaikkoja, joilla kuka tahansa saa esiintyä päivän aikana. Esiintymispaikat on merkitty Espoo-ilmapalloilla.

Lisäksi jokaisella uudella asemalla on tavattavissa HSL:n asiantuntijoita kello 9–15. Lisätietoja mm. metron liikennöinnistä, matkalipuista ja liityntäpysäköinnistä HSL:n Metro Kivenlahteen -sivulta.

Myös asemien ympäristössä kannattaa pitää silmät avoinna, sillä moni paikallinen toimija on metrohuumassa mukana.

Metron avajaiset järjestävät yhteistyössä HSL, Espoon kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy ja Länsimetro Oy.

Länsimetron rakentaminen päättyi syyskuussa

Asemien ja radan rakennusurakat valmistuivat toukokuussa ja Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen päättyi syyskuussa. Rakennusprojekti valmistui kaikkien sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeella oli niin aikataulu-, kustannus-, riski-, laatu-, yhteistyö- kuin työturvallisuustavoitteitakin. Lue lisää rakentamisprojektin valmistumisesta.

Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistaja, ylläpitäjä ja kehittäjä.