Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti päättyy

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden viiden uuden metroaseman, maanalaisen metrovarikon ja metrolinjan rakennusurakat päättyivät toukokuussa. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka päättyi jo vuonna 2020. Länsimetron tiedotuslehdessä julkaistu artikkeli kuvaa, mitä eri toimijat tekevät vielä ennen kuin matkustajaliikenne osuudella voi alkaa.

Ratalinjan ja viiden metroaseman rakennusurakat päättyivät toukokuussa sen jälkeen, kun rakennusvalvonnan lopputarkastukset oli pidetty hyväksytysti. Kesällä Länsimetro-projekti tekee muutostöitä liikenteellä olevan metrolinjan läntisen pääteaseman Matinkylän länsipuolella. Täällä sijaitseva tarkastusraide ja junien yösäilö muutetaan matkustajaliikenteen käyttöön sopivaksi metroliikenteen jatkuessa Matinkylästä Kivenlahteen. Syksyllä muutostöiden jälkeen Länsimetro Oy luovuttaa MatinkyläKivenlahti-osuuden asemien, ratalinjan ja varikon lopullisen hallinnan liikennettä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle.

– Rakennamme yhtä maailman turvallisimmista metroista. Jäljellä olevat työt on aikataulutettu niin, että voimme alkusyksystä 2022 luovuttaa osuuden liikenneoperaattori Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Samalla päättyy Suomen suurin infra-, talotekniikka ja automaatioprojekti. Koko projekti etenee hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti aikataulussa ja budjetissa, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan, Kaitaan ja Finnoon metroasemien ja ratalinjan rakennusurakat saatiin päätökseen keväällä 2022. Sammalvuoren metrovarikon rakennusurakka vastaanotettiin jo aiemmin.

Kaupunkiliikenne varmistaa metrojärjestelmän käytännön toimivuuden liikennöinnissä

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy testaa ja valvoo uuden rataosuuden teknisiä valvomojärjestelmiä. Kuljettajakoulutukset ja perehdytys uuteen osuuteen alkoivat sen jälkeen, kun Finnoo–Kivenlahti-osuuden turvallisuuden takaava asetinlaite oli testattu ja hyväksytty alkukesästä. Koko Matinkylä–Kivenlahti-rataosuuden osalta asetinlaite testataan vielä radan viimeisten muutoksien jälkeen syksyllä. Sen jälkeen alkaa Kaupunkiliikenteen suorittama koeliikennöinnin vaihe. Vasta onnistuneen koeliikennöinnin jälkeen matkustajaliikenne Kivenlahteen saakka voi alkaa.

Suora metroyhteys Kivenlahteen uudistaa liikenneyhteyksiä – liikenteen aloittamisesta päättää HSL

Matkustajille uusi rataosuus tuo suoran metroyhteyden Kivenlahteen asti. HSL päättää matkustajaliikenteen aloittamispäivästä. HSL on tilannut liikennepalvelun pyörittämisen metron liikennöitsijältä eli Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä. Metrolinjan pidentyminen Kivenlahteen asti uudistaa myös alueen muita joukkoliikenneyhteyksiä.

Vuosina 20202021 HSL suunnitteli Etelä-Espoon alueelle uuden liityntälinjaston.HSL:n aikataulusuunnittelijat työstävät kesällä uusien linjojen lopulliset aikataulut. Ensimmäiset muutokset bussilinjastoon tehdään, kun metroliikenne Kivenlahteen alkaa. HSL hioo bussiliikennöitsijöiden kanssa uusia linjoja parhaaksi mahdolliseksi kokonaisuudeksi.

Uudistus edellyttää myös laajaa viestintäkampanjaa syksyllä alueen asukkaille, yrityksille ja muille sidosryhmille, sillä uuden metro-osuuden ja liityntälinjaston muutokset matkustajille ovat tavanomaisia syyskauden muutoksia suurempia. Pysäkeillä ja terminaaleissa olevan matkustajainformaation muuttaminen vastaamaan uutta tilannetta on myös mittava työ.

”Matkustajainformaatiolla on tärkeä sija juuri uudessa tilanteessa, jotta matkustajien liikkuminen olisi mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Siksi haluamme panostaa paljon matkustajainfon laatuun sekä digitaalisissa että perinteisissä opastuskanavissa”, HSL:n matkustajainformaatiosta vastaavan tiimin vetäjä Joona Packalén sanoo.

Suurin osa matkustajainformaatiosta on painettu opasteisiin ja opasteiden muuttaminen edellyttää uuden tiedon vaihtamista paikan päällä. Kuva: HSL.

Teksti: Marianne Partanen

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa. 

Etelä-Espoon bussireitit ja liityntälinjasto uudistuvat Länsimetron jatkeen myötä

Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä on kuin puu, jonka rungosta erkaantuvat oksat haarautuvat lähes jokaiseen ilmansuuntaan. Arviolta vuonna 2023 Länsimetron jatkeen avautuessa puuhun versoo uusia oksia, jotka yhdistyvät sekä Espoon nykyisiin linjoihin että metron uusiin asemiin.

Länsimetron jatkeen valmistumisen myötä metroasemien lukumäärä kasvaa viidellä: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Samalla nykyiset suorat bussiyhteydet näiltä alueilta Helsingin Kamppiin loppuvat metron korvatessa bussit. Jatkeen avautuminen liikenteelle ei ole yhtä mullistava muutos kuin Länsimetron ensimmäisen vaiheen avautuminen, mutta sillä on silti isoja vaikutuksia erityisesti Espoon sisäiseen joukkoliikenteeseen.

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden avautuessa metrolinjaston metroasemien lukumäärä kasvaa viidellä. Uudet asemat ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

– Käytännössä Länsimetron myötä siirryttiin kertaheitolla seutupainotteisesta bussiliikenteestä liityntälinjastoon, eli aikaisemmin suoraan Helsinkiin ajaneiden bussilinjojen päätepysäkki vaihtui Tapiolan tai Matinkylän metroasemalle. Länsimetron jatkeen myötä ei mullisteta taustalla olevaa järjestelmää, vaan päivitetään jo olemassa olevaa liityntälinjastoa, kertoo HSL:n joukkoliikennesuunnittelija ja tiiminvetäjä Tero Mertanen.

Länsimetron jatkeen vaikutusalueelta Helsinkiin liikennöivät suorat bussiyhteydet voidaan jatkeen avauduttua siirtää Länsiväylän pohjoispuolelle. Tulevaisuudessa vaihdottomia bussiyhteyksiä tulee ruuhka-aikoina olemaan Olarista, Saunalahdesta, Latokaskesta, Kurttilasta ja Tillinmäestä. Samalla Etelä-Espoon joukkoliikenteen läntisin solmukohta siirtyy Matinkylästä Espoonlahteen.

Aluekeskukset pyritään linkittämään mahdollisimman hyvin

Espoonlahteen rakennettava uusi bussiterminaali vastaanottaa merkittävän määrän uusista liityntälinjoista etenkin Kauklahden väylän suunnasta. Matinkylään tulee jatkossakin päättymään liityntälinjoja muun muassa Nöykkiön, Olarin ja Haukilahden suunnasta. Matinkylä säilyy ainakin toistaiseksi myös Kirkkonummelta liikennöivien metron liityntälinjojen päätepysäkkinä johtuen Kivenlahdessa tehtävistä isoista rakennustöistä.

Espoonlahdesta tulee vahva joukkoliikenteen solmukohta, johon sijoittuvat Espoonlahden metroaseman ja liityntäliikenteen bussiterminaali. Espoonlahden uusi bussiterminaali vastaanottaa merkittävän määrän uusista liityntälinjoista etenkin Kauklahden väylän suunnasta. Matinkylään tulee jatkossakin päättymään liityntälinjoja muun muassa Nöykkiön, Olarin ja Haukilahden suunnasta. Kuva: HSL.

Muutama vuosi sitten päätettiin myös kahden runkobussilinjan, 520 ja 530, perustamisesta Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelman yhteydessä. Nämä ovat kokonaan uusia linjoja runkolinjamaisella palvelutasolla, tiheillä vuoroväleillä ja laajennetuilla liikennöintiajoilla.

– Käytännössä 520 ja 530 tulevat korvaamaan joitakin nykyisistä poikittaisyhteyksistä, Mertanen tarkentaa.

Uudistusten myötä Espoon sisäinen joukkoliikenne paranee Mertasen mukaan merkittävästi. Runkobussilinjat tulevat ajamaan Matinkylästä Espoon keskukseen ja Leppävaaraan, ja metroyhteys Kivenlahteen sekä Rantaradan yhteydet Kauklahteen luovat hyvän pohjan toimivalle joukkoliikenteelle raideliikenteen runkoyhteyksillä.

– Olemme pyrkineet siihen, että jokainen aluekeskus olisi linkitetty mahdollisimman hyvin ja uskomme, että uusi suunnitelma tuo tähän parannusta. Etenkin Kauklahden väylän suunnalle pystytään tuomaan tarjontaa, jota sieltä nykytilanteessa puuttuu, Mertanen sanoo.

Muutokset tehdään aina tarve edellä

Joukkoliikenneyhteyksien uudistaminen lähtee useimmiten liikkeelle muuttuneesta tarpeesta tai korjattavasta ongelmasta. Aloite uudistamiseen saattaa tulla kaupungin kehittymisestä ja uusista asuinalueista tai merkittävistä muutoksista raideliikenteen runkoyhteyksiin, kuten esimerkiksi Länsimetron ja Kehäradan avautuminen. Uudistukset pohjautuvat aina dataan, jota HSL kerää muun muassa liikkumiskyselyillä.

– Linjastosuunnitelmaprojektin yhteydessä järjestämme liikkumiskyselyn, jossa alueen asukkaat pääsevät kertomaan liikkumistottumuksistaan. Kyselyn lisäksi meillä on käytössämme myös nykylinjaston yleistä dataa, kuten nousijamäärätietoa ja linjojen ajoaikoja. Länsimetron jatkeen suunnitelmiin liittyvään liikkumiskyselyyn saimme yli 4 000 vastausta, Mertanen kertoo.

Joukkoliikennesuunnittelun lisäksi HSL vastaa liikenteen tilaamisesta, kun taas Länsimetro Oy vastaa metron rakentamisesta ja metrojärjestelmän kehittämisestä Ruoholahdesta länteen. Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos eli HKL liikennöi metroa, omistaa metrojunat ja vastaa myös Länsimetron osuuden huollosta ja ylläpidosta.

Teksti: Jani Kohtanen

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 2/2021-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.