Matkustajille näkyvien asematilojen ja metrojunien taakse kätkeytyy kiehtova tekninen maailma

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa vuorossa on projektipäällikkö Jouni Litmanen. Jouni on työskennellyt Länsimetrossa reilun vuoden.

Kuka olet ja mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Jouni Litmanen ja työskentelen Länsimetrossa projektipäällikkönä. Olen työskennellyt Länsimetrossa syyskuusta 2023 alkaen, eli olen ollut länsimetrolainen reilun vuoden.

Mikä Länsimetron asemista on suosikkiasemasi?

Länsimetro omistaa 13 metroasemaa, joista Jouni nostaa suosikikseen Keilaniemen. Jouni arvostaa hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja sitä, että pääsee kulkemaan työmatkat sujuvasti julkisilla. Länsimetron toimisto sijaitsee Keilaniemen metroaseman kupeessa, joten metro palvelee Jounia erinomaisesti ja asema on työpaikan myötä tärkeä läpikulkupaikka.

Tutustu Keilaniemen metroasemaan.


Kuva: M. Partanen

Matkasi Länsimetroon.

Päädyin  Länsimetroon hieman vahingossa. Työskentelin ennen Länsimetroa projektipäällikkönä EKE-Electronicsilla Lontoon metron parissa, enkä ollut etsimässä uutta työtä.  Sain rekrytoijan yhteydenoton, ja viikonlopun yli  pohdittuani tartuin haastattelukutsuun.

Haastattelussa minulle esiteltiin METKA-hanketta, jonka parissa pääsisin työskentelemään. Hankkeen esittely teki minuun vaikutuksen ja siinä hetkessä tunsin, että nyt löytyi täydellinen mätsi! Rekrytointi oli kokonaisuudessaan myönteinen kokemus ja vaikutti minut esimerkiksi nopeudellaan.

Länsimetroa ja Lontoon metroa lukuun ottamalla minulla ei ole kokemusta metromaailmasta. Olen työskennellyt tietoliikennealalla projektipäällikön tehtävissä parikymmentä vuotta. Valmistuin Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta 80-luvun lopulla. Olen työskennellyt vuosien varrella monissa eri tehtävissä ja organisaatioissa.

Aloitit Länsimetrossa syksyllä 2023. Millainen vastaanotto on ollut?

Minut on otettu tosi hyvin vastaan ja pääsin tosi hyvin mukaan länsimetrolaisten porukkaan.

Olen ilahtunut, että Länsimetrossa ei ole lainkaan ”tämä ei kuulu minulle” -henkeä. Kaikilla asiantuntijoilla on omat vastuualueensa, mutta koska olemme pieni porukka, meillä arvostetaan joustavuutta ”tehdä vähän kaikkea”. Toimarikin keittää kahvia. Kaikki tekevät yhteistä hyvää, vaikka meillä on omat asiantuntijavastuut ja -velvollisuudet. Kaikilta löytyy myös aikaa auttaa toista.

Kuten tiedämme, että koronan myötä etätyöskentely yleistyi työelämässä. Meillä Länsimetrossakin on joustavat työajat ja mahdollisuus työskennellä etänä, mutta näistä huolimatta meidän toimistolla on aina joku paikalla. Meillä on yhteisiä toimistopäiviä, eikä muinakaan päivinä toimistolla tarvitse olla yksin. Pidän tästä yhteisöllisyydestä.

Minkä olet kokenut ensimmäisen vuoden aikana kaikkein haastavimmaksi?

Ensimmäisen vuoden haasteet ovat liittyneet julkisiin hankintoihin ja tekniikkaan metroprojektien takana. Olen kokenut nämä mahdollisuuksina oppia uutta.

Julkiset hankinnat ovat minulle uusi kokonaisuus, johon olen päässyt tässä työssä mukaan. Julkiset hankinnat ovat monivaiheisia ja niissä on noudatettava hankintalakia. Julkisten hankintojen prosessissa on ollut paljon opittavaa. Tämä on ollut suurin muutos ja näkökulmavaihdos toimittajan puolella työskentelyyn verrattuna.

Olen kokenut projektiammattilainen ja projektikäytännöt ovat tuttuja, mutta metroprojektien takana oleva tekninen maailma järjestelmineen on varsin vieras. Teknisenä ihmisenä olen kuitenkin kiinnostunut ymmärtämään järjestelmiä ja tekniikoita, jotta kokonaisuus hahmottuisi. Kun itse olen päässyt edes vähän kärryille järjestelmäpuolesta, vuorovaikutus muiden asiantuntijoiden kanssa on aina vain sujuvampaa.

Monessa epäselvässä asiassa on auttanut kollegoiden avuliaisuuden lisäksi iänkin tuoma varmuus ja uskallus kysyä.

Mistä työpäiväsi koostuu?

Työajastani noin puolet menee METKA-hankkeeseen. Yhteistyöhankkeella on yhteinen toimisto, joka sijaitsee Helsingin Kalasatamassa. Työskentelen METKA-toimistolla noin kaksi päivää viikossa. Länsimetrolaisten lisäksi teen tiivistä yhteistyötä Kaupunkiliikenteen kanssa.

Muina työpäivinä työskentelen Länsimetron toimistolla Espoon Keilaniemessä tai etänä. METKA-hankkeen lisäksi olen mukana Tapiolan kääntöraide -projektissa ja Virve2-projektissa. Tapiolassa kääntöraiteen asetinlaitetta muutetaan siten, että juna pystyy ajamaan käännölle nykyistä suuremmalla nopeudella ja tämä osaltaan mahdollistaa tiheämmän vuorovälin. Virve2 liittyy puolestaan viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden viestinnässä käytettävään uuteen viranomaisverkkoon ja sen toimintaan metroympäristössä. Hoidan myös Länsimetro-rakennushankkeen takuuasioita tietoliikennejärjestelmien ja kameravalvonnan osalta.

Työpäiviini kuuluu tapaamisia eri projektien palvelutoimittajien, alihankkijoiden ja konsulttien kanssa. METKA-hankkeessa on käynnissä radioverkon hankinta. Tähän kilpailutukseen liittyy mm. tarjoajien tapaamisia, hankinta- ja kilpailutusdokumenttien tekemistä ja läpikäyntiä sekä monia muita hallinnollisia töitä.

METKA on metron kapasiteettia ja luotettavuuden parantamista toteuttava hankekokonaisuus. Hankkeessa parannetaan metron matkustajakapasiteettia uusimalla elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia.

Hanke toteutetaan Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä.

Lue lisää Metka-hankkeesta Kaupunkiliikenteen sivuilta.

Mistä innostuit viimeksi työssäsi?

Vierailin taannoin Tapiolan metroasemalla sijaitsevalla kääntöraiteella. Matkustajille näkyvien asematilojen ja metrojunien taakse kätkeytyy lukematon määrä järjestelmiä ja metron vaatimaa tekniikkaa laidasta laitaan. Metromatkustajana näet vain noin kolmasosan asematiloista. Tämä metromaailma on todella kiehtova! Tietokoneen ääressä istumisen sijaan on innostavaa jalkautua metroasemille tekemään ”oikeaakin työtä”.

Miten palaudut töistä? Mitä harrastat?

Harrastan radioamatööritoimintaa sekä olen mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Nautin liikkua luonnossa. Laitan mielelläni rinkan selkääni ja teen pieniä vaelluksia. Talvella laskettelen. Lisäksi olen kiinnostunut hyvästä ruuasta, viineistä ja oluista.

Metron uuden radioverkon hankinta etenee neuvotteluvaiheeseen

Metroon hankittavan uuden radioverkon hankinnan neuvotteluihin etenee kolme ehdokasta. Hankinnalla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta.

Kaupunkiliikenteen hallitus (23.1.), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta (18.1.) ja Länsimetron hallitus (24.1.) päättivät kokouksissaan, että metroon hankittavan uuden radioverkon neuvotteluvaiheeseen etenee kolme osallistumishakemuksen jättänyttä ryhmittymää: Elisa Oyj, Telia Finland Oyj sekä ryhmittymä MetroTrust Networks DNA & Edzcom Alliance. Osallistumishakemuksen jätti yhteensä neljä ehdokasta.

Osallistumishakemukset käsiteltiin kahdessa vaiheessa: ensiksi tarkistettiin ehdokkaiden soveltuvuus, ja sen jälkeen osallistumishakemusten osallistumispyynnön mukaisuus. Hakemusten käsittelyyn osallistui yhteensä kymmenen asiantuntijaa. Asiantuntijaryhmä koostui hankintayksikön edustajien työryhmän lisäksi konsulttiyritysten henkilöistä.

Metrossa nykyisin käytössä oleva radioverkko täytyy uusia, jotta se tukee tulevaa junakulunvalvontajärjestelmää. Aiemmin päätettiin, että uusi radioverkko toteutetaan mobiiliverkkoteknologialla, sillä sen nähdään parhaiten soveltuvan uuden junakulunvalvontajärjestelmän sekä metron tarpeisiin.

Hankinta etenee rinnakkain junakulunvalvontajärjestelmän uusimisen kanssa

Hankinta jatkuu niin, että neuvottelukutsut lähetetään helmikuun aikana, ja alustavat tarjoukset pyydetään toimittamaan huhtikuussa. Helmi- ja maaliskuun aikana neuvotteluihin kutsutut järjestelmätoimittajat tulevat tutustumaan Helsingin metrojärjestelmään.

Hankinta toteutetaan rinnakkain junakulunvalvontajärjestelmän hankinnan kanssa vuosien 2023–2025 aikana. Tavoitteena on saada junakulunvalvontajärjestelmän ratalaiteasennukset valmiiksi vuoden 2029 aikana, ja sen toiminnan mahdollistavan radioverkkojärjestelmän toteutusaikataulu tarkentuu hankintaneuvottelujen aikana.

Radioverkon ja junakulunvalvontajärjestelmän uusimishankkeet ovat osa METKA-hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. METKA on Kaupunkiliikenne Oy:n, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke.

Lisätiedot:

Heikki Viika, hankejohtaja, etunimi.sukunimi@kaupunkiliikenne.fi, puh. 040 664 0879

Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinnan neuvotteluihin etenee kolme ehdokasta

Metron kapasiteettia sekä turvallisuutta ja luotettavuutta parantavan järjestelmän hankinta jatkuu seuraavaksi neuvotteluvaiheella.

Kaupunkiliikenteen hallitus (10.10.2023), Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta (11.10.) ja Länsimetron hallitus (12.10.) päättivät kokouksissaan, että metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän neuvotteluvaiheeseen etenee kolme osallistumishakemuksen jättänyttä ryhmittymää: Alstom, CAF GROUP sekä GTS-NRC. Hanke herätti kiinnostusta, sillä potentiaalisia järjestelmätoimittajia on rajallisesti, ja lopulta viisi ehdokasta jätti osallistumishakemuksen.

Osallistumishakemuksia käsiteltiin kolmessa vaiheessa. Ensin tarkistettiin, onko osallistumishakemus osallistumispyynnön mukainen ja täyttääkö ehdokas soveltuvuusvaatimukset. Tämän jälkeen pakolliset vaatimukset täyttäneet osallistumispyynnön mukaiset hakemukset arvioitiin ja pisteytettiin: ehdokkaiden esittämät referenssit aiemmin tehdyistä vastaavanlaisista hankkeista käytiin läpi ja ehdokkaiden kyvykkyyttä vertailtiin projektin- ja tuotteen elinkaarenhallintaan sekä suunnittelun ohjaukseen liittyvissä arviointiperusteissa. Hakemusten arviointiin osallistui 35 Kaupunkiliikenteen, Länsimetron, liikenneliikelaitoksen ja konsulttiyritysten asiantuntijaa.

Hankinta jatkuu neuvotteluvaiheella, jonka on arvioitu kestävän noin vuoden. Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Järjestelmä on osa metron kapasiteettia ja luotettavuutta parantavaa hankekokonaisuutta

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta. Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankintojen kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista.

Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on Kaupunkiliikenteen, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen ja Länsimetron yhteinen hankinta. Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana myös HSL ja Espoon kaupunki. Kokonaisuuteen kuuluu mm. pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, toimenpiteitä metrolinjalla ja varikolla sekä matkustajaohjauksen parantamista.

Lisätiedot:

Hankejohtaja Heikki Viika, 040 664 0879, etunimi.sukunnimi@kaupunkiliikenne

 

Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinta on käynnistetty

Uusi järjestelmä parantaa metron luotettavuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaa matkustajakapasiteetin kasvattamisen. Hankinta on osa Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteuttamaa hanketta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta.

Nykyisestä pistemäisesti metrojunan kulkua valvovasta järjestelmästä siirrytään jatkuvatoimiseen junakulunvalvontaan. Uusi järjestelmä on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta.

Metrojunien liikkuminen radalla turvataan tulevaisuudessa samoin periaattein kuin nykyään: vain yksi juna saa olla kerrallaan tietyllä rataosuudella, jolloin junien väliin jää aina suojaväli.

Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä.

Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankinnan kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista.

Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeus- ja hätätilanteissa.

Hankintavaihe kestää puolitoista vuotta

Järjestelmän hankinta käynnistettiin tiistaina 18.4.2023.

—Ensimmäiseksi julkaisemme osallistumispyyntöhakemuksen, jonka liitteenä toimitetaan lyhyt kuvaus hankkeesta, toimittajan vastuista ja keskeisistä sopimusehdoista. Vaatimusmäärittely on edelleen käynnissä ja jatkuu myös hankintaprosessin ajan. Hankintavaiheen on arvioitu kestävän noin puolitoista vuotta, kertoo hankejohtaja Heikki Viika.

Markkinavuoropuheluiden kautta hankkeessa on tunnistettu noin viisi potentiaalista ja kiinnostunutta järjestelmätoimittajaa, jotka voivat toimittaa Helsingin metroon sopivan junakulunvalvontajärjestelmän. Hankinta on kuitenkin avoin osallistumispyynnöille muiltakin toimittajilta.

Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on 115 miljoonaa euroa elokuun 2022 hintatasossa.

Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa METKA-hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. METKA on Kaupunkiliikenne Oy:n, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen, HSL:n, Länsimetro Oy:n ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke.

Yhteystiedot
Kaupunkiliikenne Oy: hankejohtaja Heikki Viika, p. 040 664 0879, heikki.viika@kaupunkiliikenne.fi
HSL: Liikenne-tulosalueen johtaja Johanna Wallin, p. 050 337 5685, johanna.wallin@hsl.fi
Espoon kaupunki: Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi
Länsimetro Oy: toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086, ville.saksi@lansimetro.fi
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos: toimitusjohtaja Saara Kanto, p. 050 363 6799, saara.kanto@hel.fi