Avainsana: osaaminen

Länsimetron turvallisuusjärjestelmät ovat kuin valtamerilaivoissa

14.8.2024

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Länsimetron asiantuntijoista esittelyvuorossa on Timo Hallikainen, joka toimii kiinteistö- ja talotekniikan johtavana asiantuntijana. 

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?
Olen Timo Hallikainen. Työskentelen Länsimetrossa kiinteistö- ja talotekniikan johtavana asiantuntijana.

Hallikaisen suosikkiasema on Aalto-yliopiston metroasema. Hänen mielestään asema soveltuu erinomaisesti Otaniemen alueen arkkitehtuuriin ja energiseen yliopistokampukseen. Yliopiston punatiilinen kampusympäristö heijastuu metroaseman arkkitehtuuriin. Corten-teräsalakatto seuraa matkustajia kaikissa matkustajille näkyvissä tiloissa, kuten kuvan liukuportaissa.  

Tutustu Aalto-yliopiston metroasemaan.

Kuva: M. Partanen.

Matkasi Länsimetroon
Tulin Länsimetro-projektiin syksyllä 2013. Työskentelin tällöin Swecolla, joka toimi Länsimetro-hankkeessa rakennuttajakonsulttina. Vuonna 2013 käynnissä oli Länsimetron ensimmäisen vaiheen rakentaminen. Työskentelin projektissa talotekniikka-asiantuntijana. Tehtäviini kuului taloteknisten asioiden valvonta ja valvojien ohjaaminen.

Vuonna 2018 siirryin rakennuttajatoimisto HTJ:lle, jossa työskentelin Helsinki-Vantaan lentoaseman T2-projektissa vastaten turvajärjestelmien käyttöönotosta. HTJ:n palveluksessa tein myös erilaisia dokumentaatioselvityksiä Länsimetrolle.

Palasin takaisin Länsimetroon vuonna 2021. Työskentelen nyt Länsimetrossa johtavana asiantuntijana, jonka vastuulla ovat kiinteistö- ja talotekniikka. Huolehdin tässä tehtävässä länsimetron LVI- ja palonsammutusjärjestelmistä. Työssäni on tärkeää ymmärtää näiden järjestelmien yhteys muihin metron järjestelmiin ja metroturvallisuuden kokonaisuuteen.

Mitä tehtäviisi kuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?
Tehtävässä toimin Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen isännöitsijöiden tukena länsimetro-osuudella. Arjessa autan heitä teknisissä asioissa sekä seuraan, ohjaan ja valvon huolto- ja kunnossapitotehtäviä sekä investointihankkeita. Länsimetron oman henkilökunnan lisäksi teen tiivistä yhteistyötä Kaupunkiliikenteen isännöitsijöiden ja huoltohenkilökunnan kanssa. Huollosta vastaavien henkilöiden kanssa käymme päivittäin puhelimitse läpi tehtäviä eri asemilla. Päivittäin käyn myös asemilla tarkastamassa tilanteita ja suunnittelemme yhdessä entistä kestävämpiä ratkaisuja vikojen korjaamiseksi. Lisäksi työviikkoihini kuuluu säännöllisiä tapaamisia ja kokouksia. Esimerkiksi isännöitsijöiden ja huollon yhteistyöryhmä kokoontuu joka kolmas viikko.

Länsimetron toimisto sijaitsee Keilaniemessä. Länsimetrolaisten kanssa pyrimme kokoontumaan toimistolle joka maanantai ja muutenkin meillä on säännöllisiä tapaamisia. Teen tiivistä yhteistyötä esimerkiksi rakentamistiimin kanssa.

Länsimetron oman toimiston lisäksi meillä on Kaupunkiliikenteen kanssa yhteinen työskentelytila Keilaniemen metroasemalla. Pyrimme olemaan yhteisessä työtilassa joka tiistai. Näinä päivinä käymme läpi akuutteja asioita ja keskustelemme tulevista investointi- ja huoltotarpeista. Kasvokkainen vuorovaikutus helpottaa yhteisen ymmärryksen luontia ja mahdollisten ristiriitojen ratkaisua.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?
Minua innostaa haasteet ja korkealle asetetut tavoitteet. Esimerkiksi metroasemien ja -radan energiaratkaisujen kehittäminen tuntuu tärkeältä ja odotan, että pääsemme käynnistämään toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi.

Meillä on myös innostava ja hyväntuulinen työyhteisö. Työkavereiden vahva tuki on ensiarvoisen tärkeää työmotivaation kannalta.

Mitä haluaisit muiden tietävän työstäsi?
Länsimetron metroinfra on ainutlaatuista ja turvallisuusjärjestelmät edistyksellisiä kansainvälisessäkin mittakaavassa. Länsimetrossa on 52 teknistä järjestelmää, joista merkittävä osa liittyy poikkeustilanteiden hallintaan. Nämä järjestelmät varmistavat matkustajien turvallisen ja vaivattoman poispääsyn poikkeustilanteissa, kuten tulipalon tai sähkökatkon aikana. Käsittääkseni vastaavia näin monipuolisia järjestelmiä on vain valtamerien kookkaissa laivoissa ja risteilyaluksissa.

Länsimetron vahvuus työpaikkana on myös se, että työt ovat todella monipuolisia. Asiantuntijana pääsen itse vaikuttamaan moniin asioihin ja tunnen, että asiantuntemustani arvostetaan.

Mikä on suosikkiasemasi?
Metroasemista suosikkini on Aalto-yliopiston metroasema. Asema soveltuu mielestäni erinomaisesti Otaniemen alueen arkkitehtuuriin ja energiseen yliopistokampukseen. Yliopiston punatiilinen kampusympäristö heijastuu metroaseman arkkitehtuuriin. Aalto-yliopiston metroaseman ja sisäänkäyntien tunnelmaa luo esipatinoitu corten-alakatto, joka sävyiltään sitoutuu punatiiliseen kampusympäristöön. Corten-teräsalakatto seuraa matkustajaa kaikissa yleisötiloissa, lippuhalleista, liukuportaisiin ja laituritasolle.

Upea yksityiskohta Aalto-yliopiston asemalla on mielestäni kolmionmuotoinen ikkuna, joka sijaitsee aseman pääsisäänkäynnillä.

Miten palaudut töistä?
Vietän paljon aikaa mökillä, jossa on jatkuvasti puuhaa. Nautin esimerkiksi metsätöistä.

Millainen on hyvä työyhteisö?
Hyvässä työyhteisössä ei hyväksytä eikä suvaita minkäänlaista kiusaavaa tai epäasiallista käyttäytymistä. Pidän myös tärkeänä, että kollegoihin voi luottaa: kukin tekee parhaansa ja hoitaa omat hommansa.

Länsimetrossa jokaisen työpanoksella on suuri merkitys

6.5.2024

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Länsimetron asiantuntijoita esittelevässä juttusarjassa ääneen pääsee Matias Johansson, joka toimii talousjohtajan tehtävien lisäksi tällä hetkellä vt. toimitusjohtajana.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Matias Johansson. Työskentelen Länsimetron talousjohtajana. Vuoden 2024 alusta alkaen olen toiminut myös yhtiön vt. toimitusjohtajana.

Matiaksen suosikkiasema on Lauttasaaren metroasema. Sieltä hän nostaa esille erityisesti Gyldenintien sisäänkäynnin, jonka rakentamista hänen perheensä asunnosta pystyi seuraamaan. Matias kertoo, että heidän lapsensa ensimmäisiä lauseita oli ”Kohta läjähtää!”. Tutustu Lauttasaaren asemaan.

Kuva: Sami Siilin Photography

Matkasi Länsimetrossa

Olen työskennellyt Länsimetron talousjohtajana vuodesta 2017 alkaen. Minulla on kokemusta kiinteistö- ja rakennusalan taloushallinnon ja johdon tehtävistä reilusti toistakymmentä vuotta. Ennen Länsimetroa olin esimerkiksi mukana moottoritiehankkeessa, jossa rakennettiin lähes 100 kilometriä uutta moottoritietä Porvoosta Haminaan. Hanke toteutettiin PPP-mallilla (Public Private Partnership), joka tarkoittaa yksityisrahoitteista kumppanuusmallia, jolla julkinen toimija hankkii liikenne-, toimitila- tai muun julkisen toiminnan järjestämiseen liittyvän kokonaispalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta

Kun tulin Länsimetroon vuonna 2017, Länsimetro-hankkeen ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-osuuden matkustajaliikenne alkoi saman vuoden lopulla ja toisen vaiheen eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden louhinnat olivat käynnissä. Projekti ryhtyi tuona vuonna työskentelemään big room-mallin mukaisesti yhteisissä toimitiloissa.

Rakennushankkeen toisen vaiheen aikana tärkeä osa tehtävääni talousjohtajana oli kustannusohjauksen kehittäminen. Rakentamisen kustannusseurannan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisättiin ensimmäisen vaiheen oppien myötä ja koko rakennuttamisorganisaation kustannusohjautuvuutta parannettiin yhdistämällä kustannustieto ja -ennusteet osaksi tilannekuvajohtamismallia. Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentamisessa onnistuttiin hienosti ja investointivaiheen kustannukset alittavat budjetin arviolta 100 miljoonalla eurolla. Lopulliset kustannukset tiedetään kokonaisuudessaan vasta kaikkien hankesuunnitelmaan kuuluvien töiden valmistumisen jälkeen. Jäljellä on vielä mm. Kivenlahden aseman toisen sisäänkäynnin rakentaminen sekä liityntäpysäköintikohteita.

Viimeisen parin vuoden ajan tehtävieni painopiste on siirtynyt entistä vahvemmin ylläpidon kustannusohjauksen kehittämiseen ja taloushallinnon järjestelmien modernisointiin. Meillä on menossa mm. laaja tietovarastohanke, jossa kootaan toiminnasta syntyvä talous- ja muu toteumatieto sekä standardoidaan ja automatisoidaan toistuvaa raportointia ja nopeutetaan analyysien ja skenaarioiden tekemistä.

Länsimetro vastaa lähes 2,5 miljardin euron omaisuuden ylläpidosta ja kehittämisestä. Meidän tehtävänämme on huolehtia, että metro pysyy kunnossa, palvelee matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla ja kehittyy ympäröivän kaupunkirakenteen muutosten mukana.

Tämän vuoden alusta olen toiminut myös yhtiön vt. toimitusjohtajana. Sen myötä olen ollut vielä aiempaa enemmän mukana yhtiön strategisessa johtamisessa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa, tärkeimpinä omistaja-kaupungit Espoo ja Helsinki sekä Kaupunkiliikenne Oy.

Mistä työpäiväsi koostuvat?

Tavanomainen työpäiväni koostuu henkilökohtaisista tapaamisista, kokouksista ja muusta yhteydenpidosta. Näissä kohtaamisissa suunnitellaan, ohjataan ja kehitetään Länsimetron toimintaa ja ratkaistaan ajankohtaisia ongelmia.

Länsimetro on pieni asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee tällä hetkellä 16 henkilöä. Jokaiselle uudelle asialle ei koskaan ole valmiiksi nimettyä vastuuhenkilöä, joten päiviini kuuluu niin isompien kuin pienempienkin asioiden selvittelyä ja delegoimista. Tämän lisäksi hoidan myös itse hyvin käytännönläheisiä töitä ja vastaan osasta taloushallinnon rutiiniprosesseja.

Vastaan myös Länsimetro-konsernin tytäryhtiöiden toiminnan ohjaamisesta.  Länsimetro Oy:llä on viisi tytäryhtiötä, jotka se omistaa 100% osuudella: Kiinteistö Oy Matinkylän bussiterminaali, Kiinteistö Oy Matinkylän liityntäpysäköinti, Kiinteistö Oy Kivenlahden liityntäpysäköinti, Kiinteistö Oy Espoonlahden Bussiterminaali ja Sammalvuoren Metrovarikko Oy. Lisäksi Länsimetro Oy omistaa osuuden Tapiolan keskuspysäköinti Oy:stä. Tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminta liittyy länsimetron metroliikennettä tukevaan liityntäliikenteeseen ja varikkotoimintaan. Lisätietoja tytäryhtiöistä.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?

Mielestäni Länsimetron vetovoima perustuu yhtiön tehtävään. Länsimetron omistamalla metrolinjan osuudella tehdään melkein 40 miljoonaa matkaa vuosittain. Länsimetrolla on suuri vaikutus siihen, millaiseksi pääkaupunkiseutu kehittyy tulevina vuosikymmeninä. Pienenä yhtiönä meillä on poikkeuksellisen suuri vastuu, sillä metron kymmenet järjestelmät ja satojen miljoonien eurojen kiinteistöt hoidetaan pienen asiantuntijaporukan voimin. Tämän vuoksi jokaisen työpanoksella on suuri merkitys. Tehtäväkenttä on niin laaja, että joka päivä saa oppia uutta!

Millainen on sinusta hyvä työyhteisö?

Hyvä työyhteisö syntyy yhteisestä tavoitteesta, työelämätaidoista sekä tehtävien ja resurssien tasapainosta. Helppokin homma menee pieleen, jos ei ole halua tai kykyä yhdessä tekemiseen, ja hyvä tiimi onnistuu melkein mahdottomassakin tehtävässä.

Länsimetro on työyhteisönä käynyt läpi niin vastoinkäymisiä kuin onnistumisiakin. Kokemuksien myötä olemme kasvaneet työyhteisönä. Meillä on ainutlaatuista, pitkälle kokemukselle rakennettua osaamista ja yhteistyön tavat niin talon sisä- kuin ulkopuolellekin ovat hioutuneet toimiviksi.

Miten palaudut töistä?

Vapaa-ajalla harrasta juoksua, suunnistusta ja uintia.

 

Lue myös muiden Länsimetron asiantuntijoiden uratarinoita!

Maanalainen toimintaympäristö tuo infran omistamiseen mielenkiintoisia ulottuvuuksia

10.10.2023

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta ja kehittämisestä. Länsimetrolaiset tukevat asiantuntijuudellaan sitä, että metro on houkutteleva ja turvallinen liikkumisvaihtoehto, ja metro palvelisi matkustajia pitkälle tulevaisuudessa. Pääset tutustumaan Länsimetron ainutlaatuiseen tehtäväkenttään asiantuntijaesittelyiden kautta. Markolla on monivaiheinen urapolku harjoittelijasta omaisuudenhallinnan asiantuntijaksi.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Marko Koskinen, 33-vuotias kiinteistötalouden diplomi-insinööri. Olen kotoisin Vantaalta ja asunut Espoossa vuodesta 2010 alkaen. Työskentelen Länsimetron omaisuudenhallinnan asiantuntijana omistamisen tiimissä.

Markon suosikkiasema on Keilaniemen asema. Erityisesti laiturialueen valot ovat tehneet Markoon vaikutuksen. Laiturialueen katossa on Grönlund & Nisunen -taiteilijakaksikon valoputkista koostuva taideteos nimeltä Light Weave. Tutustu Keilaniemen asemaan.

Matkasi Länsimetroon

Syksyllä 2016 olin kandidaattiopiskelija Aalto-yliopistossa ja bongasin Maanmittarikillan sähköpostilistalta ilmoituksen, jossa Länsimetro haki harjoittelijaa. Länsimetro vaikutti täydelliseltä työpaikalta, koska olin jo silloin kiinnostunut joukkoliikennehankkeista. Asuin vieläpä Tapiolassa, jossa kuumeisesti odoteltiin liikenteen käynnistymistä. Länsimetron konttorikin sijaitsi tuohon aikaan Tapiontorilla. Kevääseen 2017 saakka kestävää määräaikaista työsopimusta allekirjoittaessani en välttämättä arvannut työskenteleväni vielä seitsemän vuoden päästä samassa työpaikassa. Toimiston sijainti toki on matkan varrella muuttunut pariin otteeseen.

Aluksi työskentelin pääosin viestinnän avustavissa tehtävissä muun muassa palautepuhelimeen vastaten. Erikoisempia työtehtäviä oli toimiston esittelytilassa sijainneen pienoismetroradan operointi. Esittelytila oli avoinna klo 9–15, ja vastasin asukkaiden kysymyksiin metron rakentamisesta.

Harjoittelu jatkui kesätyönä. Kesän jälkeen työsuhteeni ehti jo päättyä ja läksiäisetkin pidettiin, kunnes noin kuukauden jälkeen minua pyydettiin takaisin. Pikkuhiljaa työtehtävien painopiste siirtyi viestinnästä taloushallintoon, jossa työskentelin muun muassa ohjelmistorobotiikan ja kiinteistöverotuksen parissa. Lisäksi kehitimme silloisen elinkaarijohtajan kanssa Länsimetrolle ylläpidon suunnittelun laskentamallia, johon tekemäni diplomityökin liittyi. Vuoden olin diplomityöntekijänä, minkä jälkeen syksyllä 2020 minut vakinaistettiin ja aloitin nykyisessä roolissani omaisuudenhallinnan asiantuntijana.

Mitä tehtäviisi omaisuudenhallinnan asiantuntijana kuuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?

Työni sisältää paljon yhteistyötä niin sisäisesti Länsimetron eri tiimien kuin sidosryhmien, kuten Kaupunkiliikenteen, HSL:n ja Espoon kaupunkitekniikan keskuksen, kanssa. Tyypillistä työpäivää ei olekaan, mutta tyypillisesti viikko käynnistyy maanantaisin toimistolla yhteisellä lähityöpäivällä. Alkuviikosta käydään oman tiimin ja esihenkilön kanssa läpi tulevaa viikkoa ja ajankohtaisia aiheita. Maanantaisin on varattu yhteistä aikaa myös tiedonhallinnan kehitysprojektille. Keskellä viikkoa on esimerkiksi eri toimeksiantoihin liittyviä seurantapalavereita. Loppuviikosta on yleensä enemmän itsenäistä työaikaa. Työaikani jakautuu noin puoliksi lähi- ja etätyöhön.

Yksi osa työtäni on lupa- ja lausuntotoiminta, jota koordinoin kiinteistö- ja infrajohtajan ja rakentamisjohtajan kanssa. Länsimetron rakenteista 200 metrin puskurivyöhykkeellä sijaitsevat rakennusluvat tulevat rakennusvalvonnasta Länsimetron lausuttavaksi. Lisäksi Länsimetro ottaa kantaa metron vaikutusalueen kaavoitushankkeisiin ja katu- ja kunnallisteknisiin suunnitelmiin. Lausuntoja varten konsultoimme jo rakentamisvaiheessa mukana olleita arkkitehtuurin ja kalliotekniikan erityisasiantuntijoita. Lausuntojen kommentit liittyvät pääosin länsimetron kallioteknisten rajoitteiden huomiointiin ja louhintatöiden vaikutusten minimointiin metron tiloissa.

Olen myös länsimetron teknisen dokumentaation tiedonhallintajärjestelmän ja sähköisen huoltokirjan pääkäyttäjä. Teknisten dokumenttien tulee olla varmassa tallessa, ajan tasalla ja helposti löydettävissä. Tavoite on periaatteessa yksinkertainen, mutta haastetta tähän tuo kiinteistöomistuksemme, joka koostuu 21 kilometriä pitkistä rinnakkaisista tunneleista kuilurakennuksineen ja yhdystunneleineen, 13 maanalaisesta metroasemasta, maanalaisesta metrovarikosta ja noin 50 teknisestä järjestelmästä. Näihin kaikkiin liittyy erityyppisiä dokumentteja, joista osa on metron ylläpidossa säännöllisesti käytettävää tietoa ja osa arkistoitavaa materiaalia rakentamisen ajalta. Teemme parhaillaan esiselvitystä metroinfran ylläpitoa entistä paremmin palvelevasta tiedonhallintajärjestelmästä.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?

Jokainen päivä on erilainen! On paljon pieniä asioita, mutta myös suurempia kokonaisuuksia. Moni asia saa uusia ulottuvuuksia, kun siirrytään maan alle ja metron toimintaympäristöön.

Ammatillisesti erityisen mielenkiintoisia ovat olleet esimerkiksi länsimetron maanalaisen kaava-alueen käyttöoikeuden rajoitusta koskevat maanlunastustoimitukset. Työni kautta pysyn myös kärryillä metrolinjan varrella tapahtuvasta kaupunkikehityksestä.

Mitä haluaisit muiden tietävän työpaikastasi?

Länsimetro on muutakin kuin rakennusprojekti, eikä työmme loppunut rakennusprojektin päättymiseen! Metron turvallinen liikennöinti edellyttää asemien ja ratainfran suunnitelmallista ylläpitoa ja sen varmistamiseksi me olemme Länsimetrossa töissä.

Millä kolmella sanalla työkaverisi kuvailisivat sinua?

Olen saanut palautetta, että olen yhteistyökykyinen, täsmällinen ja rauhallinen.

Lue myös muiden Länsimetron asiantuntijoiden uratarinoita!

Monen tekijän summa

11.7.2022

Länsimetroa on ollut rakentamassa monen eri alan asiantuntija. Ammattilaisiin ja heidän työpäiviinsä on päästy kurkistamaan vuosien varrella myös esimerkiksi Länsimetron tiedotuslehden sivuilla. Lehden toimitus otti yhteyttä muutamiin heistä ja kysyi kuulumisia Suomen suurimman infra-, talotekniikka- ja automaatioprojektin päättymisen kynnyksellä.

Ratalinja koki muodonmuutoksen

Ismo Penttinen on toiminut Länsimetron ratalinjan sähkötöiden asiantuntijana ja valvojana. Sähköä tarvitaan valmiissa metrossa esimerkiksi turvavalojärjestelmään, äänievakuointiin, kameravalvontaan, pumppaamoihin, savunpoistoon, ylipaineistukseen sekä palomies- ja evakuointihissien toimintaan. Yhteensä erilaisia järjestelmiä on 52, ja matkustavaturvallisuutta turvaavien järjestelmien sähkönsaanti on varmistettu tilanteessa kuin tilanteessa. Syksyllä 2018 kaapeleiden suojaputket löytyivät vielä rataurakan työmaatukikohan pihalta Ismon kertoessa urakan etenemisestä.

Koronapandemia aiheutti sen, että kasvotusten järjestetyt palaverit loppuivat.

”Kun kontaktit jäivät, ei tiennyt mitä työkaverin mielessä liikkui. Eleet ja ilmeet jäivät puuttumaan. Sähköpostien määrät kasvoivat ja jakelut tulivat monimutkaiseksi” Ismo kertoo.

”Koronasta huolimatta oli välillä tavattava tunnelissa itse työmaalla ja katsottava asiat kuntoon”.

Neljän vuoden aikana rata on kokenut melkoisen muutoksen.

”Aikoinaan kävelin tunnelin läpi, kun se oli hiekkapinnalla ja täysin pimeä. Nyt siellä on sähköistetty ja valaistu rata. Radalle on asennettu turvavalaistukset, valvontakamerat, kaiuttimet, opastukset, palohälyttimet, sprinklerit, puhelinyhteydet, liikennevalot, paloliukuovet ja palorullaovet. Hienoa nähdä radalla, miten kaikki on muuttunut neljän vuoden aikana. Ilo katsella”, Ismo Penttinen summaa.

Ruoholahti-Matinkylä osuus on myös tullut tutuksi.

”Olen matkustanut paljonkin ykkösvaiheella, aluksi kävin perehtymässä työmielessä ykkösvaiheen tiloihin. Ehkä tästä tuli vielä parempi”.

Vasemmalla on Ismo Penttinen syksyn 2018 Länsimetron tiedotuslehdessä, oikealla Penttinen keväällä 2022.

Tasainen kyyti Kivenlahteen saakka

Pekka Saarinen on toiminut länsimetron radan päällysrakenteen pääsuunnittelijana. Hänen kädenjälkeään on alusrakenteen päälle tulevat kokonaisuudet.  Pekka kertoi ratasuunnittelusta lehdessä keväällä 2018. Ratasuunnittelussa määritellään, miten ja millä materiaaleilla rata rakennetaan ja missä rata kulkee huomioiden mm. liikennöinnin ja kunnossapidon tarpeet, kallion laatu, sisäänkäyntien sijainnit ja maankäyttö maan pinnalla. Tavoitteena on turvallinen ja tasainen metrokyyti, jonka ylläpito on kustannustehokasta.

Matinkylä–Kivenlahti-osuuden koeajot alkoivat kesällä 2021.

”Aina se vähän jännittää, kun juna ajaa ensimmäistä kertaa itse suunniteltua rataa pitkin, vaikka suunnitelmat onkin tarkastettu usean henkilön toimesta. Mahtuuko se tunneliin, kolahtaako se kiinni jonnekin. Kaikki sujui kuitenkin suunnitellusti”, Pekka toteaa.

AFRY Finlandilla ratasuunnittelua tekevä Pekka on ehtinyt myös muihin ratahankkeisiin.

”Tällä hetkellä toimin Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen suunnittelupäällikkönä. Kytömaa–Ainola-ratahanke Väylävirastolle on myös työn alla. Molemmissa on rakentaminen käynnissä. Käynnissä on myös Espoon kaupunkiradan suunnittelu”.

Maanalaisen radan suunnittelussa on yksi merkittävä poikkeus maan pinnalla kulkevaan rataan verrattuna.

”Tunnelissa ei ole ylimääräistä tilaa. Kun metsään rakennetaan rataa, tilaa on. Esimerkiksi vaihteenkääntölaitteen suunnittelussa tunneliin pitää huomioida vaihteen kaikki osat kaapeleineen ja sijainteineen. Jos jokin osa viekin suunniteltua enemmän tilaa, tunnelissa sitä ei saa mistään lisää”, Pekka Saarinen kertoo.

Pekka käyttää itse metroa säännöllisesti. Toukokuussa 2022 hän pääsi metrojunan koeajon kyytiin Matinkylä–Kivenlahti-osuudella.

”On tullut matkustettua itsekin metrolla paljon, en omista autoa, joten asiakaskäynnit sujuvat hyvin metrolla. Ykkösvaihe vaikuttaa oikein hyvältä. Kyyti on sujuvaa. Koeajojen perusteella kakkosvaiheen kyytikin oli oikein tasaista ja mukavaa”.

Vasemmalla Pekka Saarinen kevään 2018 Länsimetron tiedotuslehdessä, oikealla Saarinen keväällä 2022.

Yhä maailman turvallisin metro

Juha-Pekka Laaksonen toimi Länsimetron Ruoholahdesta Matinkylään -osuuden vastaavana paloteknisenä suunnittelijana ja toisessa vaiheessa Matinkylästä Kivenlahteen paloteknisten toteutussuunnitelmien ulkopuolisena tarkastajana. Juha-Pekka toimi L2 paloturvallisuus Oy:ssä 2021 asti ja siitä eteenpäin maailman suurimmassa paloturvallisuusyrityksessä Jensen Hughesilla Suomen toimitusjohtajana. Hän on perehtynyt metrojen turvallisuuteen ympäri maailmaa.

Juha-Pekka kertoi Länsimetron paloturvallisuudesta lehdessä keväällä 2017. Länsimetroa kutsutaan yhdeksi maailman turvallisimmista metroista. Miltä länsimetron ratkaisut näyttävät nyt?

”Seuraan jatkuvasti työni puolesta metrojen paloturvallisuutta, mikään ei ole muuttunut. Länsimetro on edelleen ratkaisuiltaan yksi maailman turvallisimmista metroista.  Muuallakin on käytetty samoja ratkaisuja, mutta ei näin kattavasti kuin länsimetrossa”, Juha-Pekka Laaksonen toteaa.

Esimerkiksi evakuointihissejä ei edelleenkään juurikaan ole käytössä muualla metroissa. Kehitystä maailmallakin kuitenkin tapahtuu.

”Menetelmät ja laskentatehot paranevat. Muuallakin on siirrytty isompiin palotehoihin. Suomessa asia huomioitiin jo ykkösvaiheen suunnittelussa”, Juha-Pekka summaa.

Länsimetron asemat kuvastavat ympäröivää kaupunkialuetta.  Tunnistettavuus kerää kehuja.

”Itämetro on minulla käytössä. Idästä pääsee näppärästi metrolla länteen. Oman näköiset asemat on ideana loistava. Koivusaari on oma suosikkini”, Juha-Pekka kertoo.

Vasemmalla Juha-Pekka Laaksonen Länsimetron tiedotuslehdessä keväällä 2017, vasemmalla Laaksonen keväällä 2022.

Teksti: Satu Linkola

Artikkeli on julkaistu myös Länsimetro 1/2022-lehdessä. Lehti on luettavissa myös verkossa.