Avainsana: rakentaminen

Rakentaminen Länsimetrossa linkittyy tiiviisti kaupunkikehitykseen

1.12.2023

Länsimetrossa on ainutlaatuista asiantuntemusta ja osaamista modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistamisesta, kehittämisestä ja rakentamisesta. Vaikka Länsimetron rakentamishanke päättyi, rakentamistehtävät Länsimetrossa jatkuvat yhä. Länsimetrolaisten asiantuntijuutta esittelevässä juttusarjassa pääset tällä kertaa tutustumaan rakentamisjohtaja Janne Tuomaan.

Kuka olet? Mitä teet Länsimetro Oy:ssä?

Olen Janne Tuoma, espoolainen rakentamistekniikan diplomi-insinööri. Työskentelen rakentamisjohtajana Länsimetrossa. Rakentamisjohtajana vastaan Länsimetron rakentamishankkeista.

Jannen suosikkiasema on Soukan metroasema. Jannen mielestä asema on arkkitehtuurisesti upea kokonaisuus. Aseman oivaltava arkkitehtuuri ja tilataideteos sopivat hyvin Soukan suorakulmaiseen rakennuskantaan ja kohottavat koko alueen ilmettä. Tutustu Soukan metroasemaan.

Matkasi Länsimetroon
Ennen Länsimetroa olen työskennellyt Skanskalla, Lemminkäisellä ja YIT:llä projektipäällikkönä. Viimeisimpänä hankkeena oli Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen maan alle. Ennen tätä olin Talvivaaran kaivoshankkeessa rakennuttamistehtävissä ja toimin myös mm. osasto- ja hankintapäällikkönä. Heti valmistumiseni jälkeen toimin konsulttina.

Länsimetrossa aloitin tammikuussa 2019 Soukan metroaseman rakennuttajapäällikkönä. Tuolloin oli käynnissä Länsimetro-rakennushankkeen toinen vaihe eli Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakentaminen. Kun aloitin, niin louhinnat oli tehty, runkorakentaminen käynnissä ja talotekniikkaurakat alkamassa. Soukan rakennuttajapäällikkönä olennainen tehtäväni oli varmistaa Soukan aseman valmistuminen aikataulussa ja budjetissa. Joulukuussa 2019 aloitin koko Länsimetro-projektin rakentamisjohtajana, jolloin vastuut laajenivat kattamaan kaikkien viiden aseman rakennuttamisen. Myöhemmin vastuulleni tulivat myös sivu-urakat, ratalinja ja Sammalvuoren varikko.

Metro on liikennöinyt Matinkylä–Kivenlahti-osuudella nyt vuoden, mutta Länsimetron rakentaminen ei kuitenkaan ole päättynyt. Länsimetron rakennusprojektit linkittyvät metroradan varren kaupunkikehitykseen ja siihen liittyvien hankkeiden toteuttamiseen, joiden aikataulut ovat yleensä sidoksissa kaavoituksen etenemiseen. Helsingissä Koivusaaren kaava on saanut lainvoiman ja meillä onkin käynnissä Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu. Metrolinjan länsipäässä alkaa jossain vaiheessa Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen, joka toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen yhteyteen. Kaavoituksen edetessä rakennetaan lisää liityntäpysäköintipaikkoja Finnooseen ja Kaitaalle. Metron kapasiteetin nostohanke edellyttää lisää uusia sähkönsyöttöasemia.

Mikä maanalaisessa rakentamisessa kiehtoo?
Maanalainen rakentaminen on mahdollistaja. Tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä infra on perusteltua sijoittaa maan alle, jotta maanpäälliset alueet jäävät asukkaille muuhun käyttöön. Kun ratalinja ei vie tilaa maanpinnalla niin asumiselle ja palveluille on paremmin tilaa. Vaikka maan alle rakentamisessa on omat haasteensa esimerkiksi työmaalogistiikan suhteen, niin hyvänä asiana voi todeta, että rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Mitä tehtäviisi kuluu? Mistä työpäiväsi koostuu?
Johdan Länsimetron rakentamisen tiimiä. Meidän ydintekemistämme on edistää edelläkin mainittuja rakennusprojekteja. Työpäivieni aikana varmistan, että projektit etenevät ja käyn läpi eri rakennusprojektien tilanteita ja mahdollisia haasteita – missä mennään ja mitkä ovat seuraavat toimenpiteet. Työtäni on johtaa rakennushankkeita aina niiden käynnistämisestä ja hankesuunnitelmien tekemisestä rakentamisen loppuunsaattamiseen sekä takuuvaiheen tehtäviin. Länsimetron asiantuntijoiden lisäksi teen yhteistyötä mm. Espoon ja Helsingin kaupunkien, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen sekä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa.

Mikä saa sinut innostumaan työstäsi?
On hienoa nähdä rakennushankkeiden koko elinkaari. Saan olla mukana varhaisesta suunnitteluvaiheesta siihen, kun kohde valmistuu ja näkee konkreettisen lopputuloksen, josta on kaupunkilaisille hyötyä.

Päivittäisessä työssäni nautin monipuolisesta tekemisestä, asioiden yhteensovittamisesta, haastavien tilanteiden ratkaisemisesta ja asioiden etenemisestä.

Mitä haluaisit muiden tietävä työstäsi tai työpaikastasi?
Länsimetro ei ole vain rakennushanke, vaan ylläpidämme ja kehitämme metroinfraa, jotta se säilyy toimivana ja turvallisena. Varmistamme työllämme sen, että metro toimii luotettavasti nyt ja tulevaisuudessa.

Haluaisin myös metron käyttäjien huomaavan, kuinka arkkitehtuurisesti hienoja asemamme ovat.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua?
Minua on kuvailtu ratkaisukeskeiseksi ja kärsivälliseksi. Minulla on asioita eteenpäin vievä ote.

Lue myös muiden Länsimetron asiantuntijoiden uratarinoita!

Mitä Länsimetro Oy:lle kuuluu rakennusprojektin jälkeen?

7.9.2023

Länsimetro Oy:n toiminnan painopiste muuttui metroinfran rakentamisesta omistamiseen, kun Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-rakennusprojekti päättyi vuonna 2022 ja matkustajaliikenne alkoi osuudella viime joulukuussa. Rakennushankkeen ennustettiin alittavan budjetin 100 miljoonalla eurolla. Rakentamisprojektin päätyttyä Länsimetro terävöitti suuntaa modernin ja aikaa kestävän metroinfran omistajana, ja loi strategisia linjauksia tuleville vuosille. Osana tätä valmistui esimerkiksi vastuullisuusohjelma. Lue lisää vastuullisuudesta.  Myös Länsimetron ilme freesattiin kuvaamaan organisaation uuden vaiheen alkamista. Lue lisää Länsimetron uudesta ilmeestä. Kesän alussa Länsimetro myös muutti Keilaniemeen.

Länsimetro ohjaa metroinfran huoltoa ja ylläpitoa elinkaarivaatimusten mukaisesti

Länsimetron tehtävänä on johtaa, ohjata ja seurata omistamansa metroinfran ylläpito- ja huoltopalvelujen toteutumista ja laatua sen elinkaarelle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Länsimetron omistaman metroinfran hallinnoinnista ja ylläpidosta huolehtii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Kaupunkiliikenne raportoi suoritetut huolto- ja kunnossapitotehtävät kuukausittain Länsimetrolle. Alkuvuoden aikana on myös jatkettu Länsimetron ja Kaupunkiliikenteen välisen yhteistyön kehittämistä. Hyvä yhteistyö ja yhteisten tavoitteiden selkeyttäminen ovat entistä keskeisemmässä asemassa nyt, kun ylläpidettävä metroinfra laajeni lännessä Kivenlahteen saakka.

Jotta metroinfran ylläpitoprosessit olisivat tehokkaita ja tarvittava tieto olisi päivittäisessä metroinfran ylläpidossa helposti löydettävissä, on Länsimetron tiedonhallintamallin ylläpitäminen ja kehittäminen jatkunut vuonna 2023.

Länsimetro vastaanotti Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemien ja radan rakennusurakat niiden valmistuessa ja silloin alkoivat urakkasopimusten takuuajat. Käynnissä on osuuden takuutehtäviä, joita ovat mm. kalliovesi- ja pohjavesivuotojen tiivistäminen ja ohjaaminen kuivausjärjestelmään, Soukan ja Finnoon hissien toiminnassa ilmenneiden häiriöiden ja epäloogisuuksien korjaaminen, vinohissien toiminnassa ilmenneiden puutteiden korjaaminen. Urakkasopimuksen mukaisista huolloista vastaa kukin urakoitsija ja muilta osin huollot hoitaa Kaupunkiliikenne Oy. Länsimetro valvoo takuutöiden toteutumista ja laatua.

Metron kehitys jatkuu

Yhteistyössä kumppaneidensa kanssa Länsimetro varmistaa, että metroinfra säilyy toimivana ja turvallisena pitkälle tulevaisuuteen. Infran ylläpitäminen vaatii jatkuvia investointeja, joista merkittävimpiä vuonna 2023 ovat sääsäleikköjen huoltotasojen lisäykset, viranomaisverkon päivitys (Virve 2.0), WLAN-tukiasemien päivitys ja Tapiolan kääntöraiteen toiminnallinen muutos. Länsimetron hallitus hyväksyi kesäkuussa 2023 palorullaovien kehittämistoimenpiteet ja päätti, että investointi voidaan toteuttaa vuoden 2024 aikana. Toimenpiteet edellyttävät viranomaisten hyväksynnät ennen toteutusta.

Länsimetro allekirjoitti keväällä 2023 yhteistyösopimuksen metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen toteutuksesta. Kaupunkiliikenne Oy:n, Länsimetro Oy:n, HSL:n, Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen yhteistyönä toteutettavan hankkeen hankesuunnitelma hyväksyttiin 7.12.2022 Helsingin ja 30.1.2023 Espoon kaupunginvaltuustossa. Hankkeessa parannetaan metron matkustajakapasiteettia uusimalla elinkaarensa päässä olevia järjestelmiä. Järjestelmien uudistamisen ja kalustohankintojen jälkeen voidaan tihentää metron vuoroväliä ja siten kasvattaa matkustajakapasiteettia. Hankkeen ensimmäiset hankinnat ja asiakirjavalmistelut ovat käynnissä. Lue lisää hankinnoista ”Metron uuden junakulunvalvontajärjestelmän hankinta on käynnistynyt”.

Rakennusprojektin päätyttyä Länsimetrolla on edelleen Matinkylä-Kivenlahti-hankkeen hankesuunnitelmaan kuuluvia rakennustöitä ja investointeja, joita ovat mm. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti, Kaitaan pysäköintilaitos sekä Soukan ja Finnoon liityntäpysäköinnit. Kivenlahden aseman läntinen sisäänkäynti toteutetaan Kivenlahden metrokeskuksen rakentamisen yhteydessä. Metrokeskuksen rakentamisen olisi tarkoitus alkaa vielä kuluvan vuoden aikana.  Espoon kaupungin sivuilta löydät lisätietoa Kivenlahden metrokeskus-hankkeesta. Kaitaan pysäköintilaitoksen rakentamisen aloittaminen odottaa kaavan lainvoimaisuutta. Myös ensimmäisen rakennusvaiheen osalta jäljellä on rakennustöitä.  Koivusaaren metroaseman läntisen sisäänkäynnin hankesuunnittelu on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 2023 aikana samalla, kun Koivusaaren alueen kehittyminen on aktivoitumassa Helsingissä.

Kivenlahden metroaseman läntinen sisäänkäynti tulee osaksi Kivenlahden metrokeskusta, jonka rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vielä vuoden 2023 aikana. Keväällä valmistui Kivenlahden liityntyäpysäköintilaitos, joka palvelee metromatkustajia entistä paremmin, kun aseman läntinen sisäänkäynti otetaan käyttöön.  Ilmakuva: Iiro Mikola, Optivision

Länsimetro Oy:llä on viisi tytäryhtiötä. Kaikkien tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminta liittyy metroliikennettä tukevaan liityntäliikenteeseen.  Liityntäpysäköinti on alkuvuoden aikana kehittynyt, kun Kivenlahden liityntäpysäköintilaitos valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön 1.4.2023. Tytäryhtiöiden osalta käynnissä on myös Lippulaivan kauppakeskukseen kiinteästi liittyvän Espoonlahden metroasemayhtiön sulauttamisprosessi. Espoonlahden metroasemayhtiöllä ei ole omaa toimintaa, minkä takia se on tarkoituksenmukaista sulauttaa osaksi Länsimetro Oy:tä. Yhtiö on aikanaan perustettu Lippulaivan kauppakeskuksen rakentamista varten, kun kauppakeskuksella ja metroasemalla on toisiinsa liittyviä rakenteita.

Taloudellinen katsaus alkuvuoteen

Taulukossa TTP 2022= Toteuma 2022, TA 2023=Budjetti 2023, ENN 2023=Ennuste 2023 ja ENN-TA=Ennuste-Budjetti.

Länsimetro Oy:n omistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät rahoitetaan omistajilta perittävillä vastikkeilla ja rakentamistoiminta omistajien takaamalla ulkoisella rahoituksella. Toukokuussa 2023 hyväksytyn talousarvion mukaan vuonna 2023 kerättävät hoitovastikkeet ovat 30,8 miljoonaa euroa ja hallintovastikkeet 2,1 miljoonaa euroa. Vastikelaskelman mukaan vuosi 2022 oli ylijäämäinen sekä kaikkien vastikkeiden osalta, mikä pienentää tänä vuonna kerättävien vastikkeiden määrää suhteessa joulukuussa vahvistettuun budjettiin.

Alkuvuoden 2023 aikana hoitovastikkeella rahoitettavan metroinfraomaisuuden hoidon ja kunnossapidon kustannukset ovat toteutuneet selvästi budjetoitua pienempinä.

Investointien määrän ennustetaan olevan vuonna 2023 noin 10 miljoonaa euroa pitäen sisällään käytönaikaiset investoinnit sekä toisen vaiheen jälkityöt ja metron kapasiteetin ja luotettavuuden parantaminen -hankkeen.

Vuoden 2023 on nostettu uutta lainarahoitusta 5 M€. Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen kokonaisrahoitus on raportointikauden lopussa 785 M€ lainarahoitusta ja 242,5 M€ valtionavustusta. Seuraava laina nostetaan vuoden 2023 toisella puoliskolla.

 

Lukiolaisten eläinteokset metron huoltotunneliin syntyivät vanhoista työmaa-aidoista

25.1.2023

Kaitaan lukion kuvataiteessa oli syksyllä 2022 yhtenä opintojaksona katutaideprojekti. Katutaideprojektissa opiskelijat saivat suunnitella ja toteuttaa katutaidetta uuden Matinkylän lukion urheilukentän laidalla sijaitsevan Länsimetron huoltotunnelin ulkoseinään. Opintojaksolla opettajina toimivat lukion kuvataideopettaja Heljä Renfors ja katutaitelija Emilio Mäkipää. Opintojakson yhteistyökumppaneita olivat Länsimetro Oy, SRV Rakennus Oy, Espoon kaupunki ja arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki.

– Opettajan näkökulmasta on aina hauska vetää opintojaksoa toisen opettajan tai muun oman alansa ammattilaisen kanssa. Olemme tehneet vuosittain ympäristönsuunnitteluprojekteja lukion lähialueelle mm. Finnoon metroaseman lähellä olevaan alikulkukäytävään ja Finnoon parkkihalliin. Näissä projekteissa on ollut mukana lukion ulkopuolisia yhteistyökumppaneita sekä suunnitteluvaiheessa että teosten toteutuksessa. Yhteistyö antaa uusia näkökulmia omaan opetukseen. Tässä katutaideprojektissa opiskelijat tarvitsivat myös apua erilaisissa työvaiheissa, joten kaksi ohjaajaa ehtii aina enemmän. Erityisen hienoa on, että nuoria osallistetaan kaupunkisuunnitteluun ja annetaan mahdollisuus rakentaa viihtyisää Espoota, kertoo Renfors kuvataideopettajan kokemuksista projektiin.

Metron huoltotunnelin ulkoseinässä on aiemminkin ollut Emilon Mäkipään katutaidetta. Nyt opiskelijat saivat suunnitella 4,8 m X 24 m kokoiseen seinään katutaidetta lukion kuvataideprojektissa. Huoltotunnelin seinä sijaitsee uuden Matinkylän lukion urheilukentän laidalla Ison Omenan läheisyydessä. Nimensä mukaisesti huoltotunnelia käytetään metron huoltotehtäviin. Kuvat: Länsimetro.

Opintojakson alussa hankesuunnittelija Kaisa Sjövall Espoon kaupungilta esitteli Matinkylän lukion rakennushanketta. Paikalla oli myös viestintäpäällikkö Marianne Partanen Länsimetro Oy:stä kertomassa Länsimetron kuulumisia ja mm. metroasemien taiteesta. Opintojakson toisena opettajana toiminut katutaiteilija Emilio Mäkipää kertoi omista taustoistaan, työskentelystään ja roolistaan projektissa. Kuva: Heljä Renfors

Eläinaiheinen teema valikoitui luontevasti lukiolaisten taideteokseen, sillä katutaitelija Emilio Mäkipää oli jo aikaisemmin kartoittanut Matinkylässä ympäristön asukkaiden toiveita katutaiteeseen. Ennen kuin lukiolaiset tarttuivat varsinaisiin spraymaaleihin, projektikurssiin kuului työvaiheita, kuten ideointia, suunnittelua, luonnostelua ja pohjatöiden tekemistä.  Jokaisessa vaiheessa opiskelijat pääsivät osallistumaan ja vaikuttamaan. Kuva: Heljä Renfors

– Olen toteuttanut useita työpajoja ja pitänyt opetuksia katutaiteen tiimoilta. Olen maalannut yhdessä nuorten kanssa niin alikulkutunneleita kuin parkkihalleja, mutta tämä oli täysin uudenlainen projekti, jossa nuoret tekivät teoksensa irrallisille levyille, jotka asennetaan myöhemmin kohteessa paikalleen. Oli mahtavaa päästä toteuttamaan tämä projekti lukiolaisten kanssa, sillä heillä on paljon hyviä ideoita ja valtavasti osaamista, kuvailee Mäkipää kokemusta.

Marraskuun alussa opiskelijat putsasivat Länsimetron vanhoja työmaa-aitoja. Metron rakentamisen aikana oranssit työmaa-aidat olivat tuttu näky myös lukion lähellä Kaitaan metroasematyömaan ympärillä. Samaiset aidat hyödynnettiin nyt taideprojektin materiaalina. Ennen varsinaista maalaamista, opiskelijat putsasivat maalattavat levyt ja tekivät muut pohjatyöt. Kuvat: Heljä Renfors.

Marraskuun puolivälissä lukiolaiset pääsivät maalaushommiin ulkona. Kurssilaiset opettelivat spraymaalausta ja miten eri suuttimilla tehdään erilaista maalipintaa. Kuvat: Heljä Renfors.

Oranssit työmaa-aidat taipuivat moneksi. Teokset asennetaan Matinkylän urheilukentän taustalla olevaan metron huoltotunnelin seinään vuoden 2023 aikana. Ennen asentamista teoksen leikataan vielä muotoonsa. Kuvat: Heljä Renfors

Kurssipalautteissa opiskelijat kiittivät opettajia ja projektikumppaneita ainutlaatuisen, opettavan ja hauskan kurssin mahdollistamisesta. Kurssilla oli tekemisen meininki. Spraymaalaaminen oli monelle uusi kokemus: esimerkiksi maalaamistekniikat ja värien käyttö tulivat kurssin aikana tutuiksi. Kurssin aikana vahvistuivat myös mm. opiskelijoiden ryhmätyö- ja suunnittelutaidot.

Espoo rakennuttaa Matinkylän lukion uudisrakennuksena kauppakeskus Ison Omenan läheisyyteen. Lukiorakennukseen tulee tilat noin 900 lukio-opiskelijalle. Rakennus sisältää oppimisympäristöjen lisäksi kilpailutoiminnan mahdollistavan urheiluhallin. Rakennustyöt saadaan päätökseen loppuvuodesta 2023. Uudet tilat otetaan käyttöön vuoden 2024 alusta.  Lukion arkkitehtisuunnittelusta Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit ja urakoitsijana toimii SRV. Lue lisä Matinkylän lukiosta.

Metron uusi osuus Matinkylästä Kivenlahteen avautuu 3.12.

13.10.2022

Metrojunat alkavat liikennöidä Espoossa aina Kivenlahteen asti lauantaina 3. joulukuuta. Avautuvan seitsemän kilometrin osuuden varrella on viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.

Metrossa on laajentumisen myötä yhteensä 30 asemaa. Metrorataa Helsingissä ja Espoossa on nyt yhteensä 43 kilometriä.

Metro laajeni vuonna 2017 kahdeksalla asemalla Ruoholahdesta Matinkylään, kun Länsimetron ensimmäinen vaihe valmistui. Sen jälkeen työt ovat jatkuneet Matinkylän länsipuolella

– Metron jatkeen rakentamisen aikataulussa ja kustannuksissa on pysytty Espoon valtuuston päätösten mukaisesti, toteaa Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja, Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Isotalo.

– Vaikka metro aloittaa liikennöinnin, rakentaminen asemien ympäristössä jatkuu. Jo olemassa olevat alueet Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti tiivistyvät asemien ympäristössä, ja niiden palvelut paranevat. Finnooseen syntyy kokonaan uusi asuinalue, Isotalo jatkaa.

– Metro on nyt valmis. Vuosikymmenien työ saa päätöksensä, vaikka metron kehittämistyö toki jatkuu. Metro on joukkoliikennevälineistämme pidetyin: 93 prosenttia asiakkaistamme antaa sille hyvän tai erinomaisen arvosanan. Ympäristöystävällisellä metrolla on omalla alueellaan mullistava vaikutus ihmisten liikkumiseen, ja se on erittäin tärkeä myös pääkaupunkiseudun ja koko Suomen elinvoimalle, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen.

Uuden osuuden avautuessa bussien liityntäliikenteeseen ei tule muutoksia, vaan metroa liikennöidään muutama kuukausi nykyisen liikenteen lisänä. Uuteen osuuteen sovitettu bussilinjasto otetaan käyttöön alkuvuodesta 2023. Lopullisesta päivämäärästä tiedotetaan myöhemmin.

Metron uudet aikataulut samoin kuin uusien bussilinjojen reitit ja aikataulut tulevat HSL:n Reittioppaaseen hyvissä ajoin ennen kuin muutokset tulevat voimaan.

Kaupunki kasvaa metron myötä

Vaikka metro kulkee Espoossa maan alla, muutokset näkyvät vahvasti myös maan päällä.

Metron jatke tuo mukanaan runsaasti uusia mahdollisuuksia, kuten uusia palveluja, asuntoja ja työpaikkoja ja lisää siten kaupungin elinvoimaisuutta. Metron myötä Espooseen syntyy kokonaan uusi asuinalue Finnoo ja jo rakennetut alueet kehittyvät entistä vetovoimaisemmiksi. Kasvupotentiaali Espoon metrovyöhykkeellä on 70 000 uutta asukasta ja sadan prosentin kasvu työpaikkojen määrässä vuoteen 2050 mennessä.

– Metro tukee Espoon verkostomaista viiden kaupunkikeskuksen rakennetta ja kestävää kaupunkikehitystä. Siinä raiteiden äärelle ja päälle rakentuvat tiiviit keskukset, ja niiden ympärille pientalovaltaiset alueet, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

– Länsimetron kasvukäytävä on myös ratkaisevan tärkeä Espoon ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, ja edistää merkittävästi yritysten, yliopistojen ja kaupunkien yhteistyötä, Mäkelä jatkaa.

HSL-alueen joukkoliikenteen suurin kasvupotentiaali on läntisessä Espoossa metron uuden osuuden varrella.

Tiheää liikennettä ja turvallista matkustamista

Metroa liikennöi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, joka vastaa myös kiinteistönhuollosta ja järjestelmien valvonnasta koko metrolinjan osuudella.

– Kaupunkiliikenne Oy ja noin 150 metrojunankuljettajaamme ovat valmiina metroliikenteen laajenemiseen. Olemme valmistautuneet liikennöinnin käynnistymiseen lukuisten valmistelevien töiden kautta; kuljettajakoulutusten ja koeajojen lisäksi esimerkiksi varmistamalla rataosuuden liikennöitävyyden ja että kaikki tekniset valvomojärjestelmät toimivat liikenteen alkaessa moitteettomasti. Metro on yksi toimintamme selkäranka, jonka turvallisuus ja luotettavuus on meille kunnia-asia, sanoo Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtajan sijainen, yksikön johtaja Antti Nousiainen.

Arkkitehtuuriosaaminen näkyy asemilla

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden rakentaminen päättyi syyskuussa. Rakennusprojekti valmistui kaikkien sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeella oli niin aikataulu-, kustannus-, riski-, laatu-, yhteistyö- kuin työturvallisuustavoitteitakin. Rakentamisen päätyttyä Länsimetro Oy on Ruoholahdesta länteen kulkevan radan, asemien ja metrojärjestelmän omistaja, ylläpitäjä ja kehittäjä.

– Länsimetron asemat ovat arkkitehtuuriltaan vetovoimaisia, suomalaista arkkitehtuuriosaamista parhaimmillaan, ja ainutlaatuiset asemat toimivat alueiden käyntikortteina. Odotamme Länsimetrossa innolla, että matkustajat pääsevät uusille metroasemille ja nauttimaan nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Espoon kaupungin verkkosivut: www.espoo.fi
Helsingin seudun liikenteen verkkosivut: www.hsl.fi
Kaupunkiliikenne Oy:n verkkosivut: www.kaupunkiliikenne.fi
Länsimetro Oy:n verkkosivut: www.lansimetro.fi

Lisätietoja:

Espoo, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo, p. 050 593 3359, olli.isotalo@espoo.fi

HSL, toimitusjohtaja Mika Nykänen, p. 09 4766 4040

Länsimetro Oy, Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, p. 040 823 2086

Kaupunkiliikenne Oy, yksikön johtaja Antti Nousiainen, p. 040 579 6074

Kivenlahden pysäköintilaitoksen rakennustyöt käynnistyneet

3.12.2021

Kivenlahden pysäköintilaitoksen rakentaminen alkoi viikolla 47 maanrakennus- ja perustustöillä. Työmaa sijaitsee Kivenlahden metroaseman länsipuolella, Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäyntirakennuksen vieressä. Rakennusurakan toteuttaa Fira Oy.

Pysäköintilaitos otetaan käyttöön vuonna 2023. Pysäköintilaitokseen tulee noin 650 liityntäpysäköintipaikkaa autoille ja 50 pysäköintipaikkaa polkupyörille.

Työmaan osoite on Kiviruukinkatu 2, 02320 Espoo.

Kivenlahden pysäköintilaitoksen työmaa-alue on merkitty karttaan ruskealla ympyrällä. Työmaan osoite on Kiviruukinkatu 2, 02320 Espoo.

Lisätietoja
Fira Oy, vastaava työnjohtaja Jaakko Siira, jaakko.siira(at)fira.fi, puh 040 159 6668
Fira Oy, työpäällikkö Jyrki Latvala, jyrki.latvala(at)fira.fi, puh. 0400 792 474

Länsimetron palautepuhelin, ma.pe klo 9–13, puh. 050 377 3700

Metroliikenteen alkaessa monen uuden aseman läheisyydessä on käynnissä rakennustöitä – pyöräpysäköintiin panostetaan

11.6.2021

Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2020, että osa Länsimetron autojen liityntäpysäköintipaikoista korvataan laadukkaalla pyöräpysäköinnillä metroasemien läheisyydessä. Kaikilla Espoon metroasemilla ennustetaan olevan vuonna 2030 yhteensä 3 100 ja vuonna 2050 noin 3 900 liityntäpyöräilijää. Liityntäpyöräilyn volyymi on yli kaksi kertaa niin suuri kuin henkilöautoilla.

Mahdollisuudet pyörien liityntäpysäköintipaikkojen lisäämiseen Länsimetron varrella on kartoitettu ja pyörien liityntäpysäköintipaikoille on laadittu Espoon kaupungin suunnitteluohje. Länsimetro toteuttaa vähintään hankesuunnitelmassa määritetyt pyörä- ja autoliityntäpaikat ja tekee mahdollisuuksien mukaan laadullisia ja määrällisiä parannuksia pyöräpysäköintiin myös jo käytössä olevilla Espoon metroasemilla.

Ilmakuva Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnistä. Sisäänkäynnillä on viherkatto. Sisäänkäynnin edessä on katettuja pyöräpaikkoja.
Esimerkiksi Finnoon metroaseman Finnoonsillan sisäänkäynnillä on alkuvaiheessa 72 katettua pyöräliityntäpaikkaa ja Finnoonsillan alikulun yhteydessä 142 paikkaa.

Suosittu kaupunkipyöräpalvelu ei ulotu liikenteen alkaessa uusien asemien läheisyyteen. Seuraava kaupunkipyörien sopimuskausi alkaa 2026, jolloin palvelun laajentaminen on mahdollista. Kaupunkipyörät | espoo.fi

Asemaympäristöjen rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen

Osa liityntäpysäköintipaikoista niin autoille kuin pyörille voidaan toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun metroasemien läheisyydessä käynnissä oleva muu rakentaminen valmistuu tulevina vuosina. Asemien ympäristön rakentuminen ja kehittyminen vaikuttaa myös, miten metron eri sisäänkäyntejä voidaan avata matkustajakäyttöön. Esimerkiksi Kivenlahdessa vain toinen aseman kahdesta sisäänkäynnistä voidaan avata matkustajakäyttöön liikenteen alkaessa: matkustajien käytössä on Kivenlahdentorin sisäänkäynti. Finnoossa puolestaan aseman ympäristön keskeneräisyys vaikuttaa matkustajien liikkumiseen vielä vuosia.

Ilmakuva Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynnistä.
Kivenlahden metroaseman Kivenlahdentorin sisäänkäynti  (kuvassa etualalla) on matkustajien käytössä metroliikenteen alkaessa. Kivenlahdentien sisäänkäynti otetaan käyttöön, kun sisäänkäynnin ympäristön rakentaminen valmistuu.

Liityntäpysäköintiin tulee ohjaamaan sähköinen opastejärjestelmä, joka ilmoittaa vapaana olevien paikkojen määrän. Opasteet tulevat pääväylille: Länsiväylä, Soukanväylä ja Kauklahdenväylä.

Länsimetro Oy varautuu kuitenkin tulevaan kaupunkikehitykseen rakentamalla sisäänkäynnit siten, että metro palvelee käyttäjiään myös tulevaisuudessa. Kaikissa vaiheissa matkustajille on taattava turvallinen ja esteetön kulku metroasemien läheisyydessä käynnissä olevasta muusta rakentamisesta huolimatta.

Länsimetron rakentamisen verkkosivuilla voi tutustua asemittain sisäänkäyntien sijainteihin ja liikkumiseen asemilla sekä rakentamisen etenemiseen ja aikatauluun.  Tarkemmat tiedot liikkumisesta asemien läheisyydessä selviävät lähempänä liikenteen alkamista. Arvion mukaan uusi osuus avataan liikenteelle 2023 aikana. Aikataulu selviää testausvaiheen edetessä.

Rakentamisen kokonaisvalmius on nyt 89%

16.4.2021

Rakentamisen sivulla seurataan muutamien keskeisten tilannehuoneesta poimittujen rakennustöiden ja asennusten etenemistä Matinkylä-Kivenlahti-osuuden asemilla ja ratalinjalla, kerrotaan esimerkein valmistuneista asennuksista sekä seurataan testaamisen etenemistä. Yksi seurattavista asioista on kokonaisvalmius, joka oli huhtikuussa 89%. Kokonaisvalmius pitää sisällään rakentamis- ja testausvaiheet.

Huhtikuussa 2021 kokonaisvalmius oli 89%. Kokonaisvalmius sisältää käynnissä olevat Matinkylä-Kivenlahti-osuuden rakennustyöt ja testausvaiheen. Rakennusvaihe ajoittuu vuosille 2019-2021. Asemien, radan ja varikon rakentaminen alkoi porrastetusti vuoden 2018 lopulla.

Kuvassa on Kivenlahden metroaseman asemalaituri maaliskuussa 2021. Kuva: S. Toivola.

Kokonaisvalmius otettiin rakentamisen sivulle seurattavaksi asiaksi syyskuussa 2020. Tilannehuoneessa kokonaisvalmiutta on seurattu rakennusurakoiden alusta alkaen. Rakentamisen verkkosivulla on seurattu rakennustöiden ja asennusten etenemistä maaliskuusta 2020 alkaen. Tänä aikana verkkosivuilla seurattavista rakennustöistä ja asennuksista on valmistuneet syöttöasemien, varavoimakoneiden, savunpoistopuhaltimien, liukuportaiden, WC-moduulien, palorulla- ja -liukuovien asennukset sekä päällysrakenneurakassa pölkkyjen, kiskojen ja vaihteiden asennukset.

Kokonaisvalmius sisältää rakentamisen lisäksi myös testaamisvaiheen, joka on jo alkanut Matinkylä-Kivenlahti-osuudella pistetestauksilla. Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien pisteiden testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen. Testaamisen vaiheita avataan erillisissä jutuissa testaamisen edetessä.

Hankkeen edistymää mitataan ns. tuloksen arvo -menetelmällä, jossa asioita on painotettu euromääräisen arvon perusteella. Esimerkiksi jos 4 000 € maksavasta, nelisivuisesta aidasta on valmistunut yksi sivu, tuloksen arvo on 1000 € ja valmiusaste 25% (1000 €/4000 € x 100 % = 25 %).

Kokonaisvalmius 100%, kun kaikki urakat päättyvät

Seurattava kokonaisvalmius on 100% siinä vaiheessa, kun kaikki urakat päättyvät. Urakka päättyy, kun urakoitsijat luovuttavat työn tilaajalle eli Länsimetrolle, ja Länsimetro vastaanottaa sen. Valmiusaste on tällä hetkellä hyvin korkea, eli lähelle 90 %. Tämä johtuu siitä, että suurin osa rakentamistyöstä tehty ja testaustyöt ovat vielä jäljellä. Tätä edistymää, eli viimeisiä prosentteja seurataan sitten erikseen käyttöönottovaiheen aikatauluissa.

Testaaminen ja sitä seuraavat viranomaistarkastukset kestävät vuoteen 2023 asti. HSL eli Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä päättää, milloin metroliikenne voi alkaa. Arvio on, että matkustajaliikenne Matinkylästä Kivenlahteen alkaa vuoden 2023 aikana.  Rakentamisen jälkeen Länsimetro Oy jää myös uuden osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi. Länsimetro Oy:n tehtävänä on rakentaa, omistaa, ylläpitää ja kehittää Länsimetron metrojärjestelmää, rataa ja asemia Ruoholahdesta länteen.

Länsimetron toisen osuuden rakentaminen loppusuoralla – testausvaihe alkanut ja viimeiset ratakiskot asennettu

19.3.2021

Länsimetron toisen vaiheen rakentaminen Espoon Matinkylästä Kivenlahteen on edennyt testausvaiheeseen. Asemilla ja ratalinjalla on lisäksi käynnissä talotekniikka- ja järjestelmäasennuksia ja asemilla julkisivutöitä. Suomen mittakaavassa harvinaisen laaja testausvaihe on myös alkanut pistetestauksilla.

Järjestelmien testauksilla varmistetaan, että kaikki länsimetroon asennetut 52 eri järjestelmää toimivat suunnitellusti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Järjestelmien testaus alkaa yksittäisten komponenttien testaamisesta edeten yhä suurempien kokonaisuuksien testaamiseen, kuten toimintojen ja järjestelmien, asemien, asemien väliseen ja koko metroinfran testaamiseen.

Ratalinja Finnoon ja Kaitaan metroasemien väliseltä osuudelta 11.3.2021. Kuvaaja: Juha-Matti Pakka.

Viimeiset ratakiskot on asennettu tällä viikolla. Testiajot uudella osuudella alkavat ratakalustolla kesällä ja metrojunilla alkusyksystä. Sammalvuoren maanalaisen metrovarikon rakentaminen on jo päättynyt. HKL varustaa varikkoa syksyllä 2021 omiin tarpeisiinsa.

Testausvaihe päättyy viranomaistarkistuksiin. Arvion mukaan liikenne osuudella voi alkaa 2023 aikana. Projekti etenee aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti. Länsimetron toinen vaihe Matinkylä-Kivenlahti -osuuden tarkennettu kustannusarvio on 1 159 miljoonaa euroa.

– Olemme edenneet rakentamisessa Espoon kaupunginvaltuuston 2018 hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti. Moderni metro muodostuu yli 50:stä erilaisesta järjestelmästä, joiden on toimittava yhteen ja taattava turvallinen metromatka kaikissa olosuhteissa.  Tästä syystä testausvaihe on tehtävä huolellisesti ja suunnitellusti. Kaikkien toimijoiden ja tekijöiden työn laadun on oltava ensiluokkaista, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Jokaisella asemalle on tulossa aseman identiteettiä ilmentävä taideteos. Viiden aseman taide on jo osittain valmistunut.

– Olemme halunneet tuoda asemille taidetta eri muodoissa. Julkinen tila voi olla paitsi kestävä myös arkkitehtuuriltaan näyttävä ja paikallinen tunnusmerkki, Saksi toteaa.

Länsimetro ensimmäisen vaiheen eli Ruoholahti-Matinkylä-osuuden viimeinenkin sisäänkäynti valmistui lokakuussa 2020, kun Matinkylän aseman läntinen sisäänkäynti avattiin liikenteelle muun rakentamisen valmistuttua nk. Tynnyripuiston alueella. Tämän myötä Länsimetron ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Liikenne osuudella oli alkanut marraskuussa 2017. Ruoholahti–Matinkylä-osuuden hankesuunnitelmalaajuuden loppukustannus on 1 171 miljoonaa euroa. Espoon ja Helsingin kaupunkien vuonna 2016 hyväksymä budjetti oli 1 186 miljoonaa euroa. Ykkösvaiheen loppukustannukset alittivat budjetin 15 miljoonalla.

Lisätietoja:
Länsimetro Oy, toimitusjohtaja Ville Saksi, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi, puh. 040 823 2086

Viestinnän yhteyshenkilö, viestintäjohtaja Satu Linkola, etunimi.sukunimi@lansimetro.fi, puh. 046 877 3392

Länsimetron tehtävänä on rakentaa metro Ruoholahdesta Kivenlahteen. Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuudelle rakentuu 7 km pitkä ratalinja ja 5 asemaa. Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. 2017 valmistui 14 kilometriä pitkä ratalinja Ruoholahdesta Matinkylään ja kahdeksan uutta asemaa. Länsimetro Oy omistaa osuuden asemat ja radan teknisine järjestelmineen. Osuus on luovutettu operaattorille lokakuussa 2017. www.lansimetro.fi @metrorakentuu

Onko jättiprojekti kuin labyrintti vai tankkeri? – Länsimetron tilannehuone opettaa paljon johtamisesta

14.12.2020

On helppo kuvata, miten valtavan Länsimetro-projektin johtamista tukeva tilannehuone on rakennettu. Huomattavasti haastavampaa on toteuttaa tilannejohtamisen periaatteita käytännössä, kertovat Länsimetron Ville Saksi ja Timo Heiskanen.

Perin tavallisen näköisessä toimistotalossa Espoon Matinkylän metroaseman liepeillä sijaitsee huone, jossa käy säännöllisesti vierailijoita muun muassa rakennusyrityksistä, varustamoista ja viranomaistahoilta. Heitä kiinnostaa Länsimetro Oy:n tilannehuone, jonka avulla johdetaan länsimetron kakkosvaiheen rakennusprojektia.

Liukuportaita asennetaan liukuporraskuilussa. Liukuportaat ovat liukuporraskuilussa nostotaljojen varassa. Asennusta on tekemässä yksi rakennusmies.
Suomen pisimpiä liukuportaita asennettiin Finnoon tulevalle metroasemalle marraskuussa 2020. Kuva: KONE Corporation

Länsimetro on valtavan kokoinen ja monimutkainen hanke. Sen ykkösvaiheen ongelmat opettivat, että koko projektiin vaaditaan parempaa johtamista ja uudenlaista ajattelua.

”Perinteisessä tilaajaorganisaatiomallissa suunnittelu, rakentaminen sekä ylläpito ja huolto on erotettu omiin organisaatioihinsa, jotka vastaavat omista tonteistaan. Me liputamme sellaisen omistajamallin puolesta, jossa omistaja näkee kokonaisuuden ja optimoi kustannukset sen mukaisesti”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Itse tilannehuone sisältää joukon digitaalisia näyttöjä, joille on koottu valtavasti dataa projektin tilasta mahdollisimman selkeässä muodossa. Liikennevalot ja muut visualisoinnit kertovat heti, missä kohtaa asiat etenevät toivotusti ja missä näkyy riskejä.

Näyttöjen taakse kätkeytyvän informaation määrä on huikea:

”Kohdekohtaisesti on 7–10 nimikettä, joissa seurataan kolmea asiaa. Lisäksi tilannehuoneessa seurataan 24:ä sivu-urakkaa, joissa on neljä seurattavaa asiaa, kaikki eri sijainneissa. Jos nämä koottaisiin kirjaksi, tulisi siitä sivuja yli 30 000 eli 60 Kalevalan verran kaksi kertaa kuukaudessa”, laskee tilannekeskuspäällikkö Timo Heiskanen.

Saksi ja Heiskanen tietävät kuitenkin kokemuksesta, että taulut ja data eivät yksinään takaa projektin sujumista toivotusti.

Länsimetron kakkosvaihe, missä mennään?

Länsimetron kakkosvaiheessa rakennetaan seitsemän kilometriä rataa, viisi uutta asemaa ja Sammalvuoren maanalainen metrovarikko. Hankkeen kustannusarvio on 1,16 miljardia euroa.

Kakkosvaiheen rakennustyöt alkoivat vuonna 2019 ja liikenne käynnistyy vuonna 2023. Hankkeessa on mukana 6 projektinjohtourakoitsijaa, varikkourakka ja 30 sivu-urakkaa.

Rakennustyöt etenevät tällä hetkellä aikataulussa ja niiden odotetaan valmistuvan syksyllä 2021. Sen jälkeen alkaa käyttöönottovaihe, jossa testataan projektin osien yhteensopivuus ja toiminnan turvallisuus.

Järjestelmä tukee toimintaa, ei päinvastoin

Kun Saksi tuli tehtäväänsä länsimetron ykkösvaiheen loppupuolella, hän näki heti tarpeen hankkia tiedolla johtamista tukeva järjestelmä. Alan yritykset tarjosivat omia ratkaisujaan, jotka vertautuivat massiivisuudellaan lähinnä puolustusvoimien tasoiseen tietokoneeseen.

”Olen oppinut ERP-järjestelmähankkeista, että niissä mennään usein järjestelmä edellä ja yritetään pakottaa oma toiminta järjestelmän logiikkaan, vaikka pitäisi olla järjestelmä palvelemassa omaa toimintamallia”, sanoo Saksi.

Niinpä Länsimetro rakensi tilannehuoneensa itse huomattavasti kevyemmäksi kuin valmisohjelmistot olisivat olleet. Ratkaisu on teknisesti yksinkertainen, ja hankkeen johto pystyy muokkaamaan sitä itse tarpeidensa mukaan.

Ison projektin johtamisongelmia kuvaa Ville Saksin mukaan hyvin labyrintti, jossa ihmiset seisovat eri paikoissa: jokaisen edessä avautuu erilainen näkymä.

”Osa on umpikujassa, ja osa on harhautunut reitiltä eikä hahmota tietä ulos. Johdon tehtävä on katsoa tilannetta ylhäältä ja nähdä kokonaisuus. Maaliin voi myös olla vaihtoehtoisia reittejä”, sanoo Saksi.

Tärkeää on, että kaikki projektiin osallistuvat jakavat yhden ja saman tilannekuvan. Tiedon pitää kulkea paitsi ylhäältä alas myös alhaalta ylös ja sivusuuntaan urakoitsijoiden kesken.

Myös tukifunktiot mukana kuvassa

Tilannehuoneeseen kootaan tieto metrohankkeen tilasta monesta eri näkökulmasta. Siellä seurataan projektin aikatauluja, kustannuksia, riskejä, laatua ja dokumentaatiota, yhteistyön toimivuutta ja turvallisuutta.

”Aikataulu, kustannukset ja riskit ovat näistä ne kolme kovaa, tiivistää Heiskanen.

”Tärkeintä on tietää, missä mennään. Aikataulu on se ydinasia: jos siinä ei pysytä, tulee lisää kustannuksia. Kustannukset tietysti kiinnostavat omistajia ja päättäjiä. Riskien seurannassa tunnistetaan millaisia asioita tullaan kohtaamaan ja pyritään poistamaan riskit tai ainakin pienentämään niiden vaikutusta.”

Projektin tilannekuva on kuvattu kolmiona kolmella eritasolla. Kolmion huipulla on projektitaso, jossa tarkastellaan projektitason aikataulua, budjettia, keskeisiä riskejä ja prioriteetteja sekä seurataan yhteisiä tavoitteita ja päätöksiä. Toisena tasona on kohdetaso, jossa tarkastellaan yhden kohteen edistymään, budjettia ja lähitulevaisuuden välitavoitteita. Jokaisella kohteella on oma organisaatio. Kolmantena tasona kolmion pohjalla on hankkeen ydintoiminnot, joita ovat hankinta, suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto. Tällä tasolla seurataan yksittäisten vaiheiden edistymistä joko kohdetasolla tai läpi koko projektin. Lisäksi seurataan yhteisiä riskejä ja haasteita.

Projektilla on kokonaisaikataulu, jonka aikaikkunoiden perusteella urakoitsijat laativat omat aikataulunsa. Jokaisella on oma tonttinsa, jolla toimitaan ottaen naapurit huomioon.

Vaikka jotkut tilannehuoneen näkökulmat painavat enemmän kuin toiset, kaikilla on oma merkityksensä. Kokonaiskuvan kannalta on tärkeää, että myös pehmeämmät, tukifunktioina pidetyt asiat ovat seurannassa.

”Tyypillisesti projekteissa tukifunktiot elävät omaa elämäänsä, tässä taas tuodaan kaikki langanpäät samaan paikkaan”, sanoo Saksi.

Projektien helmasynteihin kuuluu Saksin mukaan esimerkiksi, että rakentajat eivät dokumentoi laatua riittävän tarkasti.

”Se kostautuu sitten myöhemmin huolto- ja kunnossapitotöiden vaikeutumisena. Me teemme dokumentointia ja seuraamme sitä ottaen huomioon tulevan kunnossapidon.”

Yhteistyön laatua Länsimetro mittaa neljä kertaa vuodessa vakiomuotoisella kyselyllä eri urakkakohteissa. Tämäkin mittari voi ennustaa tulevia ongelmia hyvissä ajoin.

Juurisyyt löytyvät pintaa syvemmältä

Timo Heiskanen vertaa tilannehuoneen infotauluja eri mittakaavan karttoihin: taulujen päällimmäinen näkymä tarjoaa karkean yleiskuvan eli Suomen kartan, mutta dataan pystyy porautumaan kerroksittain syvemmälle aina hyvin tarkkaan maastokarttaan asti.

Tarkemmassa mittakaavassa esiin nousee myös enemmän ongelmakohtia ja riskejä: tieto lisää tuskaa, sanoo Heiskanen.

”Siksi meillä on näitä porautumismahdollisuuksia, jotta löydämme ongelmien juurisyyt, tiedämme miksi ja osaamme pienimmillä mahdollisilla liikkeillä korjata tilannetta. Tunnistetaan juuri oikeat asiat ja keskitytään olennaiseen.”

Kun järjestelmään syötetään valtavasti tietoa, on myös varmistettava tiedon oikeellisuus. Suurin osa tiedosta on urakoitsijoiden tuottamaa ja se voi perustua joko kiistattomaan dataan tai inhimillisiin arvioihin.

Kiistatonta dataa on esimerkiksi valettujen betonikuutioiden määrä, inhimillinen arvio taas se, miten urakka lähitulevaisuudessa etenee. Data tuodaan järjestelmään aina valmiiksi harmonisoidussa muodossa.

”Järjestelmä ei pysty tunnistamaan sinne syötettyä virheellistä tietoa. Joudumme itse tekemään tarkistuksia, jotta ei synny rikkinäistä tilannekuvaa”, Saksi kertoo.

Kuvassa näkyy jo lähes valmista metrorataa metrotunnelissa.
Ratalinja Matinkylän ja Finnoon välillä näyttää jo hyvin valmiilta.

Siksi esimerkiksi aikatauluasioissa urakoitsijat esittävät tarkkojen arvioidensa lisäksi suullisen taustatarinan, jolla arvio perustellaan. Keskeistä on, että data tukee esitettyä tarinaa. Kahden viikon välein pidetään tilannekeskuskokous, jossa osallistujat käyvät kukin viidessä minuutissa läpi tulevat aktiviteetit ja välitavoitteet sekä riskit ja haasteet.

Tarinoissa vaikuttavat Heiskasen mukaan myös psykologiset asiat: ihmiset eivät halua aina myöntää ongelmia ajoissa, vaan osa antaa hieman todellista optimistisemman kuvan.

”Toisaalta on ilahduttavaa joskus löytää myös liian pessimistisesti raportoitu tilanne. Joka tapauksessa jos järjestelmään syötetään väärää tietoa, on syntyvä päätös todennäköisesti väärä”, Heiskanen muistuttaa.

Reagoidaan ennen kuin ongelmat laajenevat

Tilannehuoneessa ei käytetä keinoälyä apuna datan tulkitsemisessa, vaan tilannekuva syntyy dataan perustuvien ihmisten näkemysten kautta. Tarvitaan sekä urakoitsijoiden, valvonnan että johdon näkemys siitä, missä mennään ja mihin tilanne on kehittymässä.

Keskeistä tilannehuoneen keräämässä datassa on, että sitä käytetään johtamisessa eteenpäin katsovasti eikä turhaan analysoida menneitä.

”Jos tekisimme perinteisiä kuukausiraportteja, ne sisältäisivät 1,5 kuukautta vanhaa tietoa. Perinteinen raportointi on peruutuspeiliin katsomista”, Saksi sanoo.

Johto haluaa, että ongelmat tuodaan avoimesti esille ja rohkaisee siihen, että vaikeatkin asiat saadaan nopeasti käsittelyyn.

”Tässä on koko ajan menossa aikamoista vääntöä ja ongelmiin puututaan jatkuvasti”, kuvaa Heiskanen.

Länsimetron kakkosvaiheen varrella on huomattu esimerkiksi, että tietyt työt eivät lähtenetkään liikkeelle silloin kuin piti. Tämä taas johtui siitä, etteivät niiden edellytykset olleet vielä kunnossa ja niihin piti johdonkin puuttua.

”Dokumentoinnin tahtia olemme parantaneet. Siihen piti asettaa vastuuhenkilöt, ja otimme asian seurantaan. Nyt näemme sen edistymisen eikä tule yllätyksenä, jos se jää jälkeen muusta urakasta.”

Kustannuksista taas tilannehuoneessa havaittiin, että useilla urakoitsijoilla kustannusennuste alkoi kasvaa. Projektin johto tiesi aiemmasta kokemuksesta, että tästä seuraa lisätyö- ja muutosesityksiä, jotka kiristävät ilmapiiriä. Lisätyöt ovat nimittäin urakoitsijoiden tapa paikata omaa kannattavuuttaan.

”Aika moni asia on johtanut uusiin päätöksiin: on tehty sopimuksia sekä aikataulu- ja resurssimuutoksia ja pyritty säätämään painopistealueita projektin tilanteen mukaan”, listaa Heiskanen.

Labyrintin ja kartan lisäksi vielä kolmas vertaus: Saksin mukaan projektin johtaminen on kuin ison tankkerin ohjaamista.

”Tankkeria ajettaessa pitää koko ajan tehdä pieniä ohjausliikkeitä. Jos yrittää kerralla isoa jyrkkää liikettä, tankkeri ei käänny. Meillä on tavoitteena tässä tehdä elämämme tylsäksi niin, ettei tule suuria sydämentykytyksiä.”

Teksti: Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 14.12.2020 MustReadissä.

Kurkkaa metrotyömaalle: paloliukuovien asentaminen on käynnissä

8.4.2020

Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle tulee yhteensä 33 palorullaovea ja 46 paloliukuovea. Noin 40 % ovista on jo asennettu.

Länsimetrosta rakennetaan yhtä maailman turvallisimmista metroista. Poikkeustilanteissa metron turvallisuus on varmistettu mm. paloliukuovin ja -rullaovin. Tulipalon sattuessa ovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Ovi on paloliukuovi silloin kun sen aukeamiselle on sivusuunnassa tilaa, palorullaovi puolestaan silloin kun sivusuunnassa ei ole tilaa aukeamiselle.

Paloliukuovien asennus metro-asemille ja ratalinjalle aloitettiin kesällä 2019. Ensimmäinen paloliukuovi asennettiin ratalinjan Hyljetien kuiluun kesäkuussa. Alkutalveen mennessä kaikki ratalinjan paloliukuovet saatiin paikoilleen. Helmikuussa paloliukuovien asentaminen käynnistyi Kivenlahden asemalla, jonne viimeinen ovi asennetaan tämän viikon aikana. Seuraavaksi vuorossa on Kaitaan aseman paloliukuovien asentaminen. Matinkylä–Kivenlahti-osuuden paloliukuovien ja palorullaovien toimittaja on Mesvac Oy.

Palorullaovia asennetaan yhteensä 33 kpl

  • Asennettu: 15
  • Asentamatta: 18

Paloliukuovia asennetaan yhteensä 46 kpl

  • Asennettu: 19
  • Asentamatta: 27

Paloliukuovien asentamista seurataan Länsimetron rakentamisen sivulla. Siellä voi seurata töiden etenemistä muutamien keskeistein järjestelmien osalta.

Kivenlahden paloliukuovien asentaminen ja testaaminen ovat loppusuoralla. Videolla testataan Kivenlahden aseman paloliukuovea, joka eristää radan ja savunpoistopuhallintilan toisistaan.

Paloliukuovien ja -rullaovien asennus on yksi 30 sivu-urakasta, joita koko metrolinjalla tehdään. Suuri osa sivu-urakoista liittyy metron turvallisuuteen. Näitä sivu-urakoita ovat muun muassa varavoimakoneet, savunpoistopuhaltimet, kameravalvonta, paloilmoitinjärjestelmä ja hätäkuulutusjärjestelmä. Muita sivu-urakoita ovat mm. liukuportaat ja hissit. Töiden etenemistä muutamien keskeisten järjestelmien osalta voi seurata Länsimetron rakentamisen sivulta.