Yhteistyö sujuu ratalinjalla – jo kolmas yhteistyöpalkinto ratalinjan työmaalle

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja on valikoitunut käynnissä olevien urakoiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Yhteistyöpalkinto jaettiin nyt viimeisen kerran.

Yhteistyö-palkinnon saaja on valikoitunut käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa vuoden 2020 alusta alkaen. Yhteistyöpalkinnon nappasi jo kolmannen kerran ratalinjan työmaa. Ratalinja on palkittu yhteistyöstä niin vuoden 2020 kuin vuoden 2021 alussa. Ratalinjan rakennusurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituinen ratalinja, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tutustu ratalinjan työmaahan.

Yhteistyön sujuvuus korostuu loppukirissä

Yhteistyön sujuvuutta työmailla on mitattu hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastasivat kyselyyn. Mittaamisessa on käytetty Celkee Insight -palvelua. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä. Yhteistyöpalkinnon kriteereitä olivat työmaan yhteistyökyselytuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.  Vuoden 2021 alussa uudeksi kriteeriksi otettiin vastaajaryhmien yhteinen näkemys yhteistyön sujuvuudesta, sillä tämä nähtiin erityisen tärkeäksi rakennustöiden loppuun saattamisen aikana. Uusi kriteeri korvasi yhteistyökyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon.

Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa

Ratalinjalla on myönteistä kehitystä tuloksissa ja vastauskattavuus oli hyvällä tasolla. Vastaajat antoivat myös aktiivisesti avoimia kommentteja. Myönteistä kehitystä oli siinä, että vastaajaryhmien näkemykset yhteistyön sujuvuudesta olivat lähempänä toisiaan kuin edellisellä kierroksella, eikä osapuolten arvioissa ollut suuria eroja. Merkille pantavaa oli myös se, että ratalinjalla ammattiylpeys on ollut koko mittauksen aikana korkealla tasolla.

– Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa. Pohjalla on yritysten arvot, ammattitaito ja sopimuksen kirjaukset, mutta suurin vaikutus on kuitenkin yksilöillä. Meillä ratalinjalla on ollut alusta lähtien todella hyvä porukka ja henki. Meillä ei ole käyty vain töissä, vaan me on aidosti ponnisteltu kohti yhteistä maalia, summaa ratalinjan voittotunnelmia ratalinjan rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka Länsimetro-projektista.

 

Metrojuna on Kaitaan metroasemana semalaiturilla.
Länsimetron rakenteilla olevalla Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on käynnissä testausvaihe. Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021. Esimerkiksi näistä metrojunien koeajoista iloitaan ratalinjalla ja koetaan ylpeyttä valmistuneesta työstä. Kuvassa on ensimmäinen koeajometro Kaitaan metroasemalla heinäkuussa 2021. Kuva: P. Salmi.

Kipupisteiden tunnistaminen on avain yhteistyön sujuvoittamiseen

Yhteistyömittauksia on tehty kesäkuusta 2018 alkaen sitä mukaa kuin rakennusurakat käynnistyivät. Urakoiden rakennustyöt ovat nyt loppusuoralla ja testaamisvaihe kiihtyy, joten yhteistyön mittaamiselle on luonteva lopettamisen paikka.

– Työmailla tehdään rakentamisen osalta jo viimeistelytöitä, mutta testaaminen sen sijaan käy kuumana. Yksittäisten työmaiden valmistuessa tekeminen siirtyy yhä enemmän koko hankekokonaisuuden hallintaan. Muutoksesta johtuen työmaakohtaisen yhteistyön mittaaminen on luontevaa päättää tässä vaiheessa, toteaa Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Mittaukset ovat antaneet Länsimetro-projektin ja työmaiden johdolle arvokasta tietoa yhteistyön laadusta.

– Rehellisesti sanottuna tulokset ovat välillä yllättäneet ja poikenneet minulle muodostuneesta mielikuvasta yhteistyön toimivuudesta. Tulosten pohjalta on pidetty yhteisiä tulosten purkutilaisuuksia, joissa on tunnistettu kipupisteitä ja määritetty toimenpiteitä yhteistyön parantamiseksi. Suurimmat haasteet yhteistyölle liittyvät erimielisyyksiin siitä, miten yhteiset tavoitteet saavutetaan.

Yhteistyöpalkintoa on jaettu neljä kertaa. Yhteistyöpalkinnon on voittanut kolme kertaa ratalinja ja kerran Finnoo.

Ratalinja voitti toistamiseen Länsimetron Yhteistyö-palkinnon

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja valikoituu käynnissä olevien urakoiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran ja yhteistyöpalkinnon nappasi toisen kerran ratalinjan työmaa. Ratalinja palkittiin yhteistyöstä ensimmäisen kerran vuoden 2020 alussa. Ratalinjan rakennusurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituista ratalinjaa sekä seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tutustu ratalinjan työmaahan.

Radan päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa 2020.  Päällysrakenneurakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen. Kesäkuussa otetussa kuvassa asennetaan Matinkylä–Kivenlahti-osuuden ensimmäisiä kiskoja Matinkylästä kohti Finnoota. Kuva: Markku Kari

–  Vuosi 2020 oli kiivastahtinen rakennusvuosi Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla oli käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Kun urakan valmistumispäivämäärä alkaa vielä lähestyä ja loppuunsaattamisen paineet alkavat nousemaan, niin hyvän yhteistyön merkitys hankkeen eri osapuolten välillä edelleen korostuu. Säännöllisellä yhteistyötason mittauksella pystymme seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa puuttumaan mahdollisiin yhteistyön haasteisiin riittävän varhaisessa vaiheessa ennen kuin niistä muodostuu ongelmia hankkeen etenemiselle, kertoo Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Yhteistyön sujuvuutta seurataan tilannehuoneessa, joka on Länsimetro-projektin oma tilannejohtamisen malli. Yhteistyön lisäksi tilannehuoneessa seurataan hankkeen aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatua ja työturvallisuutta. Yhteistyö-palkinnon saaja valikoituu käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa. Tavoitteena on yhteistyön ja luottamuksen jatkuva parantaminen. Länsimetro mittaa yhteistyön sujuvuutta työmailla hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa.  Mittauksia on tehty kesäkuusta 2018 sitä mukaa kuin rakennusurakat ovat käynnistyneet. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastaavat kyselyyn. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja eri teemoista. Mittaamisessa käytetään Celkee Insight -palvelua. Mittaaminen antaa tietoa tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä.  Palkinnon kriteereinä ovat kyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon lisäksi työmaan tuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.

Onnistuminen ruokkii ammattiylpeyttä

Ratalinjalla mitattavien teemojen keskiarvo oli korkealla tasolla. Ratalinjalla työskentelevien ammattiylpeys on kehittynyt positiivisesti vuoden takaisista tuloksista. Lisäksi vastaajat antoivat kiitettävän määrän kommentteja omalla nimellään. Avoimien kommenttien perusteella keskusteluun nostettiin rohkeasti myös haastavia aiheita rakentavassa hengessä. Ratalinjan vastauskattavuus oli 42 %. Vastauskattavuus laski kyselyssä kautta linjan.

– Onnistuminen ruokkii ammattiylpeyttä. Tällaisen himmelin tekemisestä sietääkin olla ylpeä. Rakentaminen on jo loppusuoralla ja käyttöönottovaihe hyvässä vauhdissa. Matkan varrelle on mahtunut monenlaista: on ollut onnistumisia, tiukkoja paikkoja, ratkottavia asioita ja tuntitolkulla yhteensovitusta naapurikohteiden kanssa. Rakennusurakan toteuttajan GRK Infran hyvä asenne heijastuu myös siihen, miten pystytään toimimaan muiden kanssa. Urakka tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien asemaurakoitsijoiden ja usean sivu-urakan kanssa. Uskon, että tällä porukalla pystytään edelleen tekemään hyvässä hengessä töitä yhteisten tavoitteiden eteen, iloitsee ratalinjan rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka yhteistyöpalkinnon voitosta vastaanottaessaan yhteistyöpalkinnon toistamiseen ratalinjalle.

Ratalinjan projektipäällikkö Sami Eskelinen GRK Infralta nostaa myös esille sen, että ratalinjan urakka on yhteistyön kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä osapuolia on poikkeuksellisen paljon ja rajapintoja on niin kaikille viidelle metroasemalle, Sammalvuoren varikolle, jo käytössä olevalle Ruoholahti-Matinkylä-osuudelle kuin liittyviin hankkeisiin, kuten esimerkiksi Kivenlahden liityntäpysäköinnin rakentamiseen.

–  ”Me emme käy vain töissä” on yksi GRK:n arvoista. Meille se tarkoittaa sitoutumista sovitun työn suorittamiseen. Tässä onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kaikkien hankkeen osapuolten kanssa. Se on ainoa vaihtoehto, jotta työt valmistuvat laadukkaasti ja aikataulussaan. Näin laajassa kokonaisuudessa on aina harmaita alueita, joita urakan aikana tulkitaan ja täsmennetään. Töiden eteneminen on kuitenkin koko ajan osapuolten ykkösprioriteettina. Yhteistyötä ei voi tehdä yksin. Kiitos omasta panoksesta hankkeen edistämiseksi kuuluu sen kaikille osapuolille ja yhteistyökumppaneille, Eskelinen korostaa.

Ratalinjan metrotyömaa voitti Turvallisin metrotyömaa -kilpailun

Turvallisin metrotyömaa -kilpailu on Länsimetron oma työturvallisuuskilpailu, jossa kannustetaan ennaltaehkäisevään työhön ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on nolla tapaturmaa.

Turvallisin metrotyömaa -kilpailun voitti Länsimetron Ratalinjan metrotyömaa, jossa projektinjohtourakoitsijana toimii GRK Infra Oy. Ratalinjan urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituinen ratalinja, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia.  Länsimetron omassa turvallisuuskilpailussa palkitaan käynnissä olevien metrourakoiden turvallisiin työmaa. Palkinto jaetaan puolivuosittain. Ratalinja voitti palkinnon ajalta 1.7.-31.12.2020. Rakennuttajana Länsimetro haluaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja kannustaa urakoitsijoita, aliurakoitsijoita, rakennuttajan edustajia, suunnittelijoita ja kaikkia rakennuskohteissa työskenteleviä kehittämään turvallisuuskulttuuria ja pyrkimään kohti nolla tapaturmaa -tavoitetta.

– Kiitos kuuluu kaikille hankkeen osapuolille ja taustajoukoille hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä turvallisuuden edistämiseksi, kiittävät ratalinjan urakassa työmaapäällikkönä työskentelevä ja turvallisuudesta vastaava Jussi Loikkanen ja turvallisuusvastaavan varahenkilön toimiva projektipäällikkö Sami Eskelinen.

Menestys Turvallisin metrotyömaa -kilpailussa tuli ratalinjalle yllätyksenä, sillä työmaalla ei ole tehty viime vuoden aikana isoja muutoksia turvallisuustoiminnassa lukuun ottamatta koronapandemian aiheuttamia toimia.

– Kiireisen syksyn ja alkutalven vuoksi turvallisuuskilpailu ei ole ollut päällimmäisenä mielessä.  Vuosi 2020 oli työmaalla haastava, kun koronan uhatessa saatoimme loppuun varsinaisia asennus- ja rakennustöitä sekä aloitimme käyttöönottoa yhteistyössä järjestelmäsivu-urakoiden kanssa. Myös päällysrakenneurakan työt alkoivat ratalinjan työmaalla. Ratalinjan työmaalla on siis riittänyt toimintaa. Koronan torjuntaa on tehty tiiviissä yhteistyössä Länsimetron ja GRK:n kanssa. Koronan vaikutukset ovat jääneet työmaalla vähäisiksi, turvallisuudesta vastaavat Loikkanen ja Eskelinen kuvaavat ratalinjan vuotta 2020.  Voit lukea lisää toimista koronan leviämisen estämiseksi ”Länsimetro suosittelee kasvomaskien käyttöä myös tauoilla”.

Ratalinjan urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituinen ratalinja, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Ratalinjan metrotyömaallaprojektinjohtourakoitsijana toimii GRK Infra Oy.

Turvallisuuden näkökulmasta Loikkanen ja Eskelinen näkevät ratalinjan työmaan haasteeksi työmaa-alueen laajuuden ja lukuisat työvaiheet, joita on tehty samanaikaisesti koko työmaalla.  Tilojen valmistumisen myötä liikkuminen sekä siisteyden ja järjestyksen ylläpito työkohteissa on helpottunut. Nämä ovat osaltaan mahdollistaneet entistäkin turvallisemman työskentely-ympäristön.

Turvallisuus kehittynyt myönteisesti kaikilla metrotyömailla

– Länsimetro kannustaa rakennuskohteita Turvallisin metrotyömaa -kilpailun myötä kiinnittämään turvallisuuteen huomiota jo ennakolta ja tekemään korjaavia toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi. Tavoitteena on nolla tapaturmaa. Kaikilla metrotyömailla turvallisuus on kehittynyt myönteisesti edelliseltä kilpailukierrokselta, kertoo Länsimetro Oy:n turvallisuuspäällikkö Susanna Laukkanen kilpailusta.

Kilpailussa huomioidaan turvallisuuden kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat MVR-/TR-mittarit*, toimenpiteisiin johtaneet turvallisuushavainnot, läheltä piti-tilanteet, onnettomuustapahtumat, ympäristövahingot sekä omaisuusvahingot. Ratalinja pärjäsi hyvin kullakin osa-alueella.  Kilpailussa pärjäsivät hyvin myös Espoonlahti, Kivenlahti ja Sammalvuoren varikko. Ratalinjan lisäksi Sammalvuoren varikolla ja Kivenlahden metrotyömaalla ei sattunut yhtään henkilövahinkoon johtanutta tapaturmaa. Espoonlahden metrotyömaa teki korkean määrän toimenpiteisiin johtaneita turvallisuushavaintoja ja sai parhaat pisteet TR-mittauksessa.

 

*MVR-mittari on havainnointiin perustuva menetelmä maa- ja vesirakennustyömaan turvallisuustason mittaamiseksi. MVR-mittarilla havainnoidaan kunnossa olevat ja parannusta vaativat turvallisuusasiat. TR-mittari on puolestaan talonrakennustyömaan turvallisuuden mittausmenetelmä. Turvallisuusmittari kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja myönteisen palautteen avulla motivoi kehittämään työtapoja.

Sammentiellä poikkeuksellisia liikennejärjestelyitä viikosta 47 alkaen

Länsimetron Riilahden kuilulle rakennettavan putkilinjan rakentaminen alkoi elokuussa 2020 puunkaadolla. Viikon 47 lopulla Sammentiellä alkaa poikkeukselliset liikennejärjestelyt kartassa sinisellä merkityllä alueella putkilinjan hulevesiliitosten tekemisen vuoksi. Liikennejärjestelyt normalisoituvat ja kyseinen kohta Sammentiestä asfaltoidaan joulukuun loppuun mennessä.

Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja

Ratalinjan urakoitsijan GRK Infra Oy:n päivystävä puhelin, 050 516 7606

Länsimetron palautepuhelin (ma-pe klo 9-13): 050 377 3700

Kurkkaa metrotyömaalle: metroradan pohja sepelöidään tukevaksi ja runkomelu eristetään

Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti-osuuden radan päällysrakenneurakka alkoi kesäkuun alussa.  Päällysrakenneurakan ensimmäinen vaihe, pohjasepelöinti ja runkomelueristys, käynnistyi viikolla 24. Pohjasepelin toimittaja on Rudus.

Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radan pohjasepelöinti alkoi keskiviikkona 10.6.2020. Sepelöinnissä radan pohjalle asetetaan sepeliä tukikerrokseksi, joka pitää metroraiteen oikeassa asennossa, jakaa metroliikenteen aiheutuvat kuormat alusrakenteelle sekä muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan. Sepeli tukee rataa myös sivuttaissuunnassa. Sepelikerroksen alle asennetaan molempiin tunneleihin koko matkalle runkomelueriste, joka varmistaa sen, että metrojunan aiheuttama runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin. Runkomelua syntyy metrojunien kulkiessa kiskoilla aiheuttaen maan päällä oleviin rakennuksiin tärinää ja melua. Tämä melu vaimennetaan runkomelueristeillä.

Metroradalle tuleva sepeli on pölyämisen vähentämiseksi vesiseulottua ja raekooltaan ratateknisten määräysten mukaisesti 32-64 mm. Kuva on malliasennuksesta.

Sepeli tuodaan tunneliin kuorma-autoilla, yhdellä kuormalla sepeliä saadaan noin viiden metrin alueelle. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä ja sepeliä levitetään koko tälle matkalle. Koko osuudelle tarvitaan yhteensä noin 3 500 sepelikuormaa. Pieniä määriä sepeliä on varastoitu Hyljetielle, mutta valtaosa kuorma-autoista tulee metrotyömaille suoraan Ruduksen sepelipisteistä.  Tämä tarkoittaa säännöllistä kuorma-autoliikennettä metrotunneliin. Kuorma-autoja kulkee tunneliin käytännössä noin 20 minuutin välein. Pohjasepelöintitöiden edetessä tunnelissa sepeliä kuljettavien kuorma-autojen kulkureitit muuttuvat. Tunnelissa kuorma-auto kippaa sepelin oikeaan kohtaan radalla, jossa sepeli levitetään kaivinkoneella runkomelueristeen päälle.

Sepelin lisäksi päällysrakenneurakka sisältää kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen, joiden jälkeen uudelle osuudelle päästään tekemään metrojunan koeajoja vuoden päästä kesällä.  Voit seurata päällysrakenneurakan ja muutamien muiden rakennustöiden etenemistä asemilla ja ratalinjalla rakentamisen sivulta.

Länsimetron toisen vaiheen ensimmäiset ratakiskot asennetaan kesällä

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radan päällysrakenneurakka on alkanut.  Päällysrakenneurakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen, joiden jälkeen uudelle osuudelle päästään tekemään metrojunan koeajoja vuoden päästä kesällä. Ensimmäiset kiskot ovat jo saapuneet Matinkylään odottamaan asennusta.

Vuosi 2020 on kiivastahtinen rakennusvuosi länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella.  Rakentamisen painopiste on kevään aikana siirtynyt runkotöistä pinta- ja sisärakennustöihin, talotekniikkaan ja automaatioasennuksiin. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla on käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Sammalvuoren metrovarikolla on edetty jo testausvaiheeseen. Varikko valmistuu tänä vuonna.  Kokonaisuutena hanke etenee hankesuunnitelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Matinkylä-Kivenlahti -osuuden ratatunneli ennen sepeliä, pölkkyjä ja kiskoja.

”Ratatunneleiden päällysrakenneurakka alkaa pohjasepelin levityksellä. Ratatunnelia on yhteensä 17,5 kilometriä. Sepeli tuodaan tunneliin kuorma-autoilla, yhdellä kuormalla sepeliä saadaan noin viiden metrin alueelle. Sepelikerroksen alle asennetaan molempiin tunneleihin koko matkalle runkomelueriste, joka varmistaa sen, että metron runkomelu ei kantaudu yläpuolella oleviin kiinteistöihin”, kertoo ratateknisten urakoiden valvoja Juha-Matti Pakka Länsimetro-projektista.

Seuraavaksi tunneliin tuodaan vaihteet, joiden mittauksia ja säätöjä tarkistetaan moneen kertaan urakan aikana. Länsimetron tunneleissa on jo aiemmassa urakassa asennettu tukimuurielementit, joiden kansi toimii hätäpoistumistienä ja sisällä kulkee nykyaikaisen metrojärjestelmään vaatimaa tekniikkaa. Tukimuurin kaapelikourut asennetaan sepelin tasoituksen yhteydessä.

Tämän jälkeen tunneliin asennetaan ratapölkyt. Pölkkyjä osuudelle tulee yhteensä 27 400 Parman Forssan tehtaalta.  Pölkkyjen päälle asennetaan kiskot, jotka saapuvat Espanjasta ja hitsataan Vosslohin Kaipiaisten tehtaalla 120 metrin mittaisiksi. Kiskot kuljetetaan Vuosaaren sataman kautta öisin nykyisen metrolinjan läpi Matinkylään ja sieltä edelleen uudelle osuudelle. Työraidekisko on jo Matinkylässä odottamassa asennusta Matinkylästä länteen.

Kiskoasennuksen jälkeen asennetaan pintasepeli, joka levitetään erityisesti urakkaa varten valmistetulla sepelikärryllä. Pintasepeli levitetään pölkkyjen välin.

”Pintasepelin tasoituksen jälkeen rata tuetaan ja hitsataan jatkuvakiskoiseksi. Jatkuvakiskohitsaus edellyttää tarkkaa kiskon lämpötilan tarkkailua ja dokumentointia. Näin varmistetaan mahdollisimman pehmeä ja tasainen metrokyyti tuleville metromatkustajille”, Pakka kertoo.

Kiskoasennuksen jälkeen kiinnitetään virtakisko joka yhdeksänteen pölkkyyn kannatinkaarella. Virtakiskoon kytketään kesällä 2021 sähkö, jonka jälkeen voidaan aloittaa koeajot.

Tavoiteaikatauluna on luovuttaa asemat ja ratalinja teknisine järjestelmineen liikennettä operoivalla HKL:lle vuoden 2023 aikana. Länsimetro Oy jää osuuden omistajaksi ja kehittäjäksi.

 

Kuvia kakkosvaiheen Matinkylä-Kivenlahti-osuuden radalta ennen päällysrakenneurakan alkamista:

Kuvia ykkösvaiheen Ruoholahti-Matinkylä päällysrakenneurakan vaiheista:

 

 

Kurkkaa metrotyömaalle: paloliukuovien asentaminen on käynnissä

Matinkylä–Kivenlahti -osuudelle tulee yhteensä 33 palorullaovea ja 46 paloliukuovea. Noin 40 % ovista on jo asennettu.

Länsimetrosta rakennetaan yhtä maailman turvallisimmista metroista. Poikkeustilanteissa metron turvallisuus on varmistettu mm. paloliukuovin ja -rullaovin. Tulipalon sattuessa ovet osastoivat metroaseman tiloja paloilta suojatuiksi. Ovi on paloliukuovi silloin kun sen aukeamiselle on sivusuunnassa tilaa, palorullaovi puolestaan silloin kun sivusuunnassa ei ole tilaa aukeamiselle.

Paloliukuovien asennus metro-asemille ja ratalinjalle aloitettiin kesällä 2019. Ensimmäinen paloliukuovi asennettiin ratalinjan Hyljetien kuiluun kesäkuussa. Alkutalveen mennessä kaikki ratalinjan paloliukuovet saatiin paikoilleen. Helmikuussa paloliukuovien asentaminen käynnistyi Kivenlahden asemalla, jonne viimeinen ovi asennetaan tämän viikon aikana. Seuraavaksi vuorossa on Kaitaan aseman paloliukuovien asentaminen. Matinkylä–Kivenlahti-osuuden paloliukuovien ja palorullaovien toimittaja on Mesvac Oy.

Palorullaovia asennetaan yhteensä 33 kpl

  • Asennettu: 15
  • Asentamatta: 18

Paloliukuovia asennetaan yhteensä 46 kpl

  • Asennettu: 19
  • Asentamatta: 27

Paloliukuovien asentamista seurataan Länsimetron rakentamisen sivulla. Siellä voi seurata töiden etenemistä muutamien keskeistein järjestelmien osalta.

Kivenlahden paloliukuovien asentaminen ja testaaminen ovat loppusuoralla. Videolla testataan Kivenlahden aseman paloliukuovea, joka eristää radan ja savunpoistopuhallintilan toisistaan.

Paloliukuovien ja -rullaovien asennus on yksi 30 sivu-urakasta, joita koko metrolinjalla tehdään. Suuri osa sivu-urakoista liittyy metron turvallisuuteen. Näitä sivu-urakoita ovat muun muassa varavoimakoneet, savunpoistopuhaltimet, kameravalvonta, paloilmoitinjärjestelmä ja hätäkuulutusjärjestelmä. Muita sivu-urakoita ovat mm. liukuportaat ja hissit. Töiden etenemistä muutamien keskeisten järjestelmien osalta voi seurata Länsimetron rakentamisen sivulta.