Avainsana: yhteistyö

Yhteistyö sujuu ratalinjalla – jo kolmas yhteistyöpalkinto ratalinjan työmaalle

27.8.2021

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja on valikoitunut käynnissä olevien urakoiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Yhteistyöpalkinto jaettiin nyt viimeisen kerran.

Yhteistyö-palkinnon saaja on valikoitunut käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa vuoden 2020 alusta alkaen. Yhteistyöpalkinnon nappasi jo kolmannen kerran ratalinjan työmaa. Ratalinja on palkittu yhteistyöstä niin vuoden 2020 kuin vuoden 2021 alussa. Ratalinjan rakennusurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituinen ratalinja, seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tutustu ratalinjan työmaahan.

Yhteistyön sujuvuus korostuu loppukirissä

Yhteistyön sujuvuutta työmailla on mitattu hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastasivat kyselyyn. Mittaamisessa on käytetty Celkee Insight -palvelua. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä. Yhteistyöpalkinnon kriteereitä olivat työmaan yhteistyökyselytuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.  Vuoden 2021 alussa uudeksi kriteeriksi otettiin vastaajaryhmien yhteinen näkemys yhteistyön sujuvuudesta, sillä tämä nähtiin erityisen tärkeäksi rakennustöiden loppuun saattamisen aikana. Uusi kriteeri korvasi yhteistyökyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon.

Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa

Ratalinjalla on myönteistä kehitystä tuloksissa ja vastauskattavuus oli hyvällä tasolla. Vastaajat antoivat myös aktiivisesti avoimia kommentteja. Myönteistä kehitystä oli siinä, että vastaajaryhmien näkemykset yhteistyön sujuvuudesta olivat lähempänä toisiaan kuin edellisellä kierroksella, eikä osapuolten arvioissa ollut suuria eroja. Merkille pantavaa oli myös se, että ratalinjalla ammattiylpeys on ollut koko mittauksen aikana korkealla tasolla.

– Hyvä yhteistyö on monen tekijän summa. Pohjalla on yritysten arvot, ammattitaito ja sopimuksen kirjaukset, mutta suurin vaikutus on kuitenkin yksilöillä. Meillä ratalinjalla on ollut alusta lähtien todella hyvä porukka ja henki. Meillä ei ole käyty vain töissä, vaan me on aidosti ponnisteltu kohti yhteistä maalia, summaa ratalinjan voittotunnelmia ratalinjan rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka Länsimetro-projektista.

 

Metrojuna on Kaitaan metroasemana semalaiturilla.
Länsimetron rakenteilla olevalla Matinkylä–Kivenlahti-osuudella on käynnissä testausvaihe. Länsimetron järjestelmien ja toiminnallisuuden testaamiseen kuuluvat myös koeajot, jotka alkoivat yksittäisillä rata-autoilla ja metrojunilla kesäkuussa 2021. Esimerkiksi näistä metrojunien koeajoista iloitaan ratalinjalla ja koetaan ylpeyttä valmistuneesta työstä. Kuvassa on ensimmäinen koeajometro Kaitaan metroasemalla heinäkuussa 2021. Kuva: P. Salmi.

Kipupisteiden tunnistaminen on avain yhteistyön sujuvoittamiseen

Yhteistyömittauksia on tehty kesäkuusta 2018 alkaen sitä mukaa kuin rakennusurakat käynnistyivät. Urakoiden rakennustyöt ovat nyt loppusuoralla ja testaamisvaihe kiihtyy, joten yhteistyön mittaamiselle on luonteva lopettamisen paikka.

– Työmailla tehdään rakentamisen osalta jo viimeistelytöitä, mutta testaaminen sen sijaan käy kuumana. Yksittäisten työmaiden valmistuessa tekeminen siirtyy yhä enemmän koko hankekokonaisuuden hallintaan. Muutoksesta johtuen työmaakohtaisen yhteistyön mittaaminen on luontevaa päättää tässä vaiheessa, toteaa Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Mittaukset ovat antaneet Länsimetro-projektin ja työmaiden johdolle arvokasta tietoa yhteistyön laadusta.

– Rehellisesti sanottuna tulokset ovat välillä yllättäneet ja poikenneet minulle muodostuneesta mielikuvasta yhteistyön toimivuudesta. Tulosten pohjalta on pidetty yhteisiä tulosten purkutilaisuuksia, joissa on tunnistettu kipupisteitä ja määritetty toimenpiteitä yhteistyön parantamiseksi. Suurimmat haasteet yhteistyölle liittyvät erimielisyyksiin siitä, miten yhteiset tavoitteet saavutetaan.

Yhteistyöpalkintoa on jaettu neljä kertaa. Yhteistyöpalkinnon on voittanut kolme kertaa ratalinja ja kerran Finnoo.

Ratalinja voitti toistamiseen Länsimetron Yhteistyö-palkinnon

15.3.2021

Yhteistyö-palkinto on Länsimetron oma kiertopalkinto, jonka saaja valikoituu käynnissä olevien urakoiden joukosta kaksi kertaa vuodessa.  Palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran ja yhteistyöpalkinnon nappasi toisen kerran ratalinjan työmaa. Ratalinja palkittiin yhteistyöstä ensimmäisen kerran vuoden 2020 alussa. Ratalinjan rakennusurakan toteuttaa GRK Infra Oy. Urakassa rakennetaan seitsemän kilometrin pituista ratalinjaa sekä seitsemän kuilua ja 32 yhdystunnelia. Tutustu ratalinjan työmaahan.

Radan päällysrakenneurakka alkoi kesäkuussa 2020.  Päällysrakenneurakka sisältää sepelin, kaapelikourujen, pölkkyjen, ratakiskojen ja virtakiskon asennuksen. Kesäkuussa otetussa kuvassa asennetaan Matinkylä–Kivenlahti-osuuden ensimmäisiä kiskoja Matinkylästä kohti Finnoota. Kuva: Markku Kari

–  Vuosi 2020 oli kiivastahtinen rakennusvuosi Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-osuudella. Jokaisella viidellä metroasematyömaalla ja ratalinjan työmaalla oli käynnissä useita urakoita ja entistä enemmän toimijoita. Kun urakan valmistumispäivämäärä alkaa vielä lähestyä ja loppuunsaattamisen paineet alkavat nousemaan, niin hyvän yhteistyön merkitys hankkeen eri osapuolten välillä edelleen korostuu. Säännöllisellä yhteistyötason mittauksella pystymme seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa puuttumaan mahdollisiin yhteistyön haasteisiin riittävän varhaisessa vaiheessa ennen kuin niistä muodostuu ongelmia hankkeen etenemiselle, kertoo Matinkylä–Kivenlahti-hankkeen projektijohtaja Jaakko Naamanka.

Yhteistyön sujuvuutta seurataan tilannehuoneessa, joka on Länsimetro-projektin oma tilannejohtamisen malli. Yhteistyön lisäksi tilannehuoneessa seurataan hankkeen aikataulua, kustannuksia, riskejä, laatua ja työturvallisuutta. Yhteistyö-palkinnon saaja valikoituu käynnissä olevien työmaiden joukosta kahdesti vuodessa. Tavoitteena on yhteistyön ja luottamuksen jatkuva parantaminen. Länsimetro mittaa yhteistyön sujuvuutta työmailla hankkeen johtamismalliin integroidulla kyselytutkimuksella neljästi vuodessa.  Mittauksia on tehty kesäkuusta 2018 sitä mukaa kuin rakennusurakat ovat käynnistyneet. Kaikki rakennuskohteen rakentamiseen osallistuvat tahot vastaavat kyselyyn. Vastaajat antavat numeerisen arvion ja vapaita kommentteja eri teemoista. Mittaamisessa käytetään Celkee Insight -palvelua. Mittaaminen antaa tietoa tiedonkulusta, yhteistyöstä, luottamuksesta ja ammattiylpeydestä.  Palkinnon kriteereinä ovat kyselyssä mitattavien teemojen keskiarvon lisäksi työmaan tuloksen myönteinen kehitys, vastauskattavuus vastaajaryhmittäin ja kommenttien määrä.

Onnistuminen ruokkii ammattiylpeyttä

Ratalinjalla mitattavien teemojen keskiarvo oli korkealla tasolla. Ratalinjalla työskentelevien ammattiylpeys on kehittynyt positiivisesti vuoden takaisista tuloksista. Lisäksi vastaajat antoivat kiitettävän määrän kommentteja omalla nimellään. Avoimien kommenttien perusteella keskusteluun nostettiin rohkeasti myös haastavia aiheita rakentavassa hengessä. Ratalinjan vastauskattavuus oli 42 %. Vastauskattavuus laski kyselyssä kautta linjan.

– Onnistuminen ruokkii ammattiylpeyttä. Tällaisen himmelin tekemisestä sietääkin olla ylpeä. Rakentaminen on jo loppusuoralla ja käyttöönottovaihe hyvässä vauhdissa. Matkan varrelle on mahtunut monenlaista: on ollut onnistumisia, tiukkoja paikkoja, ratkottavia asioita ja tuntitolkulla yhteensovitusta naapurikohteiden kanssa. Rakennusurakan toteuttajan GRK Infran hyvä asenne heijastuu myös siihen, miten pystytään toimimaan muiden kanssa. Urakka tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien asemaurakoitsijoiden ja usean sivu-urakan kanssa. Uskon, että tällä porukalla pystytään edelleen tekemään hyvässä hengessä töitä yhteisten tavoitteiden eteen, iloitsee ratalinjan rakennuttajapäällikkö Jenni Matikka yhteistyöpalkinnon voitosta vastaanottaessaan yhteistyöpalkinnon toistamiseen ratalinjalle.

Ratalinjan projektipäällikkö Sami Eskelinen GRK Infralta nostaa myös esille sen, että ratalinjan urakka on yhteistyön kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä osapuolia on poikkeuksellisen paljon ja rajapintoja on niin kaikille viidelle metroasemalle, Sammalvuoren varikolle, jo käytössä olevalle Ruoholahti-Matinkylä-osuudelle kuin liittyviin hankkeisiin, kuten esimerkiksi Kivenlahden liityntäpysäköinnin rakentamiseen.

–  ”Me emme käy vain töissä” on yksi GRK:n arvoista. Meille se tarkoittaa sitoutumista sovitun työn suorittamiseen. Tässä onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kaikkien hankkeen osapuolten kanssa. Se on ainoa vaihtoehto, jotta työt valmistuvat laadukkaasti ja aikataulussaan. Näin laajassa kokonaisuudessa on aina harmaita alueita, joita urakan aikana tulkitaan ja täsmennetään. Töiden eteneminen on kuitenkin koko ajan osapuolten ykkösprioriteettina. Yhteistyötä ei voi tehdä yksin. Kiitos omasta panoksesta hankkeen edistämiseksi kuuluu sen kaikille osapuolille ja yhteistyökumppaneille, Eskelinen korostaa.

Länsimetron kakkosvaihe on puolivälissä ja aikataulussa – tilannejohtaminen pitää megaprojektin hallinnassa

29.1.2020

Alkanut vuosi on Länsimetron kakkosvaiheen kiivastahtisin rakennusvuosi. Projektin ykkösvaiheen ongelmat opettivat kokonaisuuden hallinnan ja reaaliaikaisen tiedonkulun merkityksen. Kärsivällisyys testausvaiheessa takaa järjestelmän turvallisen ja häiriöttömän toiminnan.

Toimistotalossa pienen matkan päässä Matinkylän metroasemalta on huone, jonka seiniä peittää kymmenen isoa diginäyttöä täynnä informaatiota. Näytöt kertovat parilla vilkaisulla, miten etenee Länsimetron kakkosvaiheen rakennusprojekti.

”Visualisoimme ilmiöitä, jotta todelliset ongelmat nousevat datamäärästä esille”, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi tilannehuoneen tarkoituksesta.

Länsimetron tilannejohtamisen keskus on tilannehuone, jossa liikennevaloin seurataan kunkin rakentamisen osa-alueen etenemistä. Kuva: Indav Oy

Missä kohtaa projektissa sitten mennään? Tilannehuoneen mukaan täsmälleen puolivälissä, eli 50 prosentin valmiusaste ylittyi tammikuussa. Saksi vahvistaa, että kokonaisuuden kannalta ollaan aikataulussa ja myös kustannukset ja laatu vastaavat tavoitteita.

Ykkösvaiheessa metron valmistumiselle annettiin lukuisia päivämääriä, joita jouduttiin kerta toisensa jälkeen siirtämään. Nyt tarjolla on toistaiseksi vain tieto, että liikenne käynnistyy vuonna 2023.

”Tällä hetkellä ei ole mahdollista eikä mielekästä ennustaa päivän tarkkuudella liikenteen aloittamista. Tarkennamme sitä, kun pääsemme pitemmälle. Riskiarvio on kuitenkin vahvistanut, että aikataulu on realistinen”, Saksi sanoo.

Länsimetron ykkösvaiheen rakentaminen ei siis mennyt aivan putkeen. Siinä venyivät niin kustannusarvio kuin aikataulukin, ja pahinta oli, että aikataulun pettäminen tuli yllätyksenä projektin johdolle vasta aivan hankkeen loppuvaiheessa.

Ongelmista on nyt otettu opiksi monella tavoin.

”Kokonaisuuden laajuudesta ja haasteista ei ollut yhtenäistä kuvaa, projektinjohtoresursseja oli hankkeen kokoon nähden niukasti eikä käyttöönoton vaativuutta osattu hahmottaa”, tiivistää Saksi, joka tuli tehtäväänsä ratkomaan ykkösvaiheen lopulla paljastunutta tilannetta.

Ei vain reagoida vaan ennakoidaan

Länsimetron väki kehitti ratkaisuksi tilannejohtamisen mallin, jota tilannehuoneen näytöt liikennevaloineen konkreettisesti ilmentävät.

Havainnekuva Finnoon asemalta, jonne laituriseinän yläosaan tulee taiteilija Leena Nion teos Haavekuvia. Teos saa inspiraationsa aseman seudun luonnosta. Kuva: PES-Architects ja Leena Nio

”Jotta voi tehdä päätöksiä ja johtaa, pitää olla näkymä kokonaisuuteen. Tilannehuoneeseen kerätään dataa eri suunnista, vertaillaan ja analysoidaan. Keräämme hyvin reaaliaikaista dataa eri rakennuskohteista ja muodostamme niistä kokonaisnäkymän. Yritämme ennakoida asioita emmekä vain reagoida, kun ongelma on jo olemassa”, Saksi kuvaa.

Jos esimerkiksi alkaa näyttää siltä, että edistyminen jossakin kohteessa jää jälkeen tavoitteesta, tilannehuoneen näyttö kertoo, montako viikkoa koko projekti viivästyy, mikäli mitään korjaustoimia ei tehdä. Sen perusteella päätetään mahdollisista toimista.

Kiinnostuksen kohteena ovat projektin ydinasiat: aikataulu, kustannukset, dokumentaatio ja riskienhallinta. Yhtä lailla seurataan myös työturvallisuutta ja yhteistyön sujumista – yhteishenki on hyvinkin oleellinen asia, kun mukana projektissa on kymmeniä tahoja.

Syvemmältä näistä projektin osa-alueista löytyykin Saksin mukaan haasteita, joihin on pitänyt tarttua matkan varrella.

”Tällaisia haasteita on ollut esimerkiksi suunnittelun laadussa ja suunnitelmien toteutettavuudessa. Kun rakennusala on elänyt korkeasuhdannetta, meille on ollut haaste saada hankittua urakoitsijat ja urakoitsijoilla puolestaan resurssit. Työturvallisuudessa on parannettavaa: tapaturmia sattuu, vaikka ei onneksi vakavia. Lisäksi on työkohteita, joissa on taloudellisia paineita”, hän listaa.

Tilannejohtamisen perusideat eivät ole mitenkään ainutlaatuisia, mutta Länsimetron itse kehittämä versio siitä on. Vaikka digitaalisuus mahdollistaa tilannehuoneen toteuttamisen, sovellus ei perustu mihinkään valmiiseen ohjelmistoon. Kyseessä ei ylipäänsä ole it-hanke, Saksi korostaa.

”Meidän näkemyksemme mukaan Suomessa ja ehkä maailmallakin on ainutlaatuista, että projektista syntyy näin kokonaisvaltainen kuva. Tämä on herättänyt paljon mielenkiintoa: meillä vierailee väkeä suurista yrityksistä ja monet näkevät ensimmäistä kertaa, että tämä ajatus on mahdollista toteuttaa käytännössä.”

Järjestelmien yhteensovittaminen on haaste

Länsimetro on massiivinen rakennusurakka, suurin joka Suomessa tällä hetkellä on meneillään.

Tekeillä on viisi asemaa, Sammalvuoren varikko ja itse metrorata erillisinä urakoina. Kullakin näistä on omat vastuulliset pääurakoitsijat. Työmailla ahertaa toista tuhatta ihmistä joka päivä, ja kaikkiaan mukana on ollut jo yli 10 000 työntekijää.

Projektin haasteellisuuteen on kuitenkin muitakin syitä kuin hankkeen iso koko. Kyse ei ole pelkästään maanalaisesta rakennustyöstä, vaan metroon liittyy paljon automaatiota ja erilaisia järjestelmiä.

”Tänä vuonna vauhti on kova, valmiusasteen pitää kasvaa 4–5 prosenttia kuukausittain. Viime vuonna valmistuivat näkyvät betonirakenteet, maastossa näkyvät jo maanpäälliset rakenteet ja asemien sisäänkäynnit. Nyt olemme siirtymässä enemmän talotekniikkaan ja automaatioon. Tämä tuo meille yhteensovittamishaasteen, kun jokaisessa kohteessa on entistä enemmän toimijoita”, Saksi kertoo.

Ykkösvaiheen opetuksiin kuuluu Saksin mukaan, että käyttöönottovaiheen testauksille on varattava riittävästi aikaa. Niistä ei voi tinkiä, koska niissä varmistuu järjestelmän turvallisuus ja kokonaisuuden pelaaminen yhteen.

Valtava määrä valvontatietoa

Länsimetron keskeisimpiä alihankkijoita on ABB, joka toimittaa valvonta- ja ohjausjärjestelmän. Sen kiinteistövalvontapuoleen kuuluvat esimerkiksi liukuportaat, hissit, valaistus, kulkuovet, liiketunnistimet ja savunilmaisimet. Turva-automaatio sisältää muun muassa savunpoistojärjestelmän, palo-ovien ohjaukset, hälytykset ja sprinklerien ohjauksen.

”Tästä projektista tekee kriittisen se, että meidän osuutemme luovutus on vasta aivan loppuvaiheessa, kun kaikki rakennus- ja sähkötyöt ja muut on tehty. Silloin meidän järjestelmämme pitää saada kaikki tiedot muista järjestelmistä ja saada testausvaiheen kuviot vietyä läpi”, sanoo liiketoimintalinjan vetäjä Petri Kärki ABB Power Grids Finlandista.

Näitä Suomessa kehitettyjä MicroSCADA-järjestelmiä on Kärjen mukaan toimitettu yli 30 vuoden ajan ympäri maailmaa sekä muihin metroihin että esimerkiksi sairaaloihin, satamiin ja lentokentille. Silti Länsimetro on vaativa ja uniikki projekti.

”Meidän MicroSCADA-järjestelmämme huolehtii urakan valmistumisen jälkeen kaikkien 13 aseman käytettävyydestä, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Länsimetron järjestelmään tulee valtava määrä informaatiota: Kun puhutaan kiinteistönvalvonnasta, tilatietoja tulee yli 20 000 pisteestä. Samoin turva-automaatiossa on yli 20 000 pistettä, joista tulee tietoja”, Kärki kertoo.

Hän antaa kiitosta yhteistyön kehittymiselle: ykkösvaiheen ongelmista on otettu iso harppaus parempaan suuntaan.

”Olen ollut tosi tyytyväinen, kun Länsimetron puolella on panostettu resursointiin. Kommunikointi, seuranta ja läpinäkyvyys – on hienoa että näitä on tuotu kentälle, ja myös urakoitsijat ovat nähneet parannuksen. Länsimetrossa on tsempattu tosi hyvin ja pantu panoksia siihen, että rakennetaan yhteishenkeä sekä yhdessä tekemisen ja tiedon jakamisen fiilistä”, sanoo Kärki.

Turvallisuus alkaa työmaalta

Metron turvallisuus koostuu Saksin mukaan useista palasista, joista ensimmäinen on rakennusvaiheen työmaan turvallisuus. Rakennusvaiheessa varmistetaan osin myös matkustajien tuleva turvallisuus sekä liikenteestä vastaavien HSL:n ja HKL:n toiminnan turvallisuus.

Espoon turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen on seurannut länsimetroa sekä rakennusprojektina että osana joukkoliikennettä. Kaupungin edustajat ovat olleet mukana esimerkiksi paloryhmässä, joka on kokoontunut alkuvaiheen suunnittelusta asti. Hän tietää, että kyseessä on paljon haasteellisempi projekti kuin tavallinen talonrakennus.

Länsimetron uusille asemille tulee yhteensä 15 jättimäistä savunpoistopuhallinta, joiden asennus on parhaillaan käynnissä.

”Mitä olen itse päässyt seuraamaan hanketta ja osallistumaan työskentelyyn turvallisuuden osalta, toki se on mutkikasta. Uusissa rakennusmääräyksissä puhutaan ihan eri maailmasta ja eri vaatimuksista verrattuna siihen aikaan, kun Helsingin puolella rakennettiin kantametroa”, Häkkinen sanoo.

”Kun ollaan maan alla ja kiven sisällä, sekin tuo ihan omat haasteensa esimerkiksi siihen, miten siellä liikutaan erilaisissa tilanteissa, kuten onnettomuuden sattuessa”, hän jatkaa.

Länsimetron pitää siis täyttää kantametron ajoista huomattavasti tiukentuneet rakennusmääräykset. Matkustajien turvallisuutta parantavat myös uudet oivallukset, kuten radan kanssa samalla korkeudella kulkeva evakuointitaso.

Operaattori HKL:ää kiinnostaa myös metron kuljettajien sekä radan ja kiinteistöjen kunnossapitäjien turvallisuus.

”Nämä on nyt otettu rakennusvaiheessa paremmin huomioon kuin ykkösvaiheessa. Teknisissä tiloissa ei ole ahtaita paikkoja tai teräviä reunoja, joita jouduttiin vielä ykkösvaiheen lopulla muuttamaan. Nämä liittyvät myös pelastuslaitoksen henkilöstön turvallisuuteen pelastustehtävissä”, Saksi kertoo.

Hätätilanteita vain harjoituksissa

Evakuointia ja muuta toimintaa kriisitilanteissa ei onneksi ole jouduttu testaamaan muuta kuin harjoitusmielessä, sillä yhtään aitoa hätätilannetta länsimetrossa ei parin toimintavuoden aikana ole syntynyt. Turvallisuuden kannalta oleellista on kuitenkin myös matkustajien arjessaan kokema turvallisuus.

Turvallisuuspäällikkö Häkkisen näkökulmasta kaupungin turvallisuus on iso kokonaisuus, jossa on erilaisia toimijoita ja joilla on erilaisia vastuita. Espoon turvallisuutta mitataan sekä poliisin katuturvallisuusindeksillä että kuntapalvelukyselyn turvallisuusosiossa, joka perustuu ihmisten subjektiiviseen kokemukseen.

”Näillä mittareilla koettu turvallisuus on kymmenen vuotta ollut maan kärkitasoa. Ja se on nimenomaan niin, että ihmiset itse määrittelevät miltä heistä tuntuu. Me emme voi vaikuttaa siihen muuta kuin niin, että pyrimme järjestämään turvallisuusasiat niin hyvin kuin mahdollista. Turvallisuuden tunne tulee siitä, että asiat sujuvat, liikkuminen sujuu ja arkiset asiat onnistuvat ilman isompia häiriöitä”, Häkkinen kuvaa.

Ennen länsimetron käynnistymistä keskusteluun nousi epäilyksiä, että metro tuo tullessaan turvallisuusongelmia ja häiriöitä Espooseen. Häkkisen mukaan pelot ovat osoittautuneet turhiksi.

”Siellä missä on paljon ihmisiä, siellä myös tapahtuu paljon kaikenlaista, joskus myös vähän ikävämpiä asioita. Mutta niihinkin voi varautua suunnittelemalla toimintaa, ja mielestäni Länsimetro on onnistunut tässä hyvin. Suhteessa siihen miten paljon alueella liikkuu ihmisiä, ei voi mitenkään sanoa että häiriöt olisivat korostuneesti kasvaneet”, hän sanoo.

Länsimetron uudet asemat

Jo valmistuneen osuuden tavoin jokaisella asemalla on oma erityinen profiilinsa ja kaupunki kehittyy asemien ympärillä vahvasti.

Finnoo

  • Tulossa uusi merellinen 17 000 asukkaan kaupunginosa, valmista 2030-luvulla
  • Suunnittelu PES-Arkkitehdit, vastaava urakoitsija yhteenliittymä GRK Infra ja Aki Hyrkkönen Oy

Kaitaa

  • Aseman ympärille tulossa uusi asuinkerrostalojen korttelialue
  • Suunnittelu PES-Arkkitehdit, vastaava urakoitsija yhteenliittymä YIT Rakennus ja Are

Soukka

  • Asema sijoittuu olemassa olevan kauppakeskuksen yhteyteen
  • Suunnittelu ALA Architects, vastaava urakoitsija yhteenliittymä YIT Rakennus ja Are

Espoonlahti

  • Aseman ympärille rakentuu uusi kauppakeskus Lippulaiva, tulossa 12 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä
  • Suunnittelu ALA Architects, vastaava urakoitsija SRV Rakennus

Kivenlahti

  • Tulossa 12 000 uutta asukasta ja 2 000 uutta työpaikkaa Kiviruukin bio- ja kiertotalouden innovaatiokeskittymään
  • Suunnittelu ALA Architects, vastaava urakoitsija Skanska Infra

 

Heidi Hammarsten

Artikkeli julkaistu 29.1.2020 MustRead.fi:ssä