Juttu on julkaistu alun perin Länsimetro-lehdessä 2/2011.
Geologi selvittää kallioperän laadun
Jotta Länsimetron tunnelit saadaan vakaiksi merenkin alla, tarvitaan geologi kertomaan faktat kallioperästä, sen ominaispiirteistä ja käyttäytymisestä. Geologi Heta Lampinen kulkee louhintojen keskellä tunneleissa kuin kotonaan.
Länsimetron tunneliprojekti on pitkäkestoinen ja monitahoinen. Geologi Heta Lampinen aloitti Länsimetro-projektissa Saanio & Riekkola Oy:n suunnittelualueella pari vuotta sitten. Aluksi noin kolme kilometriä pitkän, Ruoholahdesta Lauttasaaren Myllykallioon ulottuvan suunnitteluosuuden kallioperästä tehtiin ennakkoarvio eli geologinen malli.
Helsingin ja Espoon kallioperästä löytyy runsaasti tutkimustietoa. Lisäksi Länsimetro-hankkeen alkuvaiheessa on koko metrolinjauksen alueella tehty lukuisia kallioperätutkimuksia. Näitä on jatkettu suunnitelmien tarkentuessa projektin eri vaiheissa.
– Lähdimme aluksi tulkitsemaan millaista kallioperä on, minkälaista rakoilua siellä voi esiintyä tai onko mahdollisia isompia rikkonaisuuksia, Lampinen kertoo.
Geologinen selvitystyö on tärkeää suunnittelijalle, joka tekee tietojen pohjalta suunnitelmia siihen, miten kalliota tulisi lujittaa.
– Alussa katsotaan, mihin tunnelia pystytään tekemään ja mitä se mahdollisesti maksaisi, Lampinen selventää.
Louhintojen tarkkaa seurantaa
Ennen louhintaa suoritettavien geologisen mallintamisen ja suunnitelmien laatimisen jälkeen alkaa tunneleiden louhinta. Suunnittelijat tarkistavat suunnitelmien soveltumisen toteutuneisiin kallio-olosuhteisiin ja muokkaavat niitä tarvittaessa. Tieto päivittyy jatkuvasti.
Töiden kulkua ei kuitenkaan voi koskaan täysin ennustaa, sillä ennen louhintoja olemassa oleva tutkimustieto on pistemäistä, ja tutkittujen alueiden ulkopuolella kallioperän ominaisuudet saattavat muuttua hyvinkin äkillisesti. Lampinen onkin tästä syystä jatkuvassa yhteydessä työmaan valvojaan ja jlouhintaa tekevän urakoitsijan kanssa.
– Louhinnan ollessa käynnissä käynä kullakin työmaalla tekemässä kartoituksen keskimäärin kakski kertaa viikossa. Useamminkin, jos kallioperässä on jotain erityistä, mitä tulee seurata, hän kertoo.
Länsimetro tulee kulkemaan Ruoholahti-Lauttasaari-välillä merenpohjan alla. Merenpohjan alitus edellyttää Lampisen mukaan tarkkaavaisuutta.
– Tunneleiden yllä lepäävän vesimäärän vuoksi esimerkiksi kallioperän rakoilussa ja rakojen avaumissa tapahtuvat muutokset on tarpeen huomata nopeasti tunneleiden louhinnan edetessä, Lampinen toteaa.
Länsimetro-projekti on Lampisen mielestä mielenkiintoinen kokemus jo pelkästään projektiin vaikuttavien tahojen lukumäärän vuoksi. Louhinta, kartoitukset ja työnaikainen suunnittelu etenevät samanaikaisesti useissa urakoissa Suomen tiheimmin asutulla alueella, jonne on rakennettu ja rakennetaan tiloja sekä maan pinnalle että kallioperään.
Töiden yhteensovittaminen ja yhteistyö eri osapuolien kanssa on Länsimetron kaltaisessa projektissa hyvin haastavaa, mutta palkitsevaa. Lisäksi on hyvä muistaa, että kallioperästä nyt saatava tieto ei palvele pelkästään metron rakentamistaja ylläpitoa, vaan myös tulevia kalliotilojen rakennushankkeita metrolinjan alueella. Siksi dokumnetaation laatuun on syytä panostaa.
– Geologin työsarka päättyy, kun tunnelit on louhittu valmiiksi, tilat kartoitettu ja tulokset raportoitu. Tekemistä riittää vielä ainakin puoleksitoista vuodeksi, Lampinen hymyilee.