LVI-projektipäällikkö valvoo putkilabyrintin valmistumista
LVI-tekniikan ansiosta metrotunneliin virtaa puhdasta ilmaa ja metroasema pysyy viileänä kesällä. Projektipäällikkö Jarkko Aramo valvoo putkitöiden kokonaisuutta Kivenlahdessa.
Kivenlahden tulevan metroaseman kellarikerroksen katossa risteilevät jo putket: ne liittyvät mm. aseman lämmitykseen ja jäähdytykseen. Paikoillaan ovat myös käyttövesi- ja viemäriputket. Laitetilassa asentamista odottaa kaksi 200 kilon painoista vedenjäähdytyskonetta.
Kivenlahden asemalla putkitöiden kokonaisuutta valvoo projektipäällikkö Jarkko Aramo Suomen Talotekniikka Helsinki Oy:stä. Aramon päivä työmaalla alkaa yleensä noin 7.30.
”Kun tulen aamulla työmaalle, katson aivan ensin, mitä on saatu aikaan edellisenä päivänä”, Aramo kertoo.
Päivän aikana Aramo liikkuu ympäri työmaata, ja työpiste kulkee aina repussa: sieltä löytyvät läppäri suunnitelmineen ja 3D-malleineen, muistiinpanovälineet sekä virtapankki siltä varalta, että kännykkään olisi saatava äkkiä tunnelissa virtaa.
Kun Aramo ei ole tunnelissa valvomassa töiden kulkua, hänet löytää työmaakopista kokouksista: esimerkiksi maanantaisessa urakoitsijapalaverissa käydään läpi kaikki työmaalla käynnissä olevat työt.
Asennus etenee kerros kerrokselta
Putkiurakka on ollut Kivenlahdessa käynnissä maaliskuusta 2019 saakka, ja valmista tulee LVI-töiden osalta vuoden 2020 loppuun mennessä.
”Kun projekti alkaa, varmistetaan aivan ensimmäisenä materiaalien saatavuus”, Aramo sanoo.
Laitteiden saavuttua ne täytyy hyväksyä. Pääurakoitsija, suunnittelija ja työmaan valvoja käyvät laitteet läpi ennen asentamista. Tärkeää on myös varmistaa materiaalien riittävyys – yleensä materiaaleja tilataan 2-3 kuukaudeksi eteenpäin.
Varsinaiset työt aloitetaan aseman kellarikerroksesta, josta se etenee kerros kerrokselta ylöspäin.
”LVI-työt voidaan aloittaa, kun runkotyöt ovat valmiita ja pinnat maalattu. On tärkeää edetä järjestelmällisesti. Ensin rakennetaan suuret päärunkoputkistot, ja sen jälkeen pienemmät haaraputkistot”, kertoo Aramo.
Tällä hetkellä Kivenlahdessa on käynnissä mm. jäähdytykseen, lämmitykseen, käyttöveteen ja viemäröintiin liittyvien putkien asennus.
”Tämä kohde on hyvin mallinnettu ja 3D-malli on arvokas työkalu. Asentajillakin on mukanaan ohjelma, josta voi tarkastella työmaalla sekä suunnitelmia että 3D-mallia”, Aramo sanoo.
Metrolaiturin alla tekniikan maailma
Vaikka Aramo nyt on itse työnjohtotehtävissä, hän tietää myös, millaista on asentaa käytännössä LVI-tekniikkaa: hän on koulutukseltaan niin putkiasentaja kuin LVI-insinööri ammattikorkeakoulusta.
Viimeiset kaksi vuotta Aramo on työskennellyt projektipäällikön tehtävissä, ja hän on päässyt mukaan mm. kauppakeskus Redin rakentamiseen.
”Rakentamisessa on aina kiinnostanut se, mitä kaikkea voikaan saada aikaan. Valmis lopputulos palkitsee, eivätkä työt lopu kesken”, sanoo Aramo.
Esimerkiksi kauppakeskuksiin verrattuna metron putkisto on Aramon mukaan valtava.
”On suunniteltava huolellisesti, miten ja missä järjestyksessä materiaaleja tuodaan sisään. Suurimmat putket, kuten varavoimapakoputket, ovat halkaisijaltaan 323 millimetriä, ja esimerkiksi vedenjäähdytyslaitteet painavat 2,5 tonnia. Suurimmat laitteet tuodaan sisään etukäteen odottamaan asennusta, koska rakentamisen edetessä kuljetusreittejä on käytössä vähemmän.”
Metroasemaa rakennetaan noin 10 eri kerroksessa, ja tilasta suuri osa ei näy matkustajalle.
”Matkustaja ei arvaa, mitä risteilee metrolaiturin lattian alla: mm. sprinkler-sammutusjärjestelmä, hengitysilmaa metroon tuovat ilmanvaihtokoneet ja -putket sekä lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvät putket, jotka helpottavat matkustajan oloa kesällä”, päättää Aramo